Tuet pois kaikilta kannattamattomilta tiloilta. Ja kannattavuuslaskelmissa ei pidä laskea tukien osuutta mukaan maatilan tulokseen.
Siinä ei rajoiteta kenenkään tilan ulkopuolisia lisätöitä, mitä ahkeruudessaan on haalinut itselleen, vaan palkitaan hyvästä osaamisesta ja ammattitaidosta maatilan pidossa.

Tuet pois kaikilta kannattamattomilta tiloilta. Ja kannattavuuslaskelmissa ei pidä laskea tukien osuutta mukaan maatilan tulokseen.
Siinä ei rajoiteta kenenkään tilan ulkopuolisia lisätöitä, mitä ahkeruudessaan on haalinut itselleen, vaan palkitaan hyvästä osaamisesta ja ammattitaidosta maatilan pidossa.

Lasketaanko mukaan muut sivutulot , vai vain maataloustulot

Saataisiin nyt ensin kaikille sama tuki samasta työstä.

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.02.15 - klo:22:52

Vilja-alan pitää puolittua ennenkuin viljanhinta korjaantuu, jos se silläkonstilla nostetaan. Viljanviejien intressinä on pitää viljanhinta alhaisena. Ne vievät aina senverran vähän, että Suomen markkinoilla on pieni ylimäärä. Kotieläinten, erityisesti sikojen vähentyminen on vähentänyt huomattavasti viljan kotimaista käyttöä.

Tuokin on toiveajattelua. Suomen vaikutus ns. suurten viljalajien maailmanmarkkinaan on niin vähäinen ja myllyt riskeeraavat lähinnä sen laivarahdin, jos käy huonosti siinä kikkailussa. Rehuviljassa katteet ovat sen verran pienemmät, että voisi jonkun verran vaikuttaakin. Tällöin tilojen välinen suorakauppa alkaa kiinnostaa. Mutta tämä ei oikein toimi niillä viljelyalueilla, joilla satama on lähin rahtipiste, eikä 1300 km päässä olevat suurnavetat.

Meikä myi 80 eurolla silloin 2009 Perniöön huippuhyvää Edel ohraa, mutta nyt se on lopetettu se sikapaikka. Sain silti paremmin tuloja käteen kuin jonnekin Naantaliin rahdit maksamalla. En tiedä, ostaako se uusi Perniön suurnavetta rehuviljaa kovinkaan kaukaa?

-SS-

300 lehmän navetta tarvitsee viljaa suunnilleen 600 t vuodessa, joten se ei kauhean kauas vaikuta. Säilörehua sitten tarvitaankin erilailla. Nautojenkin väheneminen on lisännyt viljanviljelya ja tuotakautta viljaylijäämää Suomessa.
Omat ylimääräviljat olen pääosin myynyt parille lähistön sikalalle. Niillä viljan kulutus on huomattavasti navettaa suurempaa. Tämä on osa verkostoitumista, jolla täällä koitetaan pärjätä. Turha rehuviljakaupalla on kauppaa rikastuttaa.
Tukien lasku toivonmukaan jollakin aikavälillä näkyy tuotteiden hinnoissa. Tuotteiden hinnoissa ainakin puheiden mukaan suurinosa viljelijöistä rahansa haluaisi. epärealistista olisi, että ensin nousisivat hinnat ja sitten vasta laskettaisiin tukia. Ehkä jossain kriisitilanteessa voisi käydä noinkin päin.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.02.15 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: Make - 22.02.15 - klo:22:52

Vilja-alan pitää puolittua ennenkuin viljanhinta korjaantuu, jos se silläkonstilla nostetaan. Viljanviejien intressinä on pitää viljanhinta alhaisena. Ne vievät aina senverran vähän, että Suomen markkinoilla on pieni ylimäärä. Kotieläinten, erityisesti sikojen vähentyminen on vähentänyt huomattavasti viljan kotimaista käyttöä.

Tuokin on toiveajattelua. Suomen vaikutus ns. suurten viljalajien maailmanmarkkinaan on niin vähäinen ja myllyt riskeeraavat lähinnä sen laivarahdin, jos käy huonosti siinä kikkailussa. Rehuviljassa katteet ovat sen verran pienemmät, että voisi jonkun verran vaikuttaakin. Tällöin tilojen välinen suorakauppa alkaa kiinnostaa. Mutta tämä ei oikein toimi niillä viljelyalueilla, joilla satama on lähin rahtipiste, eikä 1300 km päässä olevat suurnavetat.

Meikä myi 80 eurolla silloin 2009 Perniöön huippuhyvää Edel ohraa, mutta nyt se on lopetettu se sikapaikka. Sain silti paremmin tuloja käteen kuin jonnekin Naantaliin rahdit maksamalla. En tiedä, ostaako se uusi Perniön suurnavetta rehuviljaa kovinkaan kaukaa?

-SS-

300 lehmän navetta tarvitsee viljaa suunnilleen 600 t vuodessa, joten se ei kauhean kauas vaikuta. Säilörehua sitten tarvitaankin erilailla. Nautojenkin väheneminen on lisännyt viljanviljelya ja tuotakautta viljaylijäämää Suomessa.
Omat ylimääräviljat olen pääosin myynyt parille lähistön sikalalle. Niillä viljan kulutus on huomattavasti navettaa suurempaa. Tämä on osa verkostoitumista, jolla täällä koitetaan pärjätä. Turha rehuviljakaupalla on kauppaa rikastuttaa.
Tukien lasku toivonmukaan jollakin aikavälillä näkyy tuotteiden hinnoissa. Tuotteiden hinnoissa ainakin puheiden mukaan suurinosa viljelijöistä rahansa haluaisi. epärealistista olisi, että ensin nousisivat hinnat ja sitten vasta laskettaisiin tukia. Ehkä jossain kriisitilanteessa voisi käydä noinkin päin.

En usko hintojen nousuun, maailmanlaajuisesti tuotanto on aina kasvanut väestöä nopeammin, elintarvikkeista ei sinänsä ole pulaa missään päin maailmaa, eikä tuotannon kasvu ole pysähtymässä, itseasiassa EU:n pyrkii oikeastaan rajoittamaan tuotannon kasvua näillä tukiuudistuksilla, miksi hinnat nousisi 

itseasiassa EU:n pyrkii oikeastaan rajoittamaan tuotannon kasvua näillä tukiuudistuksilla, miksi hinnat nousisi 

Eikös noi kiintiöiden poistot aiheuta juuri tuotannon kasvun? 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 23.02.15 - klo:09:36

itseasiassa EU:n pyrkii oikeastaan rajoittamaan tuotannon kasvua näillä tukiuudistuksilla, miksi hinnat nousisi 

Eikös noi kiintiöiden poistot aiheuta juuri tuotannon kasvun? 

Aluksi kyllä, mutta 35 sentin ja jopa alle maidonhinta kyllä alkaa pienentää tuotantoa 

Keskusteluketju osoittaa taas, millainen agraarisosialistinen mielenlaatu suomalaisilla maajusseilla on. Ei ymmärretä markkinatalouden logoikkaa, ei ymmärretä kollektiivisen toiminnan logiikkaa ja sen syy-seuraussuhteita.
Viljan hinnasta on turha narista, jos se ei tyydytä, silloin pitää olla viljelemättä sitä ja keksiä jotain muuta tilalle.  Ja yleensäkin pitäisi lopettaa yhteiskunnan avun huutelu ja itse keksiä ratkaisut ongelmiin.

Kaikki maataloustuet pitää poistaa sivutoimisilta. Eurokin jos tulee tuloa maatilan ulkoa, niin sanktiot päälle, tuplana.

Tämän jälkeen me ammattiviljelijät voidaan keskittyä olennaiseen, eli vinkumaan ja ruikuttamaan lisää tukea, kun nykyinen taso ei riitä pitämään uuninpankkoa lämpimänä ja laiskuus ei anna periksi hakea lisäduunia.

Kaikki maataloustuet pitää poistaa sivutoimisilta. Eurokin jos tulee tuloa maatilan ulkoa, niin sanktiot päälle, tuplana.

Tämän jälkeen me ammattiviljelijät voidaan keskittyä olennaiseen, eli vinkumaan ja ruikuttamaan lisää tukea, kun nykyinen taso ei riitä pitämään uuninpankkoa lämpimänä ja laiskuus ei anna periksi hakea lisäduunia.

Hä hää 

Suurin vuoden 2014 maksu lähti sammakon tilille, koska löpöön ja apulantaan ei ollut rahaa ollenkaan 

Eikä edes harmita 

Veitsenterävää logiikkaa:  kannattamtonta ei ole tarvetta tukea ja kannattavaa tuotantoa ei ole tarvetta tukea, joten maataloustuista, jotka tosiasiassa ovat sosiaalitukia, voidaan luopua,harrastelkoon jokainen omilla rahoillaan maataloutta niin paljon kuin haluaa ja elantorahat hankittakoon muista lähteistä, niin kuin käytännössä nykyäänkin jo tapahtuu.

Veitsenterävää logiikkaa:  kannattamtonta ei ole tarvetta tukea ja kannattavaa tuotantoa ei ole tarvetta tukea, joten maataloustuista, jotka tosiasiassa ovat sosiaalitukia, voidaan luopua,harrastelkoon jokainen omilla rahoillaan maataloutta niin paljon kuin haluaa ja elantorahat hankittakoon muista lähteistä, niin kuin käytännössä nykyäänkin jo tapahtuu.

Tästä sen verran, että Tanskan kartanoyhdistys, joka koostuu noin suurimmista tanskalaisista maatiloista, totesi vahvasti, että hiljattain säädetty eräiden tukien maksimiraja per tila vie heiltä ilman muuta kannattavuuden.

Tässä on otettava myös se huomioon, että pientilat alkavat kohta olla suojassa maataloustukisyytöksiltä, onhan jo 5 ha minimiala tullut osaan tukia, samalla alle 50 ha tilat jäävät koko viljelyalassa kohta vähemmistöön. Numerosokeille tiedoksi, esimerkiksi ympäristökorvaus jos jaettaisiin kokonaan TOP 2000 - tilaryhmälle tasan, tekisi se 100 k€ per tila, ja kustannukset siitä pois. Ei silläkään vielä iltalehden tulokärkeen päästäisi.

Eli sekä peltoala että tukipotti alkaa keskittyä, pientilat voivat kohta jo päästä pois syytöksistä, että haittaavat koko alan toimintaa ja kannattavuutta, että pitäisi ne kieltää ja pakkolunastaa pois.

-SS-

Sitä mää vaan ihmettelen. Miksi maksetaan ylipäänsä ollenkaan investointiavustuksia jos suositeltavin tuotantomuoto on näennäisviljely?
Eikös nämä ole aika pahasti ristiriidassa keskenään?

Sitä mää vaan ihmettelen. Miksi maksetaan ylipäänsä ollenkaan investointiavustuksia jos suositeltavin tuotantomuoto on näennäisviljely?
Eikös nämä ole aika pahasti ristiriidassa keskenään?

Olisiko tämä tuettu näennäisviljely maan säilyttämistä rakennemuutoksen
tulevaisuuden tarpeisiin, varmaan parinkymmenen vuoden päästä
eturivin viljely pistetään jaksamaan omin avuin, silloin tarvitaan laajennusvaraa
kompensoimaan laskevat tuotot.

Laajennusvaran ylläpitäminen maksaa, siihen tuki antaa mahdollisuuden.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: jylperö - 23.02.15 - klo:17:12

Sitä mää vaan ihmettelen. Miksi maksetaan ylipäänsä ollenkaan investointiavustuksia jos suositeltavin tuotantomuoto on näennäisviljely?
Eikös nämä ole aika pahasti ristiriidassa keskenään?

Olisiko tämä tuettu näennäisviljely maan säilyttämistä rakennemuutoksen
tulevaisuuden tarpeisiin, varmaan parinkymmenen vuoden päästä
eturivin viljely pistetään jaksamaan omin avuin, silloin tarvitaan laajennusvaraa
kompensoimaan laskevat tuotot.

Laajennusvaran ylläpitäminen maksaa, siihen tuki antaa mahdollisuuden.

-SS-

Mikäli tuet lähtee, laajennustarve tässä maassa poistuu 
Minä en tiedä yhtään syytä, miksi tuottajahinnat nousisi Suomessa