Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Lisää humusta peltoon ja maa kasvukuntoon...millä kasveilla?  (Luettu 15710 kertaa)

Tupajumi

  • Vieras
Kyllähän runsasmultaisesta maasta pitäis saada 10 kg pienemmällä typpimäärällä sama sato kuin multava-luokassa olevalta pellolta.

Tupajumi

  • Vieras
Neuvokaas tyhmää:

Kun tuohon viljanviljelyyn kannattavuuteen ei vissiin ole tulossa juurikaan helpotusta ni aattelin laittaa aika paljon hömppäheinää kylvöön ensi keväänä. Maat mulla pääosin Htmr ja hs. Mitkäs kasvit olis parhaita humuksesta lisääjiä ja maan kasvukuntoon parantajia? Apilat tietty ja sinimailanen on pitkäjuurisia ja hyviä maan kasvukunnolle mut toi humuksesta lisääminen?

Aattelin pitää kolmisen vuotta ko. kasveilla ni varmaan ehtii auttamaan.ens keväänä vaan noin 40% vois kylvää viljan eli niille parhaan kasvukunnolle maille.

Noille hömppäheinäpelloille voi pintalevitykse levittää karjapaskaakin sitten kesällä, se ei vissiin ole kiellettyä?eikös kesantoakin saa muuten lannoittaa?

Uus Koneviesti. Mielenkiintoista tietoa hiilestä.

Lehden sivuilta saa kirjautumalla lisää tietoa. Niin, jos on tilaaja. Mutta lehdestä pääasiat löytyy.

Viherlannoitus / orgaanisen aineksen lisäys ei olekaan niin yksiselitteinen toimenpide humuksen kanssa. Ropleema onkin hiilen karkaaminen hiilidioksidina elävän maan hengityksen seurauksena.

Tää nyt liittyy siihen suorakylvöhommaan, joka tulosten mukaan hidastaa hiilidioksidin karkaamista.

Asia on yllättävän vakava, brittien väitteeseen nojaten. Heidän mukaan maasta otetaan vielä 100 satoa ja sitten ruokamulta on hävinny.

Ei oo ratkaisua hömppäheinä periaatteella, paneutumista vaatii.

Ei oo tuota koneviestiä saatavilla, joten mikä on tuon artikkelin pointti? Onko suorakylvö hyvä vai huono juttu?

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Kyllähän runsasmultaisesta maasta pitäis saada 10 kg pienemmällä typpimäärällä sama sato kuin multava-luokassa olevalta pellolta.

VIljelijät pitävät saavutettuna etunaan oikeutta lannoittaa tomerasti, vain siten voi onnistua, ei ole mitään merkitystä sillä mitä maassa on tai mitä kasvi tarvitsee tai mikä olisi kannattavinta. Typpee ja vosvoria täytyy saara laittaa! RIkkihappo Oy:llä on ollut voimalliset PR-materiaalit 70-luvulla ja oppi on syöpynyt syvälle.
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Uuden ympäristötuen kannalta olisi suotavaa omistaa mahdollisimman vähämultaista ja ravinneköyhää tiilisavea mahdollisimman paljon.

Kaikenlainen multavuuden parantaminen on nyt syytä unohtaa.

sarkasmia varmaan? :( eiksmaan kasvukunnon parantamiseen kannata aina panostaa, oli aika mikä tahansa...

Se nyt riippuu keskustellaanko viljankasvatuksesta vai viljanviljelystä. Jos kasvatetaan niin silloin ei voida toimia normiston puitteissa.

ei aukee.
eks ymmärrä Loimaan murret ;D

Loimaan Murret on koiria. :)

Oli tavote viljelyssä mikä vaan nii ainahan maan kasvukunnosta kannattaa pitää huolta.
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

klapikasa

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 3133
Korjaamaton nurmi 5v on uskomattoman tehokas palauttaja savimaalle. Kattonut sivusta erään tarkan viljelijän viljelykset ja väitän että viljelemällä monipuolisesti ja huolehtia maan hivenistä saa vaikeat ns someron savi kasvamaan kunnolla, siis ne joka tarvii yli 100 hv ja 6t painoo 3 siipisiin auroihin.

Puuha-Pete

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 7393
Uuden ympäristötuen kannalta olisi suotavaa omistaa mahdollisimman vähämultaista ja ravinneköyhää tiilisavea mahdollisimman paljon.

Kaikenlainen multavuuden parantaminen on nyt syytä unohtaa.

sarkasmia varmaan? :( eiksmaan kasvukunnon parantamiseen kannata aina panostaa, oli aika mikä tahansa...

Se nyt riippuu keskustellaanko viljankasvatuksesta vai viljanviljelystä. Jos kasvatetaan niin silloin ei voida toimia normiston puitteissa.

ei aukee.

SÄÄ ET VOI KÄYTTÄÄ NORMAALEITA MAANÄYTTEITÄ
JOS MEINAAT SAADA MUUTAKIN KUN PAHNAA JA KUORIA!!!

aaa...ok. puhuttiin eri asiasta. tak tak.

eli sää otat maaperänäytteet jostain pientareelta tai piiriojan pohjalta?
Masu pipi...?...klikkaamalla 5000 euroa ; )) ja mistä Faariin rengas kaikkein halvimmalla? Sarka-museostako? YMPYRÄPUINTIA!!!

Ihan niin kuin minä ja Köntys Sarka-museossa ennustettiinkin!

Terminator II

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 16939
  • YTK:FI
KM:ssä oli kerran juttua että eräs kasvinviljeliä niitti vln:ät ja Lhp:t 3 kertaa kesässä eikä joka 3. kesä. Oli kuulema parantanut maan kasvukuntoa huomattavasti. Oli niisä SKN:N sekuntti savistakin tullut oikeasti viljeltäviä.
Vasen silmä jos on musta, niin vasurit veti kuonoon! Oikea slmä jos on musta, niin kapitalistilta tuli kuonoon! mutta jos kumpikin silmä on musta, niin kannatat demokratiaa!

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8364
Neuvokaas tyhmää:

Kun tuohon viljanviljelyyn kannattavuuteen ei vissiin ole tulossa juurikaan helpotusta ni aattelin laittaa aika paljon hömppäheinää kylvöön ensi keväänä. Maat mulla pääosin Htmr ja hs. Mitkäs kasvit olis parhaita humuksesta lisääjiä ja maan kasvukuntoon parantajia? Apilat tietty ja sinimailanen on pitkäjuurisia ja hyviä maan kasvukunnolle mut toi humuksesta lisääminen?

Aattelin pitää kolmisen vuotta ko. kasveilla ni varmaan ehtii auttamaan.ens keväänä vaan noin 40% vois kylvää viljan eli niille parhaan kasvukunnolle maille.

Noille hömppäheinäpelloille voi pintalevitykse levittää karjapaskaakin sitten kesällä, se ei vissiin ole kiellettyä?eikös kesantoakin saa muuten lannoittaa?

Uus Koneviesti. Mielenkiintoista tietoa hiilestä.

Lehden sivuilta saa kirjautumalla lisää tietoa. Niin, jos on tilaaja. Mutta lehdestä pääasiat löytyy.

Viherlannoitus / orgaanisen aineksen lisäys ei olekaan niin yksiselitteinen toimenpide humuksen kanssa. Ropleema onkin hiilen karkaaminen hiilidioksidina elävän maan hengityksen seurauksena.

Tää nyt liittyy siihen suorakylvöhommaan, joka tulosten mukaan hidastaa hiilidioksidin karkaamista.

Asia on yllättävän vakava, brittien väitteeseen nojaten. Heidän mukaan maasta otetaan vielä 100 satoa ja sitten ruokamulta on hävinny.

Ei oo ratkaisua hömppäheinä periaatteella, paneutumista vaatii.

Ei oo tuota koneviestiä saatavilla, joten mikä on tuon artikkelin pointti? Onko suorakylvö hyvä vai huono juttu?

Joo, koneviestin suorakylvökokeisiin tuo artikkeli paneutui. Hiilipitoisuustuloksissa suorakylvölohkot ovat paremmassa asemassa tehomuokatuihin peltoihin.

Eli suorakylvöpelloilla pinta eristäisi tutkimusten mukaan hiilidioksidin karkaamista taivaisiin paremmin, kuin muokattu pellon pinta.

Jutussa oli painotettu hiilen kerääntymistä maahan, eli multapitoisuuden kasvua.

Monien kasvien kautta peltoon kerääntyvä hiili vapautuu voimakkaasti hiilidioksidina taivaalle, jos maaperä on siihen otollinen. Tämä tapahtuma on hiukan epäselvää tutkimuksissa ja en nyt ulkoa muista, minkä tyyppisestä hiilen olomuodosta oli kyse, joka sitoutuisi voimakkaammin maahan. Lehdessä siitä on, jos haluaa tarkistella.

Esim. viherlannoitusnurmen keräämä hiili saattaa eliöhengityksen vaikutuksesta karata hyvinkin nopeasti taivaisiin ja silloin peli on jo menetetty.

Pelto pitäisi saada sellaiseen kuntoon, että hiilen poistuminen saataisiin loppumaan ja suunta kääntymään peltoon.

Mielenkiintoisia asioita, joita ei pelkällä viherlannoitustouhuilla onnistu.

Vaikuttaa yhä enemmän siltä, että ympäristötukiukkelit eivät ota asioista selvää, eivät ole edes päteviä tai ei kiinnosta, kun tukiautomaatteja luovat.  >:(

Eikä tämä ole suorakylvöpropagandaa, vaan liittyi Koneviestin suorakylvökokeisiin.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

c.c.less

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1052
  • Agronjetin ryhityskehmä
Kovasti loogista on ajatus nopean hajoamisen vaikutukista. Tiheää VLN niittoa perusteltiin typensidonnan tehostamisella, ei multavuuden. MTT on mittaillut maan hiilidioksidipäästöjä eri tavoin viljellyiltä koeruuduilta, tutkimustietokannoista hakee vaikka nimellä Kristiina Regina. ILmastovaikutuksissa on vielä sellainen yksityiskohta, että hapeton mädäntyminen vapauttaa hiilidioksidin sijasta metaania, joka on vielä pahempi kasvihuonekaasu. Eli syvään, piukkaan saveen kynnetty kasviaines. Jos ei halua typpeä, vaan kestävää humusta, kannattaa maahan muokata kortista tavaraa. Parasta on tietysti biohiili.
Jotain tapahtui, emmekä ole varmoja mitä.

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8364
Kovasti loogista on ajatus nopean hajoamisen vaikutukista. Tiheää VLN niittoa perusteltiin typensidonnan tehostamisella, ei multavuuden. MTT on mittaillut maan hiilidioksidipäästöjä eri tavoin viljellyiltä koeruuduilta, tutkimustietokannoista hakee vaikka nimellä Kristiina Regina. ILmastovaikutuksissa on vielä sellainen yksityiskohta, että hapeton mädäntyminen vapauttaa hiilidioksidin sijasta metaania, joka on vielä pahempi kasvihuonekaasu. Eli syvään, piukkaan saveen kynnetty kasviaines. Jos ei halua typpeä, vaan kestävää humusta, kannattaa maahan muokata kortista tavaraa. Parasta on tietysti biohiili.

Tuohan siinä hauskaa onkin, kun hiilen lisääminen peltoon tavalla tai toisella ei välttämättä auta hiilipitoisuuden nousuun mullassa, vaan ns. lyhyt kiertoinen hiili vapautuu tavaalle (taivaalle, hitto kun näppäimistö osoittaa kuolemisen merkkejä).

Eli Venäjälle jos muuttaa somaleja, niin tod.näk äkkiä peruvat aikeensa. Kun taas Suomeen muuttava somali jostain syystä jää Suomeen. Sama epätietoisuus hiilen pysymisestä maaperässä kummastuttaa tutkijoita.

Viimeksi muokattu: 15.02.15 - klo:16:06 kirjoittanut Mopomies

On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.

Don Essex

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1544
Syväjuurisilla nurmilla saadaan eniten hiiltä sidottua maahan. Muutaman kerran kesässä niitto kohtalaisen pitkään sänkeen parantaa juurien kasvua. Nurmiin apilaa, ruokonataa tai mailasta. Jos maan ravinnetila on erittäin hyvä, ei apila välttämättä ole se paras. Silloin mailanen.

Jos maan rakenne on oikein huono ja maasta löytyy paha kyntöantura tai muu tiivistymä, on juurillakin vaikeuksia päästä läpi. Lapio kouraan ja katsomaan, onko maassa tiivistymiä. Silloin jankkuri on kyllä kone paikallaan.  Itse totesin, ettei suorakylvön jälkeen juuri tiivistymiä löytynyt, ja jätin jankkuroinnin tilaamatta. Siinä kun tehdään helposti lisääkin vahinkoa, jos mennään liian kosteaan pohjamaahan sitä raapimaan.

Suojaviljaan perustetun viherlannoitusnurmen ensimmäisenä vuonna syksyllä ruokonadan juuria kaivoin lapiolla jo 40 cm syvyydestä. Ensi syksynä toivottavasti huomattavasti syvemmältä.

Hiilen sidonta on nurmilla tehokasta. Oma kierto 2xnurmea, vilja, palko, vilja pitäisi sitoa maahan n. 600 kg hiiltä vuodessa/ha. Vilja kuluttaa n. 350 kg/vuosi keskimääräisellä sadolla. Kerääjäkasveilla pitäisi saada takaisin n. 300 kg viljavuosina. Luvut on jostain olikohan englantilaisesta tutkimuksesta, joten soveltuvuus suomeen ei ole selvää.

Multavuuden lisääminen on todella pitkä prosessi. Näillä arvoilla omilla pelloilla multavuuden pitäisi lisääntyä 1% 16 vuoden kuluessa.

Ei silti kannata pelästyä. Maan rakenne on meillä muuttunut todella nopeasti, ja maa vaikuttaa huomattavasti multavammalta koska mururakenne on parantunut. Mururakenteen paraneminen mahdollistaa kasveille paremmat juurien kasvuolot, joten vaikutus siitä on samankaltaista kuin multavuuden lisääntyminen. Lisäksi maa kestää heti paremmin kuivuutta ja myös märkyyttä.
Don Essex

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Mitä sillä kasvukunnolla itse asiassa oikein tekee ?
Suuremmat typpisadot murskataan seuraavana
kesänä ketoon ?

Ensin on raivattu luonnosta kaksi miljoonaa hehtaaria peltoa
joskus maailmassa, ja sitten murskaillaan virnoja
"kasvukunnon" viljelemiseksi ?

-SS-

BACKSPACE

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 28355
  • für immer
Luulisi että pelto on vaikeaa hallita voimakkaan viherlannoituksen jälkeen. Typpeä kierrossa 3 kertaa liikaa.
On olemassa 10 ihmistyyppiä. Ne jotka ymmärtävät binääriluvut ja ne jotka eivät ymmärrä.

-SS-

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 19964
  • Rauta ei valita eikä voima kuvia palvele - Ford
Luulisi että pelto on vaikeaa hallita voimakkaan viherlannoituksen jälkeen. Typpeä kierrossa 3 kertaa liikaa.

No se 300 kg häviää kyllä seuraavaan murskauskesään
mennessä mukavasti, jotta typenkerääjillä on taas tilaa toimia.
Ja onhan siinä yhden kerran sitoumuskaudessa hyvä jotakin muutakin
kuin sinimailasta kasvattaa, vaikka murskattavaa härkäpapua.

Hyvä ominaisuus  tällä maanrakenteenviljelyllä on myös fosforin
kertyminen pintahumukseen,  josta saa ylikorkeita fosforipitoisuuksia
pudoteltua talven sateissa.

Viljelykiertovaatimusta kun ei ole tavanomaisen viljelyn puolella.
Ainoastaan viherryttäminen, ja senhän voi tehdä juurikin
jollakin rei'itysretiisin kasvattamisella. Kunhan muistaa kerääjäkasvin.

-SS-

Viimeksi muokattu: 15.02.15 - klo:20:33 kirjoittanut -SS-

Mopomies

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 8364
Neuvokaas tyhmää:

Kun tuohon viljanviljelyyn kannattavuuteen ei vissiin ole tulossa juurikaan helpotusta ni aattelin laittaa aika paljon hömppäheinää kylvöön ensi keväänä. Maat mulla pääosin Htmr ja hs. Mitkäs kasvit olis parhaita humuksesta lisääjiä ja maan kasvukuntoon parantajia? Apilat tietty ja sinimailanen on pitkäjuurisia ja hyviä maan kasvukunnolle mut toi humuksesta lisääminen?

Aattelin pitää kolmisen vuotta ko. kasveilla ni varmaan ehtii auttamaan.ens keväänä vaan noin 40% vois kylvää viljan eli niille parhaan kasvukunnolle maille.

Noille hömppäheinäpelloille voi pintalevitykse levittää karjapaskaakin sitten kesällä, se ei vissiin ole kiellettyä?eikös kesantoakin saa muuten lannoittaa?


http://www.cdsbiochar.com/index.html

Tuolla on jonkun verran tavaraa juurikin tuosta hitaasta nestemäisestä hiilikierrosta.

Vaikka sinne peltoon sitä rojua tunkee ja kasvattelee mailasta ja ruokonataa ja jankkuroi (näin tosin itse teen vuosittain), niin kokonaishiilestä saattaa osa karata taivaan perseeseen lahoavista juurista, lehdistä tai mistä nyt vaan orgaanisista hommista.

Tämän pysyvämmän hiilen varastointi ei sitten olekaan pelkkää hömppäheinäseipään jatkumoa.
On vain yksi oikea F-1 moottori.

Rocketdyne F-1 ilman katalysaattoria, urearuiskutusta ja hiukkassuodatinta. Vetää äkeen kuin äkeen.