Kerääjäkasvia, älhoopee-riistaa, säilörehua, vehnää sekä syys että kevättä, kauraa ja ohraa.
Joku vois luulla et tuolla lajikemäärällä on viljelyksessä isokin hehtaarimäärä, mut totuus on toinen...kyllä siinä saa vuokraplänteillä nostolaitekonetta koko ajan tyhjentää ja täyttää.
Toi o pahast sanottu! E o hyvietapoje mukast käyä mollaamaa viljelijää, joka osaa AMMATTITAIDOL viljellä kustannustehokkaast keskimääräsii viljatilahehtaareit ja saada ELANTOSA NIIST!!! Tos o oikeest haastet muilleki päästä samaa tuloksee ja satoihi. ja skm:ä ki vois laittaa keskimääräse hehtaarisatosa eurois ja tn/ha julki, eli sen mitä jd puimuri tankkii tulee?
Ei kannata vaivautua tolle skämmälle.
Me kaikki jo tiedämme totuuden.
Kauheeta, jos joutuis ettiin lisätienestiä jostain tellinkihommist.
Tottakai se ottaa pattiin ku joutuu leipänsä eteen raatamaan. Mää tykkään tehdä jotain sit ku mua huvittaa.
Raatamaan? Joutuukohan monikaan nykyään raatamaan? metsurin työ esim,...onko raatamista? Se lienee nykyaikaisista raskaimpia...
Laiskuudella on monta nimeä. Korostan, ettei mun tarvi raataa leipäni eteen, vaan voisin kyllä heittäytyä vaikka eläkkeelle. Pari omistamani sijoitusasuntoa stadissa takaa perustulon jota voi pikkuisen leventää vaikkapa metsää myymällä. Ja viljelytulot päällle. Ei ois ongelmaa.
Mutta kun kävisi aika pitkäksi. 8 tuntia lähinnä työnjohtotöitä 5 päivänä viikossa 8 kuukauden
aikana ei vaadi kauheasti raatamista. Mutta sivutulojen järkevän sijoittamisen myötä taannut nykyisellään reilusti keskimääräistä suuremman ja velattoman maatilan asuntoineen peltoineen autoineen kalustoineen...jotka eivät muuten ole museovehkeitä.
Oikeaan aikaan eli laman jälkeen ostetut kämpät ja muutamaan kertaan splitatut pörssiyhtiöiden osakkeet takaavat mielenrauhan ja hyvän pääalusen yöunille. Kiva tietää että kun ensi syksynä toinen tyttäristä menee kaupunkiin opiskelemaan mulla on tarjota hänelle kämppä eikä tarvi maksaa
Vuokraa kenellekään.
lapsemme ovat mulle tärkeimmät asiat maailmassa ja niiden eteen teen paljon ja olen tehnyt paljon. enkä nyt sillä tarkoita 40 viikkotuntia työmaailmassa 2/3 vuoden ajan, vaan sitä että lasten kanssa ollaan läsnä eikä roikuta itse netissä Loimaan pösilön tavoin ja tietoisesti ohjata omia lapsia nettipelin ääreen kuten siellä suunnalla käynyt on.
Kannattaa joskus miettiä mikä on pitkällä tähtäimellä tärkeintä tässä elämässä.