kuinkas moni on törmännyt maataloustieteen 2008 päivillä esitettyyn teoriaan jonka mukaan säilörehu kannattaa tehdä vasta tosi vanhana ja sen sijaan käyttää paljon väkirehua.

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es073.pdf
tiivistelmä https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Palvelut/Tiedonhaku/Hanska/Tiedot?p_hanke_seqno=89112&p_kysely_seqno=&p_status=kaikki&p_kieli=FI

d-arvo 60-62 kuulostaa aikas kankealta rehulta mutta niin ne väittää että kannattaa tehdä.

onko tämä nyt ihan huuhaata (niinkuin henk koht tuntuu) vai onko jotain perää asiassa. Onko esim oletettu että kumpaakin rehua syödään yhtä hyvin mikä olisi kyllä kauhea virhe.

Yhteistyötahot:
Raisio Oyj Tutkimussäätiö
 
 

Huuhaasta en tiedä, mutta tämän talon paras keskituotosvuosi on lypsetty D60 säilörehulla. Nyt on tehty rehu "oikeaan" aikaan, niin hätäsesti saadaan kymppitonni kokoon.  Kunhan tämän vuoden verotuksen saan kokooon, sitten voi vertailla vähän eri vuosien välistä kannattavuuttakin, tosin olihan silloin kolmisen vuotta sitten väkirehut vähän eri hinnoissa kuin nyt...

Yhteistyötahot:
Raisio Oyj Tutkimussäätiö
 
 

Osuit asian ytimeen.  

Joo. Tuotoksen kannalta tarkasteltuna toi on oikea tapa. Halvan viljan kanssa myös taloudellisesti toimiva, tosin hemmetin herkkä viljan hinnan muutoksille. Maitotuotto-rehukustannus näytti olevan kaikilla vaihtoehdoilla alle 3000 euroa/lehmä, mikä on melko heikko verrattuna maitotuotokseen.

Etiikastahan ja ympäristökuormista ei tässä puhuta mitään.....suomalainen tutkimushan tapaa tehdä juuri näin. Tuotetaan extrememateriaalia, jonka hyödyntäminen vaatii kovaa soveltamista.

Kuinkas tuolla tavalla käy lehmän kestävyyden? Kova väkirehuruokinta ja "heinää" sen verran, että pysyy ammu hengissä?

Kuinkas tuolla tavalla käy lehmän kestävyyden? Kova väkirehuruokinta ja "heinää" sen verran, että pysyy ammu hengissä?

No se etiikkahan oli heitetty romukoppaan, samoin kuin ympäristökuorman lisääntyminen. Teoria on teoriaa, pirusti irti siitä, mitä kuluttaja odottaa maidontuotannolta.

Noi laskelmat romuttuu edullisella säilörehulla. Kautta linjan oli hinnaksi laskettu jotain aivan muuta kuin kustannustehokkaasti tuotettua säilistä....

täytyyhän jotain tutkimusta kehittää että saisi apurahoja illan istujaisiin

"Mallin antamien tulosten perusteella sekä viljaa että valkuaisrehua kannattaisi käyttää ruokinnassa selvästi nykyistä enemmän, sen sijaan säilörehua voisi käyttää hieman vähemmänkin. Korkean D-arvon tavoittelulle ei löydetty perusteita, elleivät väkirehujen hinnat nouse huomattavasti säilörehujen hintojen säilyessä ennallaan. Jos väkirehujen hinnat nousevat yli 50 % nykyisestä säilörehun tuotantokustannusten säilyessä ennallaan, kannattaa viljelijän panostaa säilörehun laatuun määrän sijasta."

"Optimiratkaisussa ruokinnassa käytettiin halvempaa säilörehua (D-arvo 60 %, hinta 1,51 snt/kg) lypsykauden ensimmäisiä päiviä lukuun ottamatta. Perusoletusten mukaisilla rehujen ja maidon komponenttien hintasuhteilla rypsirouheen käyttö oli runsasta, koska sen antama valkuaistuotosvaste on erittäin hyvä. Korkea valkuaispitoisuus nosti maidon hintaa, joten valkuaisrehua kannatti käyttää suhteellisen paljon."

Tutkimuksessa on tietenkin puutteensa, suurimpana tuo syöntikyky sekä säilörehun hinta. Säilörehun hinnakin kun voi laskea niin monella tapaa, mutta voi tuo Enrothin laskema 1,51 snt/kg päteäkin keskimäärin. Tehokkaat tilat toki pääsevät tuon alle

Suurin ongelma tuloksessa lienee, että se on ristiriidassa vallitsevan käytännön kanssa..

säilörehun hinnan alle varmaan pääsee mutta on noissa aika "kova" tuo viljan hintakin 15-18,3c/kg. nythän kuitenkin on jo ostettuna paljon halvempaa.  itseäni ainakin kiinnostaisi onko miten käy pötsin happamuuden jne. tai ainakin vaatii seosrehun käyttöä tämä systeemi varmaan.
tuskimpa tuo D60 enää on järkevä mutta antaa tutkimus ainakin aihetta miettiä kannattaako sitä D70 edes lähennellä vai pysyä 66-68 tasossa.

Eiköhän se kuitenkin ole selvää, että lehmästä ei ole siaksi, joten maittavaa säilörehua tarvitaan. Ite Olen mietiskellyt, onko järkevämpää ottaa kaksi määrällisesti parempaa D66-68 rehusatoa, kuin kolme D72 satoa. Säästöpuolelle tulee kuitenkin korjuukustannukset ja kolmas lannoitus. Kokonais sadon määrässä ei ole suurtakaan eroa tällä alueella.

Tuossa tutkimuksessa on ilmeisesti tarkoitus luoda optimointimalli ihan käytännön tiloja varten. Eli siihen voisi lisätä tilakohtaiset hinnat ja lopputulemana olisi suositus korjuuajankohdasta ja ruokinnasta. Nuo linkeissä esitetyt tulokset ovat tietysti päteviä ainoastaan noilla lähtötiedoilla.
Tuo nim. merhereksen säilörehu kyllä lähenee jo kauran D-arvoa. Eli hyvin hyvään sulavuuteen ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä, sehän on suunnilleen sama kuin syöttäisi pelkästään kauraa lehmilleen.

Tuon gradun lukeneena pitää vähän kommentoida.

Tuossa tiivistelmässä viimeinen kappale oli: "Lehmä ei välttämättä käytännössä
kykene syömään mallin valitsemia huomattavan suuria rypsirouhemääriä. Optimointimenetelmän
kehittämistä voidaan jatkaa edelleen lisäämällä malliin muun muassa uusia syöntirajoitteita."

Tarkoittaa sitä, että näitä tuloksia ei pidä missään nimessä ottaa kirjaimellisesti, sillä kyseessä on vain koeajo tästä mallinnusmenetelmästä. Vastaavan mallin kehittäminen tilakäyttöön taitaa tällä hetkellä edetä sen karjakompassi-hankkeen kautta.

Käytetyt biologiset taustaoletukset ovat kuitenkin nähdäkseni ihan kunnossa. Säilörehun ja väkirehujen tuotosvasteina on käytetty Huhtasen vetämän tuotosvastehankkeen tuotosvasteita (näitä ei ole vielä julkaistu) ja syönti on määritetty koko rehuannoksen syönti-indeksistä johdetun absoluuttisen syönti-yhtälön perusteella (tätäkään ei ole vielä julkaistu). Tuo koko rehuannoksen syönti-indeksihän esiteltiin samoilla Maataloustieteen päivillä http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Esitelmat/es086.pdf.

Puutteita noissa biologisissa taustaoletuksissa tulee etenkin tuon rypsin käytön kanssa. Tässähän päädyttiin melko korkeaan rypsirouheen käyttöön optimiratkaisuissa ja on vähän epäselvää, miten paljon sitä ihan oikeasti paranee lehmälle syöttää.

Ja kuten edellä onkin todettu, hinnat voi aina asettaa kyseenalaisiksi. Muistaakseni nuo säilörehun hinnat on määritetty korvausmenetelmällä, eli säilörehun hinta määrätään sen ry-pitoisuuden perusteella vastaamaan rehuviljan hintaa. Eli käytännössä säilörehun hinta on määräytynyt tuohon malliin rehuviljan hinnan perusteella, eikä silloin näillä oletuksilla mallin tulos juurikaan muutu, vaikka viljan hinta tulee alas. Tilakohtaisestihan säilörehun hinta ei lyhyellä tähtäimellä riipu korvaavien rehujen hinnoista.

Älkää siis ruvetko suunnittelemaan rehustrategiaanne uusiksi tämän mallin perusteella. Voin luvata, että siitä kuuluu muualtakin, kuin Maataloustieteen päivien esitelmäjulkaisusta, jos jonkin luotettavan menetelmän tuloksena voidaan suositella siirtymistä D60-säilörehun syöttöön.

Omalla kalustollahan voi ajella niillä pelloilla vaikka neljä kertaa kesässä ja kerätä d80 säilörehua, niittokonettahan saattaa tällöin joutua vaihtamaan vähän useammin ja polttoainelasku pikkuisen nousee. Toinen juttu sitten on se, kuka näin viitsii tehdä.

Muistaakseni nuo säilörehun hinnat on määritetty korvausmenetelmällä, eli säilörehun hinta määrätään sen ry-pitoisuuden perusteella vastaamaan rehuviljan hintaa. Eli käytännössä säilörehun hinta on määräytynyt tuohon malliin rehuviljan hinnan perusteella, eikä silloin näillä oletuksilla mallin tulos juurikaan muutu, vaikka viljan hinta tulee alas. Tilakohtaisestihan säilörehun hinta ei lyhyellä tähtäimellä riipu korvaavien rehujen hinnoista.

Anteeks nyt maalaisuuteni, mutta miten hemmetissä rakennetaan laskentamallia tämmösillä hintakytköksillä?? Jos tehdään mallinnustyökalua, jonka hintasuhdemuuttujilla on täysin perusteeton kytkös, niin mitä saadaan?

Taitaa olla niin, että reaalitalouteen tilatasolla kytketyt mallinnustyökalut saa jokainen tehdä edelleen itse. Tuon loppukaneetin **tuillun perusteella ei toisin päin asiaan ole edes perehdytty......