Periaatteessa aiemmin kokonaiskaltevuuden takia kielletylle lohkolle saa nyt levittää lantaa esim tasaiselle alareunalle.

Tuo kalteva pellon osa pitäisi sitten vielä määritellä. Mitataanko metrin vai 50 metrin kaistoissa?
Perunamaassakin on koko pelto yli 15% kaltevuudessa. 

Tuon maastullin kuvan mukaan kaikki kohdat pellolla, jotka viettävät mihin suuntaan tahansa enemmän kuin 15%, ovat lannanlevityskiellossa! On se sitten metrin tai kilometrin. Jos siis montun pohjalla tai päällä on vähemmän viettävää, niin sinne sitten senkin edestä...
Tuo perunamaan pinta on siten ongelmallinen. 

Tuli hieman heikosti luettua, siis koskiko tuo myös lannoitteita. Entä oliko se pelkkä pintalannoitus kielto ? Mukava kylvää pättäröitä jos se koski myös lannoitteen sijoittamistakin. Mun silmiin ei äkkiä osunut ...

Viljavuustutkimus täytyy uusia . Multavuus alemmaksi kun otetaan enemmän pohjamaata. Samoin viljavuusluokat alenee.

Tuli hieman heikosti luettua, siis koskiko tuo myös lannoitteita. Entä oliko se pelkkä pintalannoitus kielto ? Mukava kylvää pättäröitä jos se koski myös lannoitteen sijoittamistakin. Mun silmiin ei äkkiä osunut ...

Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vä-
hintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten
lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty

Ei kielletä, joten antaa mennä vain kemiallisilla lannoitteilla?
Mutta lannalla lannoitus on kielletty yli 15% kallistuksilla. Ja kun ei mainittu erikseen lannan sijoittamista, niin sekin on siis kielletty (?)

Mutta tuohon kokonaistypen laskenta-kysymykseen olisi hyvä saada varma vastaus...
Kun lanta-analyysi täytyy viiden vuoden välein tehdä, mutta suunnitella sai taulukkoarvoillakin, eikä erikseen kielletty kokonaistypen taulukkoarvojen käyttöä.
Ei, että lukisin kuin piru raamattua. Mutta kuitenkin.
Jos "ne" viilaa virastoissaan pilkkua, niin kyllä täälläkin osataan.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 02.02.15 - klo:18:48

...
-SS-

Eli tuota syksyistä 35kg/ha liukoista typpeä lukuunottamatta ja levitysajan lyhennystä koskien, nitraattidirektiivi ei käytännössä muutu normaalissa viljelykäytännössä vanhaan asetukseen verrattuna? Koska onhan nuo kasvilajikohtaiset typpimäärät pökerryttäviä näin ympäristökorvauksen ulkopuolella...

Vieläkö voi käyttää "taulukkoarvoja" liukoisen osalta, vain kokonaistypen 170kg/ha /vuosi rajoitteeseen vaaditaan lannan analysoitu kokonaistyppi?

Itse itselleni vastaten:
Tuolta,
http://www.mtk.fi/ymparisto/Vesiasiat/fi_FI/nitraattiasetus/_files/93169802853164724/default/VNa1250_2014.pdf
"Lannoitus suunnitellaan
joko lanta-analyysin tai liitteessä 2
esitettyjen taulukkoarvojen perusteella."

Jättää toki kysymyksen, että määritelläänkö lannan kokonaistyppikin viljelijän niin halutessa taulukkoarvojen mukaan?
Koska lannoituksen suunnitteluahan sekin on, että raja-arvot huomioidaan.

Jos niin voisi ymmärtää tuon syksyisen 35kg/ha liukoisen typen osalta, että lannoitusta laskiessa voidaan käyttää taulukkoarvoa.
Esim. silloin naudan kuivalannan liukoisen typen osalta levitysmäärä olisi syksyllä enimmillään 31,8 kuutiota hehtaarille. Analysoitu pitoisuus olisi rajoittanut omalla tilalla käytön noin 15 kuutioon hehtaarille...

Noinkin kriittinen osa, kuin lannan kokonaistypen määrittely ja vuosikohtainen rajaaminen 170kg/ha, on jätetty tulkinnanvaraiseksi asetustekstissä!
Ei olisi ollut vaikea lause, esim. "Lantalajikohtaisena kokonaistyppiarvona käytetään edustavan näytteen analysointitulosta"
Mutta koska lain kirjaimessa ei noin suoraan sanota, niin tulkintani on, että viljelijä voi valita kumpia arvoja käyttää!
Se olisikin aika suuri muutos aiempaan kokonaistypen osalta.
Muistaakseni ennen nitraattidirektiivissä mainittiin erikseen, että kokonaistyppeä laskettaessa huomioidaan vain analysoitu arvo, ei taulukkoarvoa?
Ainakaan itse en löytänyt nyt vastaavaa lauseketta tästä uudesta lakitekstistä.

Tarkkaan olet lukenut uudet tekstit . Vanhassa nitraattiasetuksessa oli niin kuin kirjoitit se analyysiarvo kokonaistypen laskennalle  ja liukoisen osalta sai valita jomman kumman taulukko tai analyysiarvon.
Tuo on kuitenkin hyvä asia että liukoisen typen osalle riittää taulukkoarvo koska homma menisi syksylevityksen osalta täälläkin muuten ihan persi..silleen.

Kasvustolevitys jäi vaivaamaan meikäläistä  ,keväällä kun nurmelle levittää virtsaa ja milloin alkaa se aika kun levitys on kasvustolevitystä ...silloinko kun nurmia aletaan normaalistikin lannoittaa..? syksyn osalta mulle ei tämä tulkinta ei tule eteen 

Kuka kertoo tai mistä saisi selville maaston kaltevuudet luotettavasti? Taikka mistä tietää, ettää tuo 15% ylittyy?

Kuka kertoo tai mistä saisi selville maaston kaltevuudet luotettavasti? Taikka mistä tietää, ettää tuo 15% ylittyy?

Salaoja kartasta jotain, mutta kyllä tämä varmasti on taas niitä juuttuja, jotka vaan viljelijän tulee tietää. Valvoja tulee 1m vatupassin ja 15cm viivottimen kans mittailemaan. Jos yhdistelmä näyttää yli 15 % kallistusta, viljelijä on heikoilla, jos ei osaa etukäteen sanoa, että tuossa on pari neliötä, jossa kallistus ylittyy 

Tuli hieman heikosti luettua, siis koskiko tuo myös lannoitteita. Entä oliko se pelkkä pintalannoitus kielto ? Mukava kylvää pättäröitä jos se koski myös lannoitteen sijoittamistakin. Mun silmiin ei äkkiä osunut ...

hyvä että edes siemeniä saa laittaa rinteeseen...

Kuka kertoo tai mistä saisi selville maaston kaltevuudet luotettavasti? Taikka mistä tietää, ettää tuo 15% ylittyy?

Siitä tietää,ainako tulee uudet kartat mittaukset,saat melko paljon muuttuneet pinta-alat.

Onneksi lehmiä vielä saa sentään laiduntaa jyrkilläkin rinteillä, loppuisi tämä meikäläisen räpiköinti nopeampaan, jos tuo lannan levityskielto koskisi myös laidunnusta. Mutta sinällään kummallista, kun samaa paskaa levitetään, mutta eri säännöt. Ymmärtäisin tän kaltevuusrajoituksen paremmin, jos se koskisi vesistöön rajoittuvia lohkoja, mutta metän keskellä ei oikein käsitä. Kasvaisi kuuset paremmin, jos sattuisi valumia tulemaan...

Onneksi lehmiä vielä saa sentään laiduntaa jyrkilläkin rinteillä, loppuisi tämä meikäläisen räpiköinti nopeampaan, jos tuo lannan levityskielto koskisi myös laidunnusta. Mutta sinällään kummallista, kun samaa paskaa levitetään, mutta eri säännöt. Ymmärtäisin tän kaltevuusrajoituksen paremmin, jos se koskisi vesistöön rajoittuvia lohkoja, mutta metän keskellä ei oikein käsitä. Kasvaisi kuuset paremmin, jos sattuisi valumia tulemaan...

Muistan joskus nuoruudessani käyneen yhdistelmäsikatilalla joka sijaitsi korkean mäen päällä , metsän keskellä. Tilan lietesäiliötkin oli rinteessä ja maapengerrys puuttui toiselta puolelta kokonaan. Tietenkin säiliö oli hieman "rakoillut" mutta isännän mukaan siitä ei näyttänyt olevan haittaa alapuolella olevalle metsälle - päinvastoin    Noihin aikoihin oli juttua lehdessäkin miten eräällä tilalla oli pystytty säästämään lantavarastojen teossa. Lietekourun purkuputki oli vedetty läheiseen metsään

mutta sepä oliskin kiva!   multa aikoinaan kiellettiin laskeutusallas sen perusteella kun mettää liikaa pellon ja järven välillä.   mutta ei toimi kai enää...                              kiva laittaa koko karjan paskat tolle yhelle 77 a:n lohkolle jolla ei viettoa yhtään minnekään.   ainoa täysin tasainen lohko koko peltoaukeella.

Kuka kertoo tai mistä saisi selville maaston kaltevuudet luotettavasti? Taikka mistä tietää, ettää tuo 15% ylittyy?

Asentoanturit pakollisiksi varusteiksi lietevaunuihin. 

Toivottavasti asetuksen laatija ei ole ymmärtänyt tuota 15%:n säännön
merkitystä kunnolla.

Surullisempaa on, jos se on laitettu ihan tarkoituksella. 

Lana hommia. Kohta joka tilalla on varustuksesa pillari, dumpperi ja 20 tonnin kuokka.