Ilmeisesti on niitä ihmisiä jotka on valmiita maksamaan nykyisenkaltaisen hintaeron luomun ja normimaidon välillä. Tokihan Valion on voitava tarjota kaupoille myös luomuvaihtoehto kerran sitä kuitenkin kysytään ja myyntimäärät on pikkuhiljaa vain lisääntyny. Luomuun ei pitäis kohdistua mitään hinnanlaskupaineita sillä venäjälle sitä ei oo viety lainkaan ja ruotsiinkiin vientiä avataan vasta nyt helmikuun aikana. Eli markkinat on kotimaassa. Ruotsiin tullaan viemään kaikkein kalleimpia Eila luomutuotteita mikä on ihan positiivinen juttu luomun kannalta. Joulukuussa Valio tahkosi vielä yli 60 centin maitotuottoa/litra luomulla, joten ei sen pitäis ainakaan tavanomaista maitopuolta rokottaa. Ja ihan yks kaks luomumaitoa ei valiollekkaan pääse tuottamaan sillä se vaatii sopimuksen valion kans. Osuuskunnat ei yksin luomusopimuksia tee. Sopimustuottajia otetaan sitä mukaa kuin luomun menekki kasvaa, ja luulen että tällä hetkellä ovet on kiinni uusilta tuottajilta.

Meijerin vaihto on normaalia tänäpäivänä, niinkuin näyttää olevan *****aminenkii, ainakin joittenkin mielestää.

Ei tee Arla eikä Valio uusia luomumaitosopimuksia, onneksi.

Ei ehkä tee Suomessa, mutta Ruotsissa luomussa on kovempi hypetys kuin Suomessa ja varmasti löytyy Arlaltakin luomua 

Lainaus käyttäjältä: mah - 29.01.15 - klo:09:39

Ei tee Arla eikä Valio uusia luomumaitosopimuksia, onneksi.

Ei ehkä tee Suomessa, mutta Ruotsissa luomussa on kovempi hypetys kuin Suomessa ja varmasti löytyy Arlaltakin luomua 

http://www.ja.se/?p=46598&pt=105

Ja ruattin luamulisä on komiat 76,3 äyriä. Tekee kait semmoset 8 senttiä?

laskelmat kohilleen....https://www.youtube.com/watch?v=eXUYonbXw_s

laskelmat kohilleen....https://www.youtube.com/watch?v=eXUYonbXw_s

Jos rehellisiä ollaan, niin aika perseestä tää on 

Ei ne suuret tulot... Jos investoi niin on niitä menojakin. Nyt on ihanaa... Monelle vitsaillu että nyt ollaan edelleen pientilallisia ja suurvelallisia

Kyllähän Suomessa on vallattoman lyhyet takaasinmaksuajat. Navettaa rakentaessa 10 vuotta tarjoo pankki ja 15 vuotta saa ehkä tinkattua osaan lainoista. Tanskassa taitaa ihan navettarakennuksenkin laina-aika perustua enempi teräsbetonin eliniän odotteeseen. Ja peltolainojen laina-aika sen pellon eliniän odotteeseen.

Että luulis kyllä että pankit pystyis lyhennysvapaita jonnin verran antamaan, tai eres pualet vuoden lyhennyksistä pitäis parina vuanna kaiken järjen mukaan pystyä lykkäämään sinne maksuajan loppuun. Jos siis tiukempaa jollekin rakentaneelle tulloo.

Kyllähän Suomessa on vallattoman lyhyet takaasinmaksuajat. Navettaa rakentaessa 10 vuotta tarjoo pankki ja 15 vuotta saa ehkä tinkattua osaan lainoista. Tanskassa taitaa ihan navettarakennuksenkin laina-aika perustua enempi teräsbetonin eliniän odotteeseen. Ja peltolainojen laina-aika sen pellon eliniän odotteeseen.

Että luulis kyllä että pankit pystyis lyhennysvapaita jonnin verran antamaan, tai eres pualet vuoden lyhennyksistä pitäis parina vuanna kaiken järjen mukaan pystyä lykkäämään sinne maksuajan loppuun. Jos siis tiukempaa jollekin rakentaneelle tulloo.

pankkihan tarvii toimiakseen koron maksajia.

Sirkuttii Sirkku,  kun kuulia tilasi

Lainaus käyttäjältä: kysyn_vaan - 29.01.15 - klo:20:44

Kyllähän Suomessa on vallattoman lyhyet takaasinmaksuajat. Navettaa rakentaessa 10 vuotta tarjoo pankki ja 15 vuotta saa ehkä tinkattua osaan lainoista. Tanskassa taitaa ihan navettarakennuksenkin laina-aika perustua enempi teräsbetonin eliniän odotteeseen. Ja peltolainojen laina-aika sen pellon eliniän odotteeseen.

Että luulis kyllä että pankit pystyis lyhennysvapaita jonnin verran antamaan, tai eres pualet vuoden lyhennyksistä pitäis parina vuanna kaiken järjen mukaan pystyä lykkäämään sinne maksuajan loppuun. Jos siis tiukempaa jollekin rakentaneelle tulloo.

pankkihan tarvii toimiakseen koron maksajia.

Jos tehtäisiin kuten Tanskassa, jossa lainoja lyhennetään todella hitaasti, niin velkaa voisi olla enempi ja pankki saisi korkoakin silloin paaaaaljon enempi, eli tienaisi enempi 

Mun mielestä laina-ajoissa kannattaa olla todella tarkka. Ainapitäisi katsoa lainan kohteen käyttöaikaa ja perustella laina-aikaa sen mukaan. Eli koneet ja laitteet ja tuotantolaitokset pitäisi nollautua noin 10 vuodessa mutta maa voisi olla tosi pitkillä laina-ajoilla. Kyse ei ole siitä saako tila ne maksettua vaan siitä että viedäänkö edellytykset muihin kuluihin ylisuurilla lyhennyksillä. Esimerkkinä pelto ja raktori. Eli jos haet 10 vuoden laina-ajan raktoriin ja ajat sen romuksi 8 vuodessa niin on kaksi viimeistä vuotta melko tiukat. Pellolla taas jos makselet lainan takaisin 15 vuodessa niin 15 vuodessa on kaikki muu ränsistyny kun ei ole ollut varaa investoida mihinkään muualle. Pelto on toki täydessä arvossa viellä 15 vuodenn jälkeen jolloin sen takaisinmaksuaika olisi yhtä hyvin voinut olla 30 vuotta ja rahaa olisi riittänyt elämiseenkin.

Mun mielestä laina-ajoissa kannattaa olla todella tarkka. Ainapitäisi katsoa lainan kohteen käyttöaikaa ja perustella laina-aikaa sen mukaan. Eli koneet ja laitteet ja tuotantolaitokset pitäisi nollautua noin 10 vuodessa mutta maa voisi olla tosi pitkillä laina-ajoilla. Kyse ei ole siitä saako tila ne maksettua vaan siitä että viedäänkö edellytykset muihin kuluihin ylisuurilla lyhennyksillä. Esimerkkinä pelto ja raktori. Eli jos haet 10 vuoden laina-ajan raktoriin ja ajat sen romuksi 8 vuodessa niin on kaksi viimeistä vuotta melko tiukat. Pellolla taas jos makselet lainan takaisin 15 vuodessa niin 15 vuodessa on kaikki muu ränsistyny kun ei ole ollut varaa investoida mihinkään muualle. Pelto on toki täydessä arvossa viellä 15 vuodenn jälkeen jolloin sen takaisinmaksuaika olisi yhtä hyvin voinut olla 30 vuotta ja rahaa olisi riittänyt elämiseenkin.

Juuri näin. Nyrkkisääntöhän on se, että lainan pitäisi vähentyä poistojen tahdissa 

 Samaa mieltä jos on vähän suuremmsta maakaupasta kysymys. Tahän saakka olen kymmenissa maa ja metsä kaupoissa käyttänyt 10 vuotta . Nyt uudessa tilanteessa se on liian nopea. Täytyy hakea toisen lyhennyksen siirtamistä lainan loppuun.
Koskaan en ole halpakorkoisissa  lainoissa vapaa vuosia hakenut. Eilen Sarka messuilla Ely asiantuntija kertoi että vanhaankin navettalainaa saa jopa viisi vuotta lykkystä mutta on haettva vuosi kerrallaaan . Tämä uusi tilanne vaatii siiis maksuaikojen pidennystä siten turvataan se että on mahdollista investoida tarpeelliseen ja teemme nyt uutta lainaa salaojittamiseen

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.01.15 - klo:11:10

Mun mielestä laina-ajoissa kannattaa olla todella tarkka. Ainapitäisi katsoa lainan kohteen käyttöaikaa ja perustella laina-aikaa sen mukaan. Eli koneet ja laitteet ja tuotantolaitokset pitäisi nollautua noin 10 vuodessa mutta maa voisi olla tosi pitkillä laina-ajoilla. Kyse ei ole siitä saako tila ne maksettua vaan siitä että viedäänkö edellytykset muihin kuluihin ylisuurilla lyhennyksillä. Esimerkkinä pelto ja raktori. Eli jos haet 10 vuoden laina-ajan raktoriin ja ajat sen romuksi 8 vuodessa niin on kaksi viimeistä vuotta melko tiukat. Pellolla taas jos makselet lainan takaisin 15 vuodessa niin 15 vuodessa on kaikki muu ränsistyny kun ei ole ollut varaa investoida mihinkään muualle. Pelto on toki täydessä arvossa viellä 15 vuodenn jälkeen jolloin sen takaisinmaksuaika olisi yhtä hyvin voinut olla 30 vuotta ja rahaa olisi riittänyt elämiseenkin.

Juuri näin. Nyrkkisääntöhän on se, että lainan pitäisi vähentyä poistojen tahdissa 

Peltohan ei poistu mihinkään viljelemällä