Valtaosa vehnästä tuotetaan parin tonni hehtaarisadolla.

Ja tästä tukiasiasta on jauhettu vaikka kuinka monta kertaa. Mitä isompi tila, sen vähemn tukea per litra on jo nyt tosiasia ja tukiuudistus+kiintiöiden poistuminen vahvistaa tätä. Pitääkö siis tukea tuotantoa vai päivähoitoa?

Nyt tuli aatamilta potaskaa joka lailla. Niinhän se pitääkin olla että tukien määrä koko ajan laskee kun tuotanto nousee,mutta nyt onkin kyse siitä että tarvitsevatko ne ollenkaan tukea kuten hemilä tarkoitti "kun tilat suurenevat tukea voidaan voimakkaasti vähentää."
Ajelin hiljan Kokkolan seudulla ja täytyy oikein ihmetellä miten suuria päärakennuksia on esim. maitotiloilla,eli kyllä siellä löysä veronmaksajan raha näkyy.

Valtaosa vehnästä tuotetaan parin tonni hehtaarisadolla.

Ja tästä tukiasiasta on jauhettu vaikka kuinka monta kertaa. Mitä isompi tila, sen vähemn tukea per litra on jo nyt tosiasia ja tukiuudistus+kiintiöiden poistuminen vahvistaa tätä. Pitääkö siis tukea tuotantoa vai päivähoitoa?

Siihen en ota kantaa mitä pitäisi tukea, nyt mennään kuitenkin päivähoidon suuntaan.
Kuitenkin on sopeuduttava aina vallitseviin oloihin ja systeemiä hyödyntämällä koitettava päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen.
Kaipa sitä joku tuottaa maitoa 35cent/l.

SAS-poloinen ei kuunaan muista tuota "Hemilän mallia" kokonaisuudessaan, sillä tukien tipunta tilojen suuretessa koski yhtälailla pieniäkin tiloja. Ei ollut Hemilällä hehtaarileikkureita tukiin tai muita pienviljelijätukia mielessä, päin ja vastoin...

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.01.15 - klo:19:19

Valtaosa vehnästä tuotetaan parin tonni hehtaarisadolla.

Ja tästä tukiasiasta on jauhettu vaikka kuinka monta kertaa. Mitä isompi tila, sen vähemn tukea per litra on jo nyt tosiasia ja tukiuudistus+kiintiöiden poistuminen vahvistaa tätä. Pitääkö siis tukea tuotantoa vai päivähoitoa?

Nyt tuli aatamilta potaskaa joka lailla. Niinhän se pitääkin olla että tukien määrä koko ajan laskee kun tuotanto nousee,mutta nyt onkin kyse siitä että tarvitsevatko ne ollenkaan tukea kuten hemilä tarkoitti "kun tilat suurenevat tukea voidaan voimakkaasti vähentää."
Ajelin hiljan Kokkolan seudulla ja täytyy oikein ihmetellä miten suuria päärakennuksia on esim. maitotiloilla,eli kyllä siellä löysä veronmaksajan raha näkyy.

Vastas nyt kysymykseen vaan äläkä venkoile

 Minäkin olen sitä mieltä, näin on ok. Tukiuudistus vie tosiaan päivähoidon suuntaan ja leikkaa edelleen isommilta enemmän kuin pieniltä.

-94 kun tuntui että, taivas putoaa niskaan.
Mainostettiin tiukasti ettei lehmäpaikka saa maksaa kuin 10000mk eli 1600e/elukka, muuten tulee noutaja.
Oli kyhätty jonkinlaiset mallipiirustuksetkin, ainakin KM:ssä oli jotain juttuja.
95-97 ei tainnut muuten olla investointiavustusta ainakaan lihakarjapuolella, ainoastaan ktl.
Kaipa niitä joku teki kustannustehokkaita navettoja, vaan eipä niistä nyt ole paljoa huudeltu.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 20.01.15 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 20.01.15 - klo:15:59

Lainaus käyttäjältä: SAS - 20.01.15 - klo:14:27

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 19.01.15 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: SAS - 19.01.15 - klo:20:28

Nyt kiireesti maitotehtaiden rakentaminen jäihin,mitä mieltä on tuottaa ylijäämä maitoa veronmaksajan tuella?

mitä sitten tekis eläikseen. Viljalla elämiseen ei alat oikein riitä.Onko SAS:si ajatellu kuka maksaa hänen eläkkeensä olettaen että on vanhempi kuin allekirjoittanut jos mihinkään maatalousalaan ei saa investoida.

Vähän kaipaisin oikeasti vastausta noihin kahteen virkkeeseen vaikka isot kirjaimet puuttuukin.

Tee yhden ropon navetta siinä on työtä kahdelle aivan riittävästi jos vielä rehut niille kokoat itse ja muutkin työt teet.
Tuollaiset yli 100 lehmän yksiköt niiden rakentaminen ylibuukatuille maito markkinoille on täysin järetöntä hommaa.

Kun en mä oikein viittisi hoitaa perhetouhuna edes sitä yhden robon puuhalaa. Mutta kun kokonaistyllistävyys tilalla on kolmelle hengelle niin pitääkö laittaa yksi kortistoon ja pienentää puuhastelua sen verran että jaksaa itsekseen touhuta. Sen minkä sassi tuntuu unohtavan että vaikka iso tila tuottaa jonkinverran voittoa niin suhteessa se työllistää yhtä paljon maitokiloa kohden. Isompiin puuhaloihin vaan tulee enemmän ulkopuolisia tekijöitä. Itse koen että suomi tarvitsee nousuun kaikki ne jutut millä lisätään vientiä. Oli lopputulema raktori, tulostuspaperi, valion valmisrahka tai vaikka saarioisten valmispitsa niin kaikki mikä saadaan myytä rajojen ulkopuolelle on aina kotiin päin.en aliarvioi mitenkään kampaajia tai sairaanhoitajia mutta heidän työpanos ei lisää suomi nimisen firman maksuvalmiutta vaan he pyörittävät ainoastaan koneistoa. Siksi maatalous ja metsäteollisuus on aika törkeässä osassa kokonaisuutta.

Ikinä ei ole kannattavaa tuottaa Suomessa elintarvikkeita vientiin ainakaan veromaksajan avustuksella ,muuta kuin erikois tapauksessa kuten Venäjä oli,tämä on karu totuus joka valitettavasti ei ole kaikille vielä selvinnyt .

Mutta mitä täällä sitten muka kannattaa tehdä kun työvoima on kallista ja luonnonrikkauksia ei ole. Kyllä omasta mielestä maasta se suomen ainut mahdollinen viennin raaka-aine on hyvä ottaa ja silloin puhutaan melkein metsästä ja pellosta. Siinä korkealle jalostettu tuote on omiaan mitä käsittääkseni maitotuotteet ovat.

1050 turkistarhaajan voimin saadaan noin 400 miljoonan vientitulot ilman ainuttakaan tukieuroa. Ekoterroristit vaan niskan taakse ja saunalaukaus. Turkis on murha. 

Kuitenkin on sopeuduttava aina vallitseviin oloihin ja systeemiä hyödyntämällä koitettava päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen.

Systeemin hyödyntäminen on ok. Sitä varten se on. Mutta kannattaa myös kriittisesti tarkastella omaa toimintaa ja kysyä voinko toimia paremmin? Jos itse ei löydä paranettavaa on todennäköisesti sokea omalle tekemiselle. Silloin on syytä haalata tontille ammattivit-tuilija joka rupeaa osoittelemaan sormella tekemiäsi virheitä. Näin minä olen tehnyt 

Kahden edellisen vuoden aikana olen saanut tuotantokustannuksista pois ainakin viisi senttiä ja saman verran lähtee kahden seuraavan vuoden aikana. Sitten ollaan jo lähellä 36 sentin tasoa kannattavalla tuotannolla.

Kylä täälä kirjuuttelevat o niitä viimmesiä kylähulluja jokka talonsa ostaa..
Eläkkeelle ei meittistä nuaremmista pääse SPV-tyylii enää kukaa...!
Pankkie rahootus tuloo jatkosa olee vaa lisämaa kaupoosa ja kalustohankinnoosa.

syy: Seuraava polvi ei enää pysty taloo ostaa sen hinnan ja rahoottajie puuttumise takia.

Yhtiömuatoosena siirtyy tj .hommat ja osakkeet perintönä tulevaasuuresa..!

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 20.01.15 - klo:19:32

Kuitenkin on sopeuduttava aina vallitseviin oloihin ja systeemiä hyödyntämällä koitettava päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen.

Systeemin hyödyntäminen on ok. Sitä varten se on. Mutta kannattaa myös kriittisesti tarkastella omaa toimintaa ja kysyä voinko toimia paremmin? Jos itse ei löydä paranettavaa on todennäköisesti sokea omalle tekemiselle. Silloin on syytä haalata tontille ammattivit-tuilija joka rupeaa osoittelemaan sormella tekemiäsi virheitä. Näin minä olen tehnyt 

Kahden edellisen vuoden aikana olen saanut tuotantokustannuksista pois ainakin viisi senttiä ja saman verran lähtee kahden seuraavan vuoden aikana. Sitten ollaan jo lähellä 36 sentin tasoa kannattavalla tuotannolla.

Loistavaa.
Millä toimilla tuo kustannusten pienentäminen on toteutettu?

Lainaus käyttäjältä: Shrek - 20.01.15 - klo:21:22

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 20.01.15 - klo:19:32

Kuitenkin on sopeuduttava aina vallitseviin oloihin ja systeemiä hyödyntämällä koitettava päästä parhaaseen taloudelliseen tulokseen.

Systeemin hyödyntäminen on ok. Sitä varten se on. Mutta kannattaa myös kriittisesti tarkastella omaa toimintaa ja kysyä voinko toimia paremmin? Jos itse ei löydä paranettavaa on todennäköisesti sokea omalle tekemiselle. Silloin on syytä haalata tontille ammattivit-tuilija joka rupeaa osoittelemaan sormella tekemiäsi virheitä. Näin minä olen tehnyt 

Kahden edellisen vuoden aikana olen saanut tuotantokustannuksista pois ainakin viisi senttiä ja saman verran lähtee kahden seuraavan vuoden aikana. Sitten ollaan jo lähellä 36 sentin tasoa kannattavalla tuotannolla.

Loistavaa.
Millä toimilla tuo kustannusten pienentäminen on toteutettu?

Ruokinnan jatkuvaa viilausta, ruokintarutiinien tarkentamista, olosuhteiden parantamista; lepo ilma ja vesi ja jopa ulkoloisien häätöä. Omien työrutiinien muokkaamista siten että, lehmä pystyy nuo edellämainitut hyödyntämään ja tekemään työtään mahdollisiman hyvin. Kun itse pyörii vain omassa navetassaan virheellisistä työtavoista tulee ajan myötä normaalia. Ammattivit-tuilijan tuella harhakäsitykset saa kyytiä... 

Mutta jos tykkää kehuista ja ei pysty vastaanottamaan kritiikkiä niin on turha maksaa neuvonnastakaan... 

Mistä löysit niin hyvän "*****ilijan/jat" joka osasi auttaa asioissa... Ainakaan meidän prorahastuksen "rivineuvojalla" ei ole ollut mitään ajatuksia tuotannon kehittämiseen/tehostamiseen

Mistä löysit niin hyvän "*****ilijan/jat" joka osasi auttaa asioissa... Ainakaan meidän prorahastuksen "rivineuvojalla" ei ole ollut mitään ajatuksia tuotannon kehittämiseen/tehostamiseen

Eikös täällä agronetissa ole ihan ok tason asiantuntijoita Yksi varmaan aika hyvä kirjottelee päivittäin!

Tätähän se seuraa.kun ruvetaan hintoja laskemaan kaupoissa
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/asiantuntija-kauppojen-ruoka-ale-voi-tuoda-hintapaineita-tuottajille/4712000

Mistä löysit niin hyvän "*****ilijan/jat" joka osasi auttaa asioissa... Ainakaan meidän prorahastuksen "rivineuvojalla" ei ole ollut mitään ajatuksia tuotannon kehittämiseen/tehostamiseen

Sama kysymys/ajatus heräsi myös täällä

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 21.01.15 - klo:10:18

Mistä löysit niin hyvän "*****ilijan/jat" joka osasi auttaa asioissa... Ainakaan meidän prorahastuksen "rivineuvojalla" ei ole ollut mitään ajatuksia tuotannon kehittämiseen/tehostamiseen

Eikös täällä agronetissa ole ihan ok tason asiantuntijoita Yksi varmaan aika hyvä kirjottelee päivittäin!

ehkä useampikin... kustannusten karsiminen ja tuotannon tehostaminen on yleensä hyvin monitahoinen asia ja muuttujia on paljon. Perusasiat pitää olla kunnossa