kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai  valkoapilan  (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??

Kannattaa hahmottaa kaksi asiaa.

1. Kylvötapa ja siihen soveltuvat ratkaisut kokemuksien mukaan. Ja toteuttaa niitä.

2. Paperille asiat, niin että toteuttaa ehdot.

Usein nämä kaksi asiaa eivät teoriassa kohtaa, mutta ainakin asioita saadaan yksinkertaistettua.

Kuten se, että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää. Siinäkin taka-ajatuksena se, että jussin on tehtävä enemmän hommia tukea ansaitakseen.

Nämä tukiehdot ja toimintatapamääräykset ovat niin läpivuotavia seuloja, että huomaa niiden laatijoiden olevan täysin kuutamolla. Tai sitten ei vaan kiinnosta.

no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.

no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.

Saa ja ei

"Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen."

juu eihän tässä nurmeen ollakaan kylvämässä vaan edellisenä vuonna pellolla on kasvanut vilja johon on lisäksi kylvetty kerääjäkasvi,
siis ei monimuotoisuuspelto vaan esim. ohra plus kerääjäkasvi
siis tää:
Peltoluonnon monimuotoisuus
•Kerääjäkasvit 100 €/ha/v
- Kylvettävä pääkasvin kylvön yhteydessä, orasvaiheessa tai korjuun jälkeen
- kerääjäkasvilla ei voi perustaa nurmea
- voi päättää 1.10. alkaen (kasvinsuojeluaineet sallittu)

Entäs jos kylvää nurmeen herne/p.apila/itr seoksen 30.6 mennessä ja paalaa. Saako silloin v.palkkion ja tämän kk tuen?

Ps. Ensimmäinen rehu tehty ennen kylvöä.

kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai  valkoapilan  (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??

Voi ehtiä kasvamaan turhan isoksi viljan alla jos samaan aikaan kylvää. Jos oraille kylvö ei onnistu, katsoisin ainakin lajikkeista aikaisen viljan ja myöhäiset kerääjät.

Lainaus käyttäjältä: pientalollinen - 17.01.15 - klo:13:30

no missäs tuollainen sääntö nyt lukee että monimuotoisuuspeltoja ei saa uusittaessa suorakylvää.

Saa ja ei

"Monimuotoisuuspellon kasvustoa ei saa perustaa suorakylvämällä edellisen vuoden nurmeen. Kasvuston voi perustaa kylvämällä sänkeen."

Uusimisesta olikin kysymys. Tiedän, että jotkut uusivat maisemapellot hyvinkin luovasti. Kun toisaalta suorakylvöäkin on niin monenlaista, että kuka sen sitten määrittelee mikä on suorakylvöä ja mikä ei.

Esim. keskipakolevitin ei kai ole suorakylvökone.

juu eihän tässä nurmeen ollakaan kylvämässä vaan edellisenä vuonna pellolla on kasvanut vilja johon on lisäksi kylvetty kerääjäkasvi,
siis ei monimuotoisuuspelto vaan esim. ohra plus kerääjäkasvi
siis tää:
Peltoluonnon monimuotoisuus
•Kerääjäkasvit 100 €/ha/v
- Kylvettävä pääkasvin kylvön yhteydessä, orasvaiheessa tai korjuun jälkeen
- kerääjäkasvilla ei voi perustaa nurmea
- voi päättää 1.10. alkaen (kasvinsuojeluaineet sallittu)

Eli mikäs tuossa nyt on vaikeaa?

Se että pitää olla kylvetty viimeistään 15.8.. Harva vilja on valmista tuolloin...

kokemuksia? Eikös se nyt toimi niin että kylvää (viljan seassa samalla kerralla) yksivuotinen italian raiheinän tai  valkoapilan  (1-vuotinen lajike), jotka kuolevat talven aikana. seuraavana keväänä kuolevat loput talvesta selviytyneet kun kuitenkin ruiskii glyfosaatin taas ennen kylvöä. Meneekö nyt uusien tukiehtojen mukaan? Eli ei muuta lisätyötä kun kerääjäsiemenen sotkeminen suorakylvinkoneeseen.??

Pitäisi toimia hyvinkin. Valkoapila voi olla monivuotistakin. Se on matalakasvuista, eikä pitäisi vaivata viljaa toisenakaan vuonna. Kun heinää kylvetään vähän, pääkasvusto on täystiheä ja suorakylvössä siemen menee vähän liian syvään, ei kasvuston kanssa tule ongelmia. Jos kylvökoneessa on piensiemenlaatikko, on työkin helpompaa. Voisi kyllä onnistua viskallakin traktorin keulalla, suorakylvökonekin yleensä muokkaa ja siten multaa vähän siemeniä. Tällöin kyllä tuuli kylvöaikana voi tuottaa vaikeuksia. Tuolla kerääjäkasviketjussa joku oli kylvänyt heiniä juuri noin ja ihan onnistuneesti. Itse toimisin juuri noin, jos vielä jatkaisin tavanomaisessa suorakylvössä. Tosin on urakoitsijan koneessa myös piensiemenlaatikko.

Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?

Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?

Epäilen että lajittuvat.
Eikös tuossa toisessa ketjussa kirjoiteltu just, että hukkakauraruiskutukset voi unohtaa niiltä lohkoilta joilla kerääjäkasveja on.

Lainaus käyttäjältä: pientalollinen - 17.01.15 - klo:17:07

Toimiskohan tuo, että sekoittaa esim. jussi jauhepeittauslaitteella ja ruuvilla vilja/heinänseoksen tasalaatuiseksi, sitten vain koneeseen ja menoksi?
Tuli vielä mieleen, että suorakylvöpeltojen juolavehnäpaine on myös kerääjäkasveja käytettäessä pienempi, mutta jos aikoo pitää kerääjäkasvit seuraavaan kevääseen, niin ainoa vaihtoehto juolan ruiskuttamiseen on silloin kevät, jää syksyn pesäkeruiskutukset tekemättä. mitenkäs muuten kesän hukkakauraruiskutukset vs. kerääjäkasvit?

Epäilen että lajittuvat.
Eikös tuossa toisessa ketjussa kirjoiteltu just, että hukkakauraruiskutukset voi unohtaa niiltä lohkoilta joilla kerääjäkasveja on.

Tuossa se lieneekin se pahin rajoitus kylvönyhteydessä "laittamiseen." Olisi ihan omaksi-iloksi kiva tietää peruste tuolle viimeiselle kylvöpäivälle (15.8 ). Sinällään joku raiheinä kyllä tuuppaisi ihan kivasti vielä puinnin jälkeen, jos sen saisi kylvää kunnolla. Nyt se ei onnistu kuin tiettyjen kasvien kanssa.

Pitkällä tähtäimellä on huono ratkaisu tinkiä kasvinsuojelusta kasvukaudella ja ajaa keväällä tyhjäänmaahan rounduppia. Ei sinällään mitään ympäristöjärkeä tässäkään. Taas keinotekoisilla päivämäärillä pilataan asia joka maalaisjärjellä saataisiin hyödyttämään molempia osapuolia. Nyt kun tilanne on niin, että tuo "virkamieskunta" on ikäänkuin viljelyä vastustava osapuoli, suomessa.

Toki on niinkin, että halvemmalla se kerääjäkasvi sinne perustuu kun räkii jollain laitteella oraille, mutta hiukan puuduttaa, kun mitään ei voida tehdä ns. maalaisjärjellä. Eiköhän kaikki jo sen ole keksinyt, ettei tuota aivan pelkästään tukien takia kannata tehdä, eli jos ajatus on muokata mahdollisimman nopeasti, niin eipä maksa vaivaa koko homma. No, joku perunapelto asia erikseen.

Jos kerääjäkasvien viljelyä ei kannata tehdä ulkokultaisesti vain muotovaatimukset täyttävästi; perusteena kerääjäkasvin todelliset  hyödyt, niin silloin se kannattaa ottaa käyttöön myöa ilman ympäristökorvausta, ja ajoittaa ja toteuttaa optimaalisesti oman mielen mukaan, vaikka sitten monivuotisena...

-SS-