Taetaa olla jo vuosija
kun muuvvan Tammisen Nuutti
jostae etelän maesta
meijjän kylälle muutti
se oli ihan mukava mies
vaen yksi seikka oli paha
sillä melekolaella meinasi
aena reistata maha
Ei se sinällään haetannu
kun sen usseampi ties
peällä tuulen aena olla
melekeesä jokkaenen mies
vaen joskuspa saatto
paekalla ouvvompi olla
oli sillon toesilla vaekejaa
pittää jämynä polla
Vaen ei se pitkään teällä ollu
kohta sen korjasi tuoni
tijjä pettikö pumppu
menikö aevoesta suoni
vaen sannoevat sen
jäe sillä ilimoja mahhaan
melekeen kuutijo pieruo
jäe pinteeseen pahhaan
Löyti sen mökistäsä vissin
joku naapuri kae
pipaa-autonii sinne
se tilattuva sae
vaen myöhästä oli, kuoleman
käynnistä tunti jo
kohta paekalle tuliki
kirkolta suntijo
Se otteli mittoja
vähä keänteli roppie
ihan normaali kuoppaan
se taetasi soppie...
vaen siten se tapahtu
melekeen sen vannova voesi
ihan kun se vaenaja
eäneen pierassu oesi
Ja voetta te arvata
että oli melekonen haju
ja siltä suntijo paralta
taes mennä taju
ja kun ne toeset se ruumiin
poes meinasi viijä
ne melekeen sen suntijon otti
tae, no en ihan varmasti tiijjä
Vaen se pieru se kyllä
jossaen vappaana ellää
että kysäsenpä tässä
onko siitä hajuva kellää
vae ruukaako pieru
vaen avaruuteen haehtuva
ehkäpä silläki on sielu
tosin toesinaan vaehtuva...
Elämä on parasta kometiijjaa
