Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta 

Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta 

Ei liene edes tarpeen saivarrella korrenpituuksista, yleissääntö on, että
kuustonnarissa on kolme kertaa enemmän olkea ja juuristoa kuin kaksitonnarissa.

-SS-

Pitäiskö korrenlyhentäjät kieltää, että saisi savimaahan enempi kasvisjätettä, ja sitämyöti humusta 

Kasvunsääteet eivät vähennä olkisatoa, silloin kun niitä on käytetty hyvinvoivalle kasvustolle.

Tuo oli mielenkiintoista, että on tutkimus, jossa suurilla sadoilla saadaan multavuutta nostettua. Olisi kiintoisaa lukea asiasta. Voisin ajatella silloin käytetyn syysviljoja, koska niiden vihermassasta niin suuri osa on maan alla syvässä juuristossa. On kai se mahdollista kyllä. Kyllä kaikki, mikä multavuutta parantaa kelpaa. Silti aiemmin esillä ollut brittitutkimus on huolissaan multavuuden vähenemisestä, vaikka siellä ainakin pitäisi olla paljonkin korkeampi satotaso.

Tuo skenaario apilanurmen ravinteiden liukenemisesta Itämereen ei ole minustakaan tuulesta temmattu. Siksi en esimerkiksi murskaa nurmia, vaan niitän ne, jotta hajoaminen hidastuisi ja ravinteet säilyisivät paremmin seuraavalle vuodelle. Tavoitteena on aina saada ravinteet pidätettyä maassa. Siksi viherlannoitusnurmissa on mukana timoteit ja ruokonadat ym heinät sitomassa apiloiden tuottamia ja nostamia ravinteita maahan. Muutenhan puhtaan apilanurmen pitäisi olla paras viherlannoittaja, mitä se yksinviljeltynä ei ole.

Tavanomaisella viljelyllä toki pyritään ottamaan suuri sato, ja pidättämään ravinteet siemeniin. Silti, eikö siinäkin jää samalla tavoin pintaan helppoliukoisia ravinteita huuhtoutumaan. Siis oljissa ja juurissa. Ehkä jopa enemmän, koska kasvit harvoin saavat talteen kaikkea lannoitteissa annettuja ravinteita talteen. Ehkä typpeä lukuunottamatta, koska on sopivimmassa muodossa.

Juuri tätä varten ymmärtääkseni kerääjäkasvitoimenpidettä on ajettu tukijärjestelmään. Että saataisi talteen mahdollisimman paljon hajoamisravinteita ja vielä liukoisessa muodossa olevia lannoiteravinteita.

Yara-puolueen ideologiaan kuuluu tietysti oppi siitä että mitä enemmän lannoitetaan kemiallisesti, sitä ympäristöystävällisempää tuotanto on. Tästähän saatiin taas luke myös tämän viikon maastullista.
Ymmärrän kyllä perusteet, eli iso sato pidättää lannoitteet kasvissa. Mutta joku tässä mättää...mitäs kun esim. kuivuuden takia ravinteista osa jää käyttämättä ja ne jää syyssateiden huuhdeltaviksi.

Ja pidättääkö se maahan lokakuussa kevytmuokattu tai kynnetty kerääjäkasvi ne ravinteet maassa oikein sateisena loppusyksynä?

Juuri tätä varten ymmärtääkseni kerääjäkasvitoimenpidettä on ajettu tukijärjestelmään. Että saataisi talteen mahdollisimman paljon hajoamisravinteita ja vielä liukoisessa muodossa olevia lannoiteravinteita.

Paljonko ravinteita kerääjäkasvit kasvaessaan irroittavat maasta, jotka olisi ilman kerääjäkasvia pysyneetkin maahiukkasiin sitoutuneena?
Jos oletus on, ettei pääkasvi hyödynnä kaikkea, niin miten ihmeessä se kerääjäkasvikaan "kaiken" annetun lisäravinteen hyödyntäisi ja pidättäisi? Etenkin jos se syksyllä murskataan/niitetään/muokataan?
Mikä estää sen, etteikö viljava maa pidättäisi suurimman osan ravinteissa joka tapauksessa? Maat vaihtelee, toki. Mutta tämä kerääjäkasvi alkaa vaikuttamaan uudelta "suorakylvö pelastaa maailman kaikissa olosuhteissa" ideologialta...
Samaa settiä kuin ikuinen hokema, että kasvilta käyttämättä jääneet ravinteet virtaavat suoraan vesistöihin...
Mikäs olikaan se osuus, minkä kasvi otti kylvövuoden fosforista sen vuoden satoon? Viidennes? Neljännes? Loput se otti maan reserveistä. Jotka on ainakin omissa maissa laskeneet kuin se kuuluisa lehmän häntä. Mikä ei tietenkään ole paha asia. Mutta rajat alkavat tulla vastaan siinäkin.
Mutta nythän se helpottaa, kun jää ympäristö(ravinneummetus)korvauksen ulkopuolelle...

En uskokaan, että kerääjäkasvit voisivat ottaa talteen kaikki ylimääräiset ravinteet. Mutta niin paljon, kun mahdollista. Jos sillä voitaisi pidättää maassa vaikka jokin pieni osuus niistä katoavista reserveistä.

Toki voihan tuo olla samanlainen uskomus verrattuna suorakylvöön, mutta kyllä suorakylvössäkin oma positiivinen osansa on. Vähintäänkin se toimii osalla maalajeista. Kerääjäkasveista on joillakin pitkään luomussa olleilla tiloilla erinomaisia kokemuksia, ja olihan tuossa tuo tutkimuskin, joka osoitti satojen aluksi notkahtaneen kerääjäkasveilla, mutta lisääntyneen pidemmällä aikavälillä.

http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tapahtumat/viljelijaseminaari_2015/Kankanen_Hannu_Luke.pdf

Totta on, että asioista ei kaikkiaan tiedetä varmaankaan tarpeeksi, siksi onkin harmillista, että maatalousalan sitoutumatonta tutkimusta ajetaan alas. Merkittävää tutkimustyötä tehdään lähinnä kemian ja lannoiteteollisuuteen sidoksissa olevissa tutkimusyksiköissä. Minusta kuitenkin sekä suorakylvön sopivuus, että kerääjäkasvien edut käyvät järkeen nimenomaan viljelyn kannalta, eikä niinkään tukiautomaation kannalta. Niin tavanomaisessa, kuin luomussakin. Tosin luomusuorakylvöön sopivaa systeemiä en ole vielä luomuun keksinyt. Englannissa ja USA:ssa näitäkin kyllä tutkitaan ja jopa tehdään.

Ei varmaankaan olisi mahdotonta kokeilla joillain lohkoilla kerääjäkasveja ja opetella miten homma omilla mailla onnistuu. Nythän ympäristökorvaus hoitaisi kustannukset, tarvitaan vain vähän viitseliäisyyttä ja uteliaisuutta. Kylväähän voi joitakin hehtaareja vaikka toisella ajokerralla, niin ei tule investointikustannuksiakaan kokeilusta.

Tuossa tutkimuksessa muuten sanotaan, ettei heinänsiemeniä kannata sekoittaa viljan siemeneen.

En halua vaahdota kerääjien puolesta, mutta minusta niiden toimintaperusteissa on kyllä järkeä. Itse laitan kaikille kasveille niitä, vaikka en tukia pystykään läheskään kaikilta hehtaareilta nostamaan. Oma osuuteni tukikelposesta kerääjäkasvialasta on n. 20 - 40 % pinta-alasta vuosittain riippuen syysviljan määrästä.

Maaseutumedian kysymys 2015 . sieltä poimittuna

"ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi
käyttää vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla
saa perustaa mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Ehheeheheeehehee. Näitähän alkaa nyt tippua.... 

Mavi laskee niitä 200 miljoonaa silmänvalkuaiset verestävinä, ja huomaa,
et ei tilit täsmää ei, jos karkaa rastit käsistä..

-SS-

Maaseutumedian kysymys 2015 . sieltä poimittuna

"ehtoja ollaan täsmentämässä, että kerääjäkasveja voi
käyttää vain yksivuotisten kasvien viljelyssä eikä sen avulla
saa perustaa mitään seuraavan vuoden satokasvia."

Ehheeheheeehehee. Näitähän alkaa nyt tippua.... 

Mavi laskee niitä 200 miljoonaa silmänvalkuaiset verestävinä, ja huomaa,
et ei tilit täsmää ei, jos karkaa rastit käsistä..

-SS-

Tuo on ollut ainakin nurmien osalta esillä jo pitkään. Sitä näköjään selvennetään edelleen. Sinänsä ymmärrettävää, sillä muutoinhan tuettaisi syysviljoja ja nurmia, eli joka tapauksessa seuraavaksi vuodeksi perustettavia satokasveja.

Ei sillä, etteikö kaikkien mahdollisten porsaanreikien tukkimisyritykset vain tekisi koko kaaosta entistä monimutkaisemmaksi. Samalla tulee enemmänkin mahdollisuuksia virheisiin.

Kova on halu alkaa itselle kerjätä verta nenästä koijaamalla järjestelmää... Tarkastuksia tulossa varmasti paljon lisää ja voi olla mullekin osuu ensimmäinen tarkastus kun laittaa rastin kohtaan kerääjäkasvi, vaikka näitä on ollut viljan seassa jo jonkin aikaa. Porsaanreikiä voi alkaa katella sitten kun näkee mikä systeemi oikeasti on ja kuinka sitä tulkitaan.

Ja mitä kerääjäkasveihin tulee, niin ravinteiden pidättämisen kannalta olisi kaikista järkevintä antaa olla talven yli. Käytännössä aika mahdoton homma, mutta ainakin rinnepellot tms. jättäisin kasvipeitteisiksi. Maalajeissakin on eroja kovasti ja ainakin täällä päin veden mukana tapahtuva valunta on aika harvinaista kun rinnepeltoja on aika vähän. Suurempi ongelma on ravinteiden huuhtoutuminen karkeiden tai muuten hyvin läpäisevien maalajien vuoksi.

Kova on halu alkaa itselle kerjätä verta nenästä koijaamalla järjestelmää... Tarkastuksia tulossa varmasti paljon lisää ja voi olla mullekin osuu ensimmäinen tarkastus kun laittaa rastin kohtaan kerääjäkasvi, vaikka näitä on ollut viljan seassa jo jonkin aikaa. Porsaanreikiä voi alkaa katella sitten kun näkee mikä systeemi oikeasti on ja kuinka sitä tulkitaan.

Ja mitä kerääjäkasveihin tulee, niin ravinteiden pidättämisen kannalta olisi kaikista järkevintä antaa olla talven yli. Käytännössä aika mahdoton homma, mutta ainakin rinnepellot tms. jättäisin kasvipeitteisiksi. Maalajeissakin on eroja kovasti ja ainakin täällä päin veden mukana tapahtuva valunta on aika harvinaista kun rinnepeltoja on aika vähän. Suurempi ongelma on ravinteiden huuhtoutuminen karkeiden tai muuten hyvin läpäisevien maalajien vuoksi.

Antaa Siperian ensin opettaa näitä innokkaimpia kouhoja, ottaa sitten heidän virheistään opiksi ja lähtee parin vuoden päästä maltillla harjoittelemaan hommaa.

Kyllä mää taidan kaikesta huolimatta kerääjäkasvinsiemeniä hommata, satasenkiilto perssilmässä 

Olenko nyt ymmärtänyt oikein: Jos lohkolle maksetaan kerääjäkasvikorvaus sille ei enää saa korvausta kasvipeitteisyydestä mutta silti lasketaan kasvipeittesyysalaan?

Olenko nyt ymmärtänyt oikein: Jos lohkolle maksetaan kerääjäkasvikorvaus sille ei enää saa korvausta kasvipeitteisyydestä mutta silti lasketaan kasvipeittesyysalaan?

Kyllä maksetaan myös kasvipeitteisyydestä, jos jättää talveksi, mutta seuraavan vuoden kasvustoa ei saa perustaa ko tavalla (vln tai syysrypsi esim.). LHP ja kesanto tais olla ne jokka lasketaan alaan, mutta ei saa korvausta.

Hiiop ja tuosta 15 eurolla 100ekee hehtaari.



Tai tuosta:



Tällä saadaan liki 700euroo hehtaari:





Ja tukiautomaatti toimii...