Ihmetyttää porukoiden hinku tunkea sitä kerääjäkasvia melkein jokaisen mahdollisen viljelykasvin kaveriksi.
No toisaalta se on ymmärrettävää, kun kerääjäkasvista yritetään väen vängällä saada aikaiseksi jonkinlaista tukiautomaattia, koska ympäristökorvaus ei enää aiemmasta poiketen ole tulotuki, vaan kulukorvaus. Toivottavasti tarkastajat tulevat olemaan tiukkoja, eivätkä hyväksy mitään kerääjäkasvien sinneppäin viljelyä.
Kerääjäkasvien pitää olla oikeasti ympäristöä hyödyttävä toimenpide, ei viljelijöiden sosiaalituki.
Kerääjäkasveilla hallinto haluaa ihan oikeasti saada viljelijät torjumaan yksipuolisen viljanviljelyn aiheuttamia haittoja. On oikein että kun viljelijät ei ymmärrä omien peltojensa parasta, niin hallinto kepillä ja porkkanalla haluaa viljelijöiden kiinnittävän huomiota peltojen kasvukuntoon, kun eivät sitä ymmärrä vapaaehtoisesti tehdä.
Tuo kerääjäkasvit yhdistyy tuohon tuttuun vähennetty
lannoitus-toimenpiteeseen. (uusi nimi on jotakin muuta, mutta
pakollinen silti) Maa köyhtyy ryöstöviljelyksellä, juuristomassa vähenee,
ja vain jotkut niittykasvit saavat siihen ravinne-autiuteen juurensa sisään.
Toisaalta, maan sadontuottokyky ja multavuus on saatu paranemaan myös
suurilla sadoilla eli riittävällä lannoituksella. Tämä ei kelpaa ideologisesti
tietyille viiteryhmille. Pahin skenaario Itämeren
tilaa ajatellen on vuosittain maahan murskattavat typensitojakasveja
sisältävät nurmet; jopa 200 - 300 kg/ha helppoliukoista typpeä vapautuu
vesiin syystalvisateissa, kun kasvusto jäätyy ja sulaa,
tai jos se murskataan tehokkaasti muutamaan kertaan kasvukaudessa.
Samoin fosfori imetään syvemmältä pintavesiin liukenemaan.
Totta kai joskus aikaisemmin tai myöhemmin maatalousmaaksi
raivatut miljoona hehtaaria nyt kohta keinollisesti viherlannoitettuna
vuodesta toiseen, ilman sadontuottokäyttöä, tulevat olemaan yksinomaan
tukipolitiiikan ansiota.
-SS-