http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014121518929175_uu.shtml

Eli nyt on oikeuskäsittelyissä vahvistunut vanhan ajan koeajalle tullut laajennettu työsuhdeturva.
Ennen neuvottiin isoimmissa yrityksissä uutta esimiestä, että ei saa selitellä turhia, koeaikapurku
on koeaikapurku, kävellään vaan erilleen.  Nyt on nähtävästi kuitenkin lähes irtisanomisperusteen
ehdot tulossa koeajallekin.

Tästä on jo ohjeistettu työnantajia esim näin (oikotie.fi) :

"Tuomiot osoittavat, että työnantajan on pystyttävä näyttämään suorittamansa koeaikapurun perustuneen
asianmukaisiin, työntekijän työn suorittamiseen tai työhön sopeutumattomuuteen liittyviin seikkoihin. "

"...on työnantajan etujen mukaista huolehtia, että työntekijälle annetaan palautetta hänen työstään koeaikana.
Työnantajan tulisi tarvittaessa huomauttaa työntekijää työsuorituksen puutteellisuudesta mahdollisimman pian
puutteiden tai laiminlyöntien ilmenemisen jälkeen niin, että työntekijä tiedostaa työsuorituksensa puutteet."

Eli tämä jälkimmäinen lainaus osoittaa, että työnjohto ei voi jäädä tarkkailemaan työntekijää vaan annettava
palautetta, koulutusta ja ohjausta, jotta työaikapurun perusteet poistuvat !

Eli tästä eteenpäin oikeastaan mitään eroa ei ole työsuhteen päättämisen edellytyksissä koeaikana tai koeajan jälkeen.
Varoituksia on annettava, jos pystyy, koeaikapurun on perustuttava toteennäytettyihin ja ennalta sovit tujen
pelisääntöjen pohjalta nähtyihin laiminyönteihin, ei voida perustella yleiseen vetämättömyyteen tai sellaisiin muihin
syihin, jotka aikaisemmin olivat lähinnä etusijalla, että "nähdään jo tässä koeajalla, ettei hommasta tule mitään".

Uskon, että työaikapurun riitauttamisilla "heruttaminen" yleistyy, eli kannattaa olla palkkaamatta heppoisin perustein.
Mitä yksinkertaisempi työ, sitä enemmän riskiä tällaiseen. Ns. nollasopimusten poistoehdotukset toiselta suunnalta
pyrkivät estämään näiden uusien tulkintojen kiertäminen nollasopimuksia tekemällä. Nollasopimus siis tarkoittaa
sopimusta 0..n h/ viikko, ilman kummankaan osapuolen velvoitetta automaattisesti tarjota töitä / sitoutua
automaattisesti tulemaan töihin.

On vaikea ennustaa, miten vaikuttaa yritysten työllistämishalukkuuteen; leppoistaminen on monen ylikuormitetun
pientyönantajan mielessä muutenkin..jättäisi vaikka hommat sikseen...kyllä Kela omistaan huolen pitää.

-SS-

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Pelkään, että asia ei ole näin. Pieni virhe aiheuttaa velvollisuuden oikaista ja kouluttaa koeajalla olevaa työntekijää. Varoituksia pitää tehdä nopeasti ja perustella hyvin. Asenneilmasto koeaikapurkua kohtaan on nykyään sellainen, että uuden työntekijän ei oikeastaan tarvitse edes asennoitua työkulttuuriin  vielä niin hyvin kuin kokeneen työntekijän, eli peruste, joka koskee työn suorittamisen kykyä ja asennetta siihen, on epäasiallinen.

Epäasiallisiahan syitä ennestään ovat olleet: rotu, poliittinen aktiivisuus, sukupuoli, sairaus.

Ongelmahan tässä on se, että intuitiota ei voi osoittaa, että se olisi asiallinen. Vanhaan aikaan työnantaja seurasi tilannetta, miten työntekijän arvomaailma esimerkiksi luontui työpaikan vaatimuksiin, ripeyden, luotettavuuden, sitoutumisen ja laatuasenteen osalta. Pienet asiat vaikuttivat, miten halukas oli pinnistelemään perjantaina vielä puoli tuntia, miten saapui työpaikalle, miten itse piti huolen tauoista, etteivät venyisi, miten suhtautui pieniin puutteisiin olosuhteissa, miten suhtautui vastoinkäymisiin omassa työssään, miten suhtautui palautteeseen, ynnä muuta. Ne yhdessä muodostivat kokonaiskuvan, jota intuitioksi voi myös kutsua: kuinka asiat hoituisivat jatkossa.

Tärkein opetus on se, että koeaika on taaksejäänyttä aikaa rekrytoinnissa. Nyt on parannettava ennen työsuhteen solmimista tehtävää tutkimusta. Aikaisempien työntajien antamat lausunnot on otettava pöydälle, avattava kunnolla, ja vaadittava todistuksen antajalta sitoutuminen esimerkiksi jonkinlaisen sanktioidun takuun muodossa: liian usein kiittävät arvioinnit ovat salattu ilmaisu siitä, että "onneksi päästiin eroon, laitetaan hyvät arviot, että varmasti pysyykin poissa." Suusta suuhun kommunikointi ilman, että syytetään mustan listan pitämisestä nousee arvoon arvaamattomaan.

Pääsääntönä kuitenkin, perinteinen työsuhde on työnantajalle viimeinen keino selvitä työvoimatarpeesta, ei ensimmäinen. Sen on yhteiskunnan asenneilmasto näyttänyt selvästi.

-SS-

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Sehän se on koeajan tarkoitus, päästä eroon työntekijästä, joka ei sovellu taloon 
Mikä tässä on ongelma 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.12.14 - klo:07:44

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Sehän se on koeajan tarkoitus, päästä eroon työntekijästä, joka ei sovellu taloon 
Mikä tässä on ongelma 

Kyse on merkittävästä muutoksesta työnantajan näyttövelvollisuuteen, jos et lukenut ensimmäistä kirjoitustani. "Taloon soveltuminen" ei ole enää toteennäytettävissä kuittaamalla koeaikapurkuperusteeksi, "ei sovellu taloon" , vaan on perusteltava selvillä toistuvilla laiminlyönneillä ja opastuksestakin huolimatta jatkuvalla kyvyttämyydellä suoriutua töistä. Eli käytännössä irtisanomisperuste on oltava koeaikanakin työsuhdetta purettaessa.

Tässä on merkittävä tiukennus, viimeaikaisten voimaan jääneiden tuomioiden perusteella.

Muun muassa eräässä tapauksessa työnantaja tuomittiin lehden toimituksen juuri toimeen astuneen päätoimittajan koeaikapurun johdosta maksamaan tälle merkittävä irtisanomiskorvaus, koska muut työntekijät uhkasivat lähteä, työnantaja teki johtopäätöksen ja purki työsuhteen koeaikana, yritti pelastaa työpaikan toimintakyvyn, mutta joutui siis maksumieheksi teki niin tai näin.

Haluan siis korostaa, että ei ole muuta tarvis tästä ottaa opikseen kuin se, että nyt on vahvistunut käsitys siitä, että työsopimuksen solmimisen yhteydessä jo syntyy näyttövelvoite työsuhteen purun tilanteessa, ei enää koeajan päättymisen jälkeen. Aikaisemmin piti vain todistaa, ettei ole kyseessä syy, joka olisi epäasiallinen.

-SS-

Eli käytännössä olet työsuhteessa koeaikanakin täyden työsuhdeturvan alaisena!

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.12.14 - klo:07:44

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Sehän se on koeajan tarkoitus, päästä eroon työntekijästä, joka ei sovellu taloon 
Mikä tässä on ongelma 

No ehkä joskus tajuat

Eli käytännössä olet työsuhteessa koeaikanakin täyden työsuhdeturvan alaisena!

Ajattelin kirjoittaa, kun epäilen olevan useita pientyönantajia täälläkin. Tätä esimerkiksi lakiasiaintoimistojen ohjeet korostavat. Näitä ohjeita ei varmaankaan ihan ilman syytä ole alettu informoida. Tärkeintähän on tietää tarkennetut pelisäännöt, niiden hyvyyteen kantaa ottamatta.

Toinen mieleen tullut asia on työterveyshuollon järjestämisvastuu aivan vähäisienkin palkollisten osalta. Esim. Tilaajavastuu.fi kirjaa tämän tehdyn työterveyssuunnitelman ja järjestämissopimuksen nyt tiedostoonsa (tuli kiertokirje asiasta) . Eli ei saa vihreää valoa ilman tehtyä sopimusta. Onhan tämä työterveyshuoltojuttu ollut jo vuosikaudet, mutta todella monella pikkufirmalla asiat vieläkin ovat vain puheella selvät, että sitten vaan tuonne terveyskeskukseen menet. Mutta se taso ei riitä, vaan pitää olla tuo suunnitelma ja sopimus, ainakin muotovaatimukset täyttävä.

Ja monet yksityiset lääkäriyhtiöt eivät sitten suostukaan tekemään pelkkää lakisääteistä työterveyshuolto-sopimusta, mukana tulee aina perustason sairaanhoito, eli silloin pitäisi asioida terveyskeskuksen kanssa, jossa taas kokemuksen mukaan eivät asiat hoidu sutjakkaasti; terveysfirmoilta tulee 5 minuutissa paperit valmiina ja hinnastot mukana. Työsopimukseen on kirjattava sitten tämän yrityksen työpaikkasairaanhoidon ja terveydenhoidon käyttöperusteet.

Totta kai terveydenhoitoyritys pyrkii saamaan lisävolyymia työntekijöiden vastaanottokäynneistä.

-SS-

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Minulle tuli heti mieleen että YT:t lisääntyvät. Sehän on hyvä veruke potkia tuottamattomimmat yksilöt pois lusmuilemasta, kun heihin ei muuten saa otetta. Paskempi homma on vaan se, että joillain aloilla ei edes tuohon ole mahdollisuutta. Terveydenhoitoala on hyvä esimerkki ja miten ollakaan sinne on pesiytynyt varsin mainioita työilmapiirin myrkyttäjiä töihin. Hankala heitä on kuitenkaan potkia pois töistä jos he eivät tee varsinaisia virheitä töissään. Lusmuillahan sitten aina voi ja pitää lasten/omien sairauksien verukkeilla aiheettomia poissaoloja yms.

Hirveästi en pääse kehumaan, mutta senverran olen nähnyt noita esityksiä sekä yrittäjän että työntekijän näkökulmasta, että väittäisin tämän kotoisen systeemimme olevan liian jäykkä ja joustamaton. Asioiden sopiminen yhdessä on jo lähtökohtaisesti melkoisen mahdotonta kun jokainen vaan pitää viimeiseen asti kiinni saavutetuista eduistaan.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 16.12.14 - klo:08:52

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 16.12.14 - klo:07:44

Tuo johtaa siihen, että pienikin virhe koeajalla tulee aiheuttamaan välittömästi potkut 

Sehän se on koeajan tarkoitus, päästä eroon työntekijästä, joka ei sovellu taloon 
Mikä tässä on ongelma 

No ehkä joskus tajuat

Mitä tossa en tajunnut 
Mitä muuten tulee, niin jos systeemi tiukkenee kuten tossa ylempänä kirjoitettiin, niin kuletaan ihan väärään suuntaan