Se, että jos EU ei menesty, johtuu että kaikki ajattelevat vain omia tukiaan. Kaikille ei riitä kermaa. Tässäkin topicissa valtaosa kommenteista keskittyi jollain tavalla tukiin ja rahansiirtoihin, jos ajattelisitte joskus syvemmälle ja miettisitte mitä EU oikeasti voisi olla?

Kansallisvaltiolla ei ole mitään sellaista arvoa jota liittovaltio ei voisi tarjota. Tässä mielessä EU on vielä keskeneräinen ja integraatio tulisi saattaa päätökseen mahdollisismman nopeasti.

mutta kun kattelee mitä oikein todellista hyötyä on koko eun olosta?   aina siellä on niitä jotka poikkeavat ns. normista tahi tavoitteesta.   olen ihan varma että ei riitä parikaan sukupolvea koulimaan esim. noista entisistä neukkuvaltioista hollannnin tahi tanskan tasoista porukkaa.   saati jotain sakemannia.

mutta kun kattelee mitä oikein todellista hyötyä on koko eun olosta?   aina siellä on niitä jotka poikkeavat ns. normista tahi tavoitteesta.   olen ihan varma että ei riitä parikaan sukupolvea koulimaan esim. noista entisistä neukkuvaltioista hollannnin tahi tanskan tasoista porukkaa.   saati jotain sakemannia.

Onhan niitä sisäisiä alue-eroja jo Suomessakin, miksi koko EU:n pitäisi olla Hollantia? Kaikissa muissakin liittovaltioissa on erilaisia sisäisiä alueita.

Liike-elämä keksi tienata tuhansia miljardeja "jälleenrakentamalla" Itä-Euroopan. Turvallinen tapa tienata lähellä kansalaisten rahoilla 

Höpöhöpö

Lisäksi saatiin ryssien ex etupiiri Länsimaiden etupiiriksi.

Tää pitää paikkansa, tahtoisitko että tuossa hieman huterassa ja pikkuhiljaa omille jaloilleen pyrkivässä entisessä Itä-Euroopassa huseeraisi EU:n sijaan Venäjä?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 08.12.14 - klo:16:32

Liike-elämä keksi tienata tuhansia miljardeja "jälleenrakentamalla" Itä-Euroopan. Turvallinen tapa tienata lähellä kansalaisten rahoilla 

Höpöhöpö

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 08.12.14 - klo:16:32

Lisäksi saatiin ryssien ex etupiiri Länsimaiden etupiiriksi.

Tää pitää paikkansa, tahtoisitko että tuossa hieman huterassa ja pikkuhiljaa omille jaloilleen pyrkivässä entisessä Itä-Euroopassa huseeraisi EU:n sijaan Venäjä?

Tää etupiirijuttu on ihan hyvä, ja siitä kannatti maksaa jokin sata miljardia noille "jälleenrakentajille" 

Älkää nyt antako tämän masentaa, mutta Amerikan Yhdysvalloissa 1700-luvun lopulla liittovaltiokehitystä vastustaneet anti-federalistit olivat enimmäkseen plantaasinomistajia ja maanviljelijöitä, jotka kirjoittelivat paikallisiin sanomalehtiin erilaisilla nimimerkeillä katkeria liittovaltiota vastustavia vuodatuksia. Esimerkiksi nimimerkit "Cicero", "Centinel" ja "Federal Farmer" tulivat kuuluisiksi liittovaltion vastustajiksi - ja nämä nimimerkit muuten rehdisti paljastivat todellisen henkilöllisyytensä (jos olen oikein ymmärtänyt, vain hyvin harva agronetin jäsenistä on ollut yhtä suoraselkäinen - ja juu, minunkaan selkäni ei ole ihan niin suora...) Marylandin osavaltion anti-federalistinen puolue oli jopa nimeltään "the Country Party", eli "maaseudun puolue" - ne eivät siellä kuitenkaan hoksanneet muuttaa nimeään "perusjenkeiksi"...

Ovat siellä amerikassa muuten jatkaneet tätä liittovaltion vastustamista suunnilleen vuodesta 1788, mutta ihan vielä siitä ei ole tullut valmista - saati että liittovaltiokehitys olisi saatu estettyä.

Siitä huolimatta meillä täällä Euroopan Yhdysvalloissa olisi nyt tilaisuus jollekin Patrick Henrylle ("give me liberty, or give me death!") tai Luther Martinille ("That all men are by nature equally free and independent..."). Olisi se komeaa jos tulevaisuuden historiankirjoissa mainittaisiin joku arvon Agronet-nimimerkeistä kuuluisana anti-federalistina: arvoisat jäsenet vain vähän petraavat retoriikkaansa, niin tie liittovaltion politiikkaan ja historiankirjoihin on avoinna!

Lainaus käyttäjältä: Make - 08.12.14 - klo:17:48

2000-luvulla liittyneet olivat halukkaita liittymään. Niille laitettiin liittymissopimuksessa aluksi huonommat edut kuin vanhoille jäsenmaille. Nyt ehtoja yhdennetään.
Olli Rehn noudatti komissarina parlamentin tahtoa.

Suurin osa rahasta taitaa olla maataloustukia. Ja käsittääkseni niiiden tukien tarkoitus joka maassa oli korvata viljelijöille aiheutuvat tulonmenetykset kun rajat aukesivat ja kansalliset tukisysteemit useimmista maista katosivat. Mutta loppupeleissä esim. Puolan viljelijöille ei edes tullut mitään tulonmenetyksiä, rajan aukeaminen oli jo sinänsä plussaa ja sitten vielä kasvava tukipotti päälle. Kulta-ajastan nyt puhutaan liittyen Puolan maatalouteen. Ei taida yhtä hyvin sopia vanhoihin EU-maihin.

Vai missaanko nyt jonkin pointin?

Puolassa taitaa yhäkin olla, yleisin tilakoko 3 hehtaaria, joten eikö näiden EU-tehotilojen pitäisi nyt niitä vastaan pärjätä 
Kun kumminkin kaikesta huolimatta, saavat moninkertaisesti tukia kuin puolalaiset 

Puolassa taitaa yhäkin olla, yleisin tilakoko 3 hehtaaria, joten eikö näiden EU-tehotilojen pitäisi nyt niitä vastaan pärjätä 

Vaikka EU:ssa muuta vikaa onkin, tilastoinnin EU osaa:

http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/pl_en.pdf
http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/fi_en.pdf

Toisella sivulla näitä dokumentteja on tilarakennetta kuvaavat tunnusluvut: Puolassa 24.1% tiloista on pienempiä kuin 2 ha peltoa (suomessa 2.9% tiloista on tätä pienempiä). Puolassa 32.2% tiloista pyörittää 2000 euroa/vuosi pienempää liikevaihtoa (suomessa 6.8% tiloista). Keskikoko Puolassa on 9.6 ha (tämä on siis keskikoko, ei mediaanikoko jota nimim. Herpertti tarkoitti), Suomessa 35.9 ha.

Luvut ovat vuodelta 2010, joten muutosta varmaan on sen jälkeen tapahtunut.

 

Toisella sivulla näitä dokumentteja on tilarakennetta kuvaavat tunnusluvut:

Vielä jos tarkemmin haluaa asiaa ihmetellä, sivu 13 dokumenteista erittelee tarkemmin tilojen kokoluokan ja tilakoon muutoksen vuodesta 2003 vuoteen 2010.

Rakennemuutos Puolassa on ollut aika raju. Suomessa miniatyyritilat eivät noina vuosina ole juuri vähentyneet. Puolassa sen sijaan alle kahden hehtaarin tilojen osuus kaikista tiloista on liki puolittunut samassa ajassa. Yli sadan hehtaarin tilojen osuus (näissä EU:n tilastoissa se suurin tilakokoluokka) on tuplaantunut molemmissa jäsenmaissa. Tästä voisi ehkä päätellä, että rakennemuutos kartanoluokkaan on hitaampaa kuin rakennemuutos mäkitupalaisista torpparimeininkiin - ehkä sellainen perheviljelmäkoko on kuitenkin jollakin tasolla järkevä EU:ssa?

Toinen kiinnostava tilasto on sivulla 9: siinä voi vertailla maatalouden työn kulunkia (tai sen muutosta) Puolassa ja Suomessa vuodesta 2003 vuoteen 2009: Puolassa rakennemuutos on kesken, ja työn kulunki on pudonnut jatkuvasti. Puolassa kuitenkin palkatun maataloustyövoiman osuus kaikesta työvoimasta (yrittäjistä yms.) ei ole juuri muuttunut. Suomessa muutos on jo nähty, ja työn kulunki on pysynyt aika samana vuodesta 2010 eteenpäin, eikä yrittäjien työ vs. palkattu työ ole sekään isommin muuttunut. Kai sitä voisi julistaa rakennemuutoksen noin suunnilleen valmiiksi Suomessa näiden tilastojen pohjalta, vai mitä?

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 08.12.14 - klo:20:18

Puolassa taitaa yhäkin olla, yleisin tilakoko 3 hehtaaria, joten eikö näiden EU-tehotilojen pitäisi nyt niitä vastaan pärjätä 

Vaikka EU:ssa muuta vikaa onkin, tilastoinnin EU osaa:

http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/pl_en.pdf
http://ec.europa.eu/agriculture/statistics/factsheets/pdf/fi_en.pdf

Toisella sivulla näitä dokumentteja on tilarakennetta kuvaavat tunnusluvut: Puolassa 24.1% tiloista on pienempiä kuin 2 ha peltoa (suomessa 2.9% tiloista on tätä pienempiä). Puolassa 32.2% tiloista pyörittää 2000 euroa/vuosi pienempää liikevaihtoa (suomessa 6.8% tiloista). Keskikoko Puolassa on 9.6 ha (tämä on siis keskikoko, ei mediaanikoko jota nimim. Herpertti tarkoitti), Suomessa 35.9 ha.

Luvut ovat vuodelta 2010, joten muutosta varmaan on sen jälkeen tapahtunut.

Nojoo, mutta aika pieniä ovat vieläkin, kun vertaa joihinkin muihin EU maihin ja matkaa on jäljellä, ennenkuin päästään edes suomen tasolle, muutenhan maa sopii viljelyyn kuin nenä päähän 

Älkää nyt antako tämän masentaa, mutta Amerikan Yhdysvalloissa 1700-luvun lopulla liittovaltiokehitystä vastustaneet anti-federalistit olivat enimmäkseen plantaasinomistajia ja maanviljelijöitä, jotka kirjoittelivat paikallisiin sanomalehtiin erilaisilla nimimerkeillä katkeria liittovaltiota vastustavia vuodatuksia. Esimerkiksi nimimerkit "Cicero", "Centinel" ja "Federal Farmer" tulivat kuuluisiksi liittovaltion vastustajiksi - ja nämä nimimerkit muuten rehdisti paljastivat todellisen henkilöllisyytensä (jos olen oikein ymmärtänyt, vain hyvin harva agronetin jäsenistä on ollut yhtä suoraselkäinen - ja juu, minunkaan selkäni ei ole ihan niin suora...) Marylandin osavaltion anti-federalistinen puolue oli jopa nimeltään "the Country Party", eli "maaseudun puolue" - ne eivät siellä kuitenkaan hoksanneet muuttaa nimeään "perusjenkeiksi"...

Ovat siellä amerikassa muuten jatkaneet tätä liittovaltion vastustamista suunnilleen vuodesta 1788, mutta ihan vielä siitä ei ole tullut valmista - saati että liittovaltiokehitys olisi saatu estettyä.

Siitä huolimatta meillä täällä Euroopan Yhdysvalloissa olisi nyt tilaisuus jollekin Patrick Henrylle ("give me liberty, or give me death!") tai Luther Martinille ("That all men are by nature equally free and independent..."). Olisi se komeaa jos tulevaisuuden historiankirjoissa mainittaisiin joku arvon Agronet-nimimerkeistä kuuluisana anti-federalistina: arvoisat jäsenet vain vähän petraavat retoriikkaansa, niin tie liittovaltion politiikkaan ja historiankirjoihin on avoinna!

Minä muuten olen ihan EU myönteinen, vaikka tämän ketjun avasinkin (eurostakin tykkään periaatteessa). Ja kirjoitin tännekin joskus että mieluummin päätäntävalta saisi olla Brysselissä ja kunnan talolla kuin Helsingissä. Eli olen myös liittovaltion kannattaja. Mutta koska poliittinen ilmasto on mitä on, niin se ei taida tulla tapahtumaan eikä taida mennä viljelijöiden piikkiin. Ei niitä meinaan enää niin hirveästi ole edes suomessa. Ja puolalaisilla viljelijöillä ei varmaan olisi mitään liittovaltiota vastaan.

Jotenkin EU kaiken kaikkiaan toteuttaa ideologiaa ja tomintamalleja jotka eivät välttämättä aja sen jäsenien etua, tai edes sen kansalaisten arvojen toteutumista. Onko EU ehkä Platonin ihannevaltio jossa filosofit johtavat mutta ihmiset on huijattu uskomaan että suoralla tai edustuksellisella demokratialla on tämän kaiken kanssa jotain tekemistä? Ei ehkä kuitenkaan, koska Platonin mallin filosofit olisivat objektiivisempia ja parempia johtajia. Nykyjohtajat ovat enemmän aatteellisia poliitikkoja ja aatteellisia virkamiehiä, ryhmä joka ei ole objektiivinen vaan pyrkii toteuttamaan jotain ihannemaailmaa...

Minä muuten olen ihan EU myönteinen, [...]

Minä taas en ole ihan varma. EU on niin hirvittävän monimutkainen systeemi, että on aika vaikea päättää onko se hyväksi vai pahaksi. Varsinkin jos tietää mistä EU on tullut ja miksi, ainakaan minä en pysty tuomitsemaan sitä epäonnistuneeksi - mutta paha EU:ta on pitää pelkästään onnistuneena projektinakaan. Näin maanviljelijänä tietysti lähinnä omaa nahkaa on maatalouspolitiikka, mutta siitäkään on paha sanoa mitkä osat ovat EU:n syytä, mitkä kansallista politiikkaa, ja mitkä osat ovat vain väistämätöntä, globaalia kehitystä.

Jotenkin EU kaiken kaikkiaan toteuttaa ideologiaa ja tomintamalleja jotka eivät välttämättä aja sen jäsenien etua, tai edes sen kansalaisten arvojen toteutumista.

Tai sitten EU-kansalaiset eivät oivalla mitä heidän arvoistaan seuraa tai mikä heidän etunsa on. Tai ehkä EU-kansalaiset eivät jaa yhteisiä arvoja, eikä heillä ole yhteisiä etuja. EU sinänsä on vain ja ainoastaan rauhanprojekti: EU on perustettu ja tarkoitettu estämään seuraava suursota Euroopassa. EU:n maatalouspolitiikka on seurausta siitä, että leivän hinta on jo vuosisatoja ollut se suurin syy työläisten levottomuuksiin suurissa Euroopan maissa. Siksi EU-poliitikot vieläkin ajattelevat maatalouspolitiikkaa ikäänkuin sosiaalipolitiikan esiasteena: maataloutta tuetaan, jotta tarpeen vaatiessa Pariisin kommuunille voidaan jakaa leipää.

Tähän kun sotkee sen tosiasian, että ruoasta on globaalisti ylitarjontaa samalla kun maailmassa nähdään nälkää, ja sen tosiasian että Eurooppalainen köyhä on lopulta varakas kun verrataan oikeasti nälkäänäkeviin köyhiin, meidän maataloutemme ja sitä ohjaava politiikka näyttää kummalliselta.

Noh, kunhan aika vähän kuluu ja sekä maatalouspolitiikka että sosiaalipolitiikka taas kerran palaavat paikallisiksi, eli kunhan seuraava nälänhätä koittaa, meidän tilalla leivotaan puolet petäjäistä ruisleipään (samalla kun ohrat idätetään maltaaksi ja käytetään sahdiksi) jotta voidaan nälkäisille jakaa ruokaa. Siitä leipäjonosta on sitten vihreiden äänestäjän ja ex-maatalousviranomaisen turha yrittää hakea sitä pettuleipää...

Tässä EU asiassa on semmoinen ongelma, että maajussit katselee asiaa ihan liikaa oman toiminta ja tuotantosuuntansa näkökulmasta, eli hyötyykö systeemistä itse välittömästi vai ei ja hyötyykö joku muu enempi kuin itse 

Maataloudessa on muutakin pielessä kuin tukipolitiikka 
Ja maatalous on EU:n hyvistä ja huonoista puolista pienimpiä kysymyksiä 

Olen EU:n kannattaja ja olen ollut sitä aina, olen myös itsenäisen Suomen kannattaja, en ole liittovaltion kannattaja eikä se mielestäni ole tarpeellista, ei ole mitään tarvetta luoda uutta suurvaltaa kilpailemaan jo olemassa olevien suurvaltojen kanssa 

Tässä EU asiassa on semmoinen ongelma, että maajussit katselee asiaa ihan liikaa oman toiminta ja tuotantosuuntansa näkökulmasta, eli hyötyykö systeemistä itse välittömästi vai ei ja hyötyykö joku muu enempi kuin itse 

Totta joka sana. Mutta ei se oman edun ajattelu ole pelkästään maajussien pahe, vai mitä? Jokainen yrittää naamioida yleiseksi hyväksi sen mitä kuvittelee omaksi edukseen - sen takia jotkut puhuvat "itsenäisyydestä" kun tarkoittavat omaa maatalouspolitiikkaa ja sitä kautta maidon ja viljan tuottajahintaa, samalla kun jotkut puhuvat "solidaarisuudesta" ja tarkoittavat sosiaaliturvan suuruutta, ja toiset taas saarnaavat "kansainvälisyyttä" ja tarkoittavat hyväpalkkaisten EU-virkojen määrää ja saatavuutta.

Maataloudessa on muutakin pielessä kuin tukipolitiikka 
Ja maatalous on EU:n hyvistä ja huonoista puolista pienimpiä kysymyksiä 

No aamen! Veli todistaa väkevästi!

EU:n hyvistä puolista paras on se, että Saksa ja Ranska ovat malttaneet olla sotimatta jo liki 70 vuotta. Siitä yksin jo kannattaa aika paljon maksaa. Silti se maatalouspolitiikka on meille maanviljelijöille tärkeä sekin.

Itse olen kuitenkin omasta edustani valmis tinkimään esim. Ukrainan tilanteen vuoksi, kunhan A) se tinkiminen todella auttaa siihen Ukrainan tilanteeseen, ja B) minä en ole ainoa joka tinkii omasta edustaan.

Tämä kai on se EU:n kova ydin: minä voin tehdä jotakin yhteisen eurooppalaisen edun vuoksi, mutta vastineeksi odotan että ne muut eurooppalaiset katsovat ettei minun etuani kohtuuttomasti poljeta. Ja tätä vahtimaan äänestän suomalaista EU-poliitikkoa, jonka odotan ajavan kahta asiaa: Euroopan etua maailmassa, ja minun etuani Euroopassa.

Tuskin minä maajussina ja suomalaisena olen tässä sen itsekkäämpi kuin ranskalaisen tehtaan duunari.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 08.12.14 - klo:17:42

Lainaus käyttäjältä: apilas - 08.12.14 - klo:17:34

Mikäs helvetin suvakki esität olevasi,Olet täysi rasisti kun et halua auttaa vähäosaisia

Ei se että suvaitsee välttämättä tarkoita että haluaisi kaikkia auttaa. Jos vaikka teikäläisen Samaran näkisin valtaojassa pystyssä niin sen varran voisin hidastaan että näkisin onko henkilövahinkoja, ja jos ei niin poistuisin nauraen paikalta.

Täys persreikä olet kun et halua auttaa viattomia pikku romaneita ja somppuja

sinuthan seoli jättämässä samaraan kitumaan, toisaalta apilaan elämä natsina samaraa ohjastaen on ollut kyllä kitumista tuohon ojaan suistumiseenki asti