Suomen ylle saapui ruskea pilvi,Seuraavaksi saapuu musta pilvi joten kannattaa maidontuottajankin muistaa tämä elämän perusasia https://www.youtube.com/watch?v=jbKAbyqMYbc 

Joo, pitäs tehä lopullinen parannus ja jättää kaikki maallinen saasta. sitten ei ois hätää vaikka löisivät kaulan poikki.

Joo, pitäs tehä lopullinen parannus ja jättää kaikki maallinen saasta. sitten ei ois hätää vaikka löisivät kaulan poikki.

--tämä on sitä viisautta,jota maailma ei ymmärrä.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 29.11.14 - klo:19:33

Joo, pitäs tehä lopullinen parannus ja jättää kaikki maallinen saasta. sitten ei ois hätää vaikka löisivät kaulan poikki.

--tämä on sitä viisautta,jota maailma ei ymmärrä.

Taidan olla onnellisempi maallisessa saastassa,kuin hurskaana lumihangessa.

Suomen ylle saapui ruskea pilvi,Seuraavaksi saapuu musta pilvi joten kannattaa maidontuottajankin muistaa tämä elämän perusasia https://www.youtube.com/watch?v=jbKAbyqMYbc 

Kaasuvana?

Taidan olla onnellisempi maallisessa saastassa,kuin hurskaana lumihangessa.

Tähän kaikki kulminoituu. Ihminen yksinkertaisesti rakastaa niin paljon omaa elämäänsä, ettei tahdo edes miettiä muuta vaihtoehtoa. Syynä voi olla, että ajatus tuonpuoleisesta tuntuu ehkä liian vieraalta ja hölmöltä ja se on esteenä sille, että antautuisi täydellisesti Jumalalle ja eläisi Hänen tahtonsa mukaan. Se on kuitenkin harmi, kun tarjolla olisi paljon parempaa, kuin muutama vuosikymmen tässä ajassa, joka ei sekään koko aika ole täydellistä. Sitten myös ajatellaan, että tähän se loppuu kuitenkin, sama elää "täysillä" Itselle koko ajan vahvistuu, että tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen tulee kaksi vaihtoehtoa. valitettavasti tätä ei kaikki ota vakavasti. Nytkin joku voi ajatella, että sekaisin on tällaisesta sanomisesta. En ole mikään esimerkillinen näissä asioissa sitten.

Juu, näitä saarnamiehiä riittää.

Olin kerran kuuntelemassa Nokia Mission-tilaisuudessa amerikkalaisen saarnamiehen puhetta. Tärkein asia tuntui olevan, että yleisön keskuudessa kiertävään saarnamiehen "kolehtihaaviin" ei ollut vielä kertynyt tarpeeksi rahaa.

jokapaikkaan sää kans oot tunkemassa

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 29.11.14 - klo:22:11

Taidan olla onnellisempi maallisessa saastassa,kuin hurskaana lumihangessa.

Tähän kaikki kulminoituu. Ihminen yksinkertaisesti rakastaa niin paljon omaa elämäänsä, ettei tahdo edes miettiä muuta vaihtoehtoa. Syynä voi olla, että ajatus tuonpuoleisesta tuntuu ehkä liian vieraalta ja hölmöltä ja se on esteenä sille, että antautuisi täydellisesti Jumalalle ja eläisi Hänen tahtonsa mukaan. Se on kuitenkin harmi, kun tarjolla olisi paljon parempaa, kuin muutama vuosikymmen tässä ajassa, joka ei sekään koko aika ole täydellistä. Sitten myös ajatellaan, että tähän se loppuu kuitenkin, sama elää "täysillä" Itselle koko ajan vahvistuu, että tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen tulee kaksi vaihtoehtoa. valitettavasti tätä ei kaikki ota vakavasti. Nytkin joku voi ajatella, että sekaisin on tällaisesta sanomisesta. En ole mikään esimerkillinen näissä asioissa sitten.

Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi... Vai välivaihe, voihan sen noinkin ajatella. Minun elämästä nauttiminen ei nyt sinulta ole pois, vai onko? Luulenpa, että minun elämän kokemuksella voi jo ottaa rennommin. Jos on kerran jo tukevasti niitä Pietarin portteja kolkutellut, niin oppii kyllä tarttumaan hetkeen ja pitää siitä kiinni.
Kuka sen sanoo, mikä usko on riittävä ja onko se juuri sinun uskosi oikea?? Eiköhän meistä jokainen tule uskollaan autuaaksi, ei sieltä vielä kukaan ole takaisinkaan tullut.

Jos maidontuottaja olisi ollut myymässä ideoitaan Slush-messuilla yhtä tehokkaasti, olisi hän jo multimiljonääri... kukapa osaisi kertoa onko Pietarilla kultainen avainkortti pomppulinnaan tarjolla vaiko maton alle piilotettu lattialuukku kadotukseen... kenpä tietäisi?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 29.11.14 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 29.11.14 - klo:22:11

Taidan olla onnellisempi maallisessa saastassa,kuin hurskaana lumihangessa.

Tähän kaikki kulminoituu. Ihminen yksinkertaisesti rakastaa niin paljon omaa elämäänsä, ettei tahdo edes miettiä muuta vaihtoehtoa. Syynä voi olla, että ajatus tuonpuoleisesta tuntuu ehkä liian vieraalta ja hölmöltä ja se on esteenä sille, että antautuisi täydellisesti Jumalalle ja eläisi Hänen tahtonsa mukaan. Se on kuitenkin harmi, kun tarjolla olisi paljon parempaa, kuin muutama vuosikymmen tässä ajassa, joka ei sekään koko aika ole täydellistä. Sitten myös ajatellaan, että tähän se loppuu kuitenkin, sama elää "täysillä" Itselle koko ajan vahvistuu, että tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen tulee kaksi vaihtoehtoa. valitettavasti tätä ei kaikki ota vakavasti. Nytkin joku voi ajatella, että sekaisin on tällaisesta sanomisesta. En ole mikään esimerkillinen näissä asioissa sitten.

Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi... Vai välivaihe, voihan sen noinkin ajatella. Minun elämästä nauttiminen ei nyt sinulta ole pois, vai onko? Luulenpa, että minun elämän kokemuksella voi jo ottaa rennommin. Jos on kerran jo tukevasti niitä Pietarin portteja kolkutellut, niin oppii kyllä tarttumaan hetkeen ja pitää siitä kiinni.
Kuka sen sanoo, mikä usko on riittävä ja onko se juuri sinun uskosi oikea?? Eiköhän meistä jokainen tule uskollaan autuaaksi, ei sieltä vielä kukaan ole takaisinkaan tullut.

Navettapiian logiikka miellyttää allekirjoittanuttakin enemmän. Eikö sitä voisi vain elää ihmisiksi ja yrittää luovia tämän elämän läpi ilman ylilyöntejä suuntaan tai toiseen ?

Minusta sekin on väärin jos yrittää ohjailla toisia ihmisiä oman mielensä mukaan, olkoonkin että ajatus on hyväntahtoinen. En usko että siitä juuri tulisi hengellisempi olo, jos asuisi perunakuopassa ja veisaisi virsiä kaiket päivät. Enemmän pitäisi luottaa omaan omaantuntoon ja harkintaan kun tekee päätöksiä elämässä.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 30.11.14 - klo:05:15

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 29.11.14 - klo:22:55

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 29.11.14 - klo:22:11

Taidan olla onnellisempi maallisessa saastassa,kuin hurskaana lumihangessa.

Tähän kaikki kulminoituu. Ihminen yksinkertaisesti rakastaa niin paljon omaa elämäänsä, ettei tahdo edes miettiä muuta vaihtoehtoa. Syynä voi olla, että ajatus tuonpuoleisesta tuntuu ehkä liian vieraalta ja hölmöltä ja se on esteenä sille, että antautuisi täydellisesti Jumalalle ja eläisi Hänen tahtonsa mukaan. Se on kuitenkin harmi, kun tarjolla olisi paljon parempaa, kuin muutama vuosikymmen tässä ajassa, joka ei sekään koko aika ole täydellistä. Sitten myös ajatellaan, että tähän se loppuu kuitenkin, sama elää "täysillä" Itselle koko ajan vahvistuu, että tämä on vain välivaihe ja sen jälkeen tulee kaksi vaihtoehtoa. valitettavasti tätä ei kaikki ota vakavasti. Nytkin joku voi ajatella, että sekaisin on tällaisesta sanomisesta. En ole mikään esimerkillinen näissä asioissa sitten.

Älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi... Vai välivaihe, voihan sen noinkin ajatella. Minun elämästä nauttiminen ei nyt sinulta ole pois, vai onko? Luulenpa, että minun elämän kokemuksella voi jo ottaa rennommin. Jos on kerran jo tukevasti niitä Pietarin portteja kolkutellut, niin oppii kyllä tarttumaan hetkeen ja pitää siitä kiinni.
Kuka sen sanoo, mikä usko on riittävä ja onko se juuri sinun uskosi oikea?? Eiköhän meistä jokainen tule uskollaan autuaaksi, ei sieltä vielä kukaan ole takaisinkaan tullut.

Navettapiian logiikka miellyttää allekirjoittanuttakin enemmän. Eikö sitä voisi vain elää ihmisiksi ja yrittää luovia tämän elämän läpi ilman ylilyöntejä suuntaan tai toiseen ?

Minusta sekin on väärin jos yrittää ohjailla toisia ihmisiä oman mielensä mukaan, olkoonkin että ajatus on hyväntahtoinen. En usko että siitä juuri tulisi hengellisempi olo, jos asuisi perunakuopassa ja veisaisi virsiä kaiket päivät. Enemmän pitäisi luottaa omaan omaantuntoon ja harkintaan kun tekee päätöksiä elämässä.

 Rakasta enemmän, alista vähemmän. Täydellisyys, here we come...himpun kivinen kinttupolku, ehkä ens viikolla matkaan...

Täs on nyt semmoinen juttu, että mä en osaa selittää ja te ette ymmärrä.

Kattokaas tää, mitä tästä sanotte. Ainaskin mukavan kuulosella murteella tyttö puhuu!
https://m.youtube.com/watch?v=T31dFWJbIvk

Kattokaas tää, mitä tästä sanotte. Ainaskin mukavan kuulosella murteella tyttö puhuu!
https://m.youtube.com/watch?v=T31dFWJbIvk

Tyttöpolo.

Täs on nyt semmoinen juttu, että mä en osaa selittää ja te ette ymmärrä.

Se menee oikeastaan niin, että uskominen ja uskoon tulo, on yksilötasolla hyvä ratkaisu yleensä, jos kaksi henkilö tulee uskoon ja harrastaa sitä yhdessä, sekin vielä jotenkin menettelee, mutta jos niitä on kolme tai useampi, niin ne perustaa organisaation ja silloin yleensä homma menee metikkoon, tämä organisaatio alkaa ajaa omia asioitaan, sekä yrittää kasvaa 
Siinä vaiheessa kun palkataan pappi, niin homma on lopullisesti pilalla