Eikö sillä Ojalan(?) linkkaamalla kartanolla ollut lihakarjaa ihan vaan siksi että saivat viljelykiertoa?

Lainaus käyttäjältä: taisker - 22.11.14 - klo:14:42

huuto naurua 100ha lisämaiksi juu juu missä avaruudessa te asutte?
taas puhutaan jostaki peränevasta 2-3t hehtaari juu kyl määki ostaisin ja maksaisin persetaskusta

Lohjalla 133 ha meni Gårdskullan vuokramaaksi. Ei ole perämettää vaan Etelä-Suomen ilmastoltaan edullisimpia kasvupaikkoja Lohjansaaressa. Kyllä siihen olisi saanut kuka vaan tarjouksen jättää. Meillä oli yhden kollegan kanssa ajatus, suuruusluokkaa 50-100 k€ olisi tarvinnut rahaa valmiiksi, ja sitten tienaamaan. Olisi jopa jonkinlainen kuivuri ollut käytettävissä.

Nyt olisi Suitia myynnissä.

Rohkea ottaa, raukat jäävät ruikuttamaan.

-SS-

Tuossa hehtaarimäärässä taitaa olla koko saaren pellot? Takavuosina kävin tiheään Kirkniemessä komennuksilla ja kerran ajelin aikani kuluksi Lohjansaareenkin. Ei siitä erikoisempaa jäänyt mieleen, kun oli umpiperätie. Ei viitsinyt toista kertaa poiketa...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.11.14 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.

Jep, päistetiet tulee kalliiksi.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.11.14 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.

Antakaa skännälle pötköö!

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:22:09

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.11.14 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Tottakai lannan levitys maksaa mutta se ei omilla koneilla paljoa muutu. Sensijaan skännälläkin voi mennä aamukahvi väärään kurkkuun jos yaralaiset maksaakin tuplat ensi vuonna. Sitä kun ei tiedä.

Antakaa skännälle pötköö!

Kiitos mutta riittää jo.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:21:58

Lainaus käyttäjältä: Pasi - 23.11.14 - klo:13:43

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 23.11.14 - klo:13:11

Ainakin tähän asti on jo tukipoliittisesti ollut järkevää pitää eläimiä. Itse koen ainakin että jos olisi luokkaa päälle tuhat ha viljeltyä niin eläimistä saisi viljelykiertoa ja muutenkin tasattua toimintaa kun viljaa ja rehuja pystyisi syöttää eläimille.

Märehtijöistä ei mielestäni ole muuta pitkäaikaista hyötyä kuin että nurmet voivat olla jotain muuta kuin viherlannoitusta tai jonkin sortin hömppistä. Tukipolitiikka on sinänsä helkkarin huono peruste. Jo ihan sen vuoksi, että ehdot muuttuvat muutaman vuoden välin ja aina vaan huonompaan suuntaan. Muutaman sadan peltohehtaarin sadon syövien eläinten hoitaminen palkatulla työvoimalla ja tarvittavat rakennukset maksavat niin paljon, että eläinten hoidon on kannatettava ja mielellään ilman minkäänlaista eläimiin kohdistuvia tukia.

Yksimahaisia yleisesti pidetään viljapellon jatkeena tai viljan jatkojalosteina. Melkeinpä helpompi ja järkevämpi tapa olisi myydä ylimääräinen vilja ulos viljana jolloin märehtijöiden lannalle jäisi enemmän levitysalaa. Mitään hyötyä en näe kahden eri elukkalajin pitämisestä. Hupi ja ulkopuolisille maksulliset harrastastuseläimet ovat eri asia.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Joo, kustannukset laukkaa...

Tuki lietelannan sijoittamiselle tai vaihtoehtoisesti orgaanisen aineen kierrättäminen 
Em tuet tosin vain tilan ulkopuolella tuotetulle lannalle, kun nyt trendinä tukien siirto elukoilta kasvitiloille 

Sillä korvauksella saa verottoman kaivurin tunniks patterin viereen.

Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea ja nimenomaan niin että miten joku kannattaa eikä niin että kannattaako. Sitten ei kannata pelätä työtä eikä hätkähtää vaikka välillä tulee ilmaisia neuvoja että lopeta jo menee konkurssiin. Lopuksi olisi hyvä olla keskivertoa parempi johtamiskyky. Ja tietenkin aika paljon uskallusta ja päämäärätietoa.

Tuleville sukupolville pitää sitten opettaa sietokykyä kun kaikki viisastelee että on ilman saanut suuren tilan, vaikka kaikille se on ollut tarjolla.

Mikä on sitten edellytys isäntäväellä.... 

Listalta jäi pois ainakin se, ettei yksityistalouteen ja muihin puolittain kulisseihin satsata, vaan tyydytään kohtuuteen. Semmoinenkin rikastumisen neuvo on olemassa, että älä hanki sitä mitä tarvitset vaan vain ne, mitä ilman et tule toimeen.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.11.14 - klo:09:27

Mikä on sitten edellytys isäntäväellä.... 

Listalta jäi pois ainakin se, ettei yksityistalouteen ja muihin puolittain kulisseihin satsata, vaan tyydytään kohtuuteen. Semmoinenkin rikastumisen neuvo on olemassa, että älä hanki sitä mitä tarvitset vaan vain ne, mitä ilman et tule toimeen.

Toki näin. Sen vertaa tartee tähän todeta että näihin geimeihin ei vaikuta vaimon keittiönkaapit ja tiskikoneen hinta vaan sitten kun mennään päälle 20000 autot, kesämökit ja veneet ym.

Nää eläimet tuo joustavuutta ja seita eri tukipilareita toiminnalle. Märehtijät esimerkiksi voivat tuoda huomattavia tukituloja jollekin biotouhulle. Yksimahaiset sitten tasoittavat viljan vaihteluita syömällä sopivia määriä viljaa varsinkin huonoina viljan myyntivuosina. Samoiten lanta voi pitää apulantakulut sopivina. Tulevaisuudessa kun oma lanta voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Ainakin puolustat omaa kantaasi fiksulla tavalla, mutta perustelut kuulostavat taas joltakin taivaan rantoja maalailevalta konsultilta... 

Sopivaa biotouhuun sopivaa raaka-ainetta märehtivät tuottavat sen verran mitä perästä putoaa ritilälle tai kuivikkeille. Eli samoin kuin yksimahaiset. Lopputuote olisi lannoittteita ja energiaa. Energian tuotatonnosta vain sähkö on helposti ja tällä hetkellä kohtuu kuluilla siirrettävissä jos politikot niin haluaa. Mahdollista lämpöä tai kaasua ei kovin pitkälle siirretä ellei sijoituta jo olemassa olevien putkistojen viereen. Lannan arvon nousuun en usko. Enkä siihen, että separoimalla tai pelletöimällä saisi oikeasti kilpailukykyisiä lannoitteta, vaikka ne kuljettamista ja ravinteiden sopivaa levittämistä helpottavat. Mutta levityskulujen ja ainakin levityksen hankaloitumiseen uskon.

Toinen eläintuotantosuunta, joka tuottaa raaka-ainetta teollisuudelle on aika heppoinen tukijalka. Tukevamman tukijalan saisi jatkojalostamalla eläintuotteet suoraan kuluttajan uuniin tai lautaselle sopivaan muotoon.

Mikä on sitten edellytys isäntäväellä että saavuttavat tulevaisuudessa kartanostatuksen. Kaikkihan ei toki sitä haluakkaan mutta jos joku sinne tähtää niin pidän tärkeänä että on joku joka osaa laskea.

Kartanoista kun täällä puhutaan, niin päärakennuksen habitus vaikuttaa eniten siihen mitä tavallinen naapurusto pitää kartanona. Pellon tai metsän määrä ei ole lainkaan merkittävä, vaikka jutut maan määrästä tai tulotasosta (verotiedot juoruaa) leviää pikkuhiljaa ympäristössä. Itse pitäisin matalaa profiilia ja asuisin normaaleissa maataloissa eikä kartanostatukselle ole vaaraa, vaikka rakennuksia kunnostetaankin tulotason parantuessa.
Otsikon aihetta en käsitä lainkaan, koska halua elvistelylle ei lainkaan ole. On mukavampi elää lähellä naapureita, olivatpa duunareita tai tilallisia, kuin karkottaa heitä statuksella (meidän markille ei sitten tulla...).