Minkälaisia ajatuksia herättää, jos ilmoille pärähtäisi navetan pesuja tekevä yritys?
Eli aluksi liuotinta, sen antaa vaikuttaa ja sitten pesu. Jonka jälkeen kuivatus ja desinfiointi.
Myös korkeammat navetat, jos sisälle mahdollista päästä jonkulaisen henkilönostimen kanssa (tela-alustaiselle vaikkapa).
Mahdollisuuksien mukaan hommaa pystyy varmaan tekemään, vaikka eläimet olisi sisällä (riippuen tilasta, tilan koosta, eläimistä ym). Varmaan järkevintä tehdä varmaan kesäisin ja alku syksyisin.

Tarvikkeina varmaan pääasiassa kuumavesipesuri, letkua (50m?) ja ruiskukannu. Sitten se mahdollinen nostin. Jos on vesi ongelmia, niin mahdollisuuksien mukaan kuorma-auto vesisäiliöllä varustettuna tai sitten tilan koneella+vesipöntöllä vettä. Liittimet täytyy vaan sopia/tehdä etukäteen valmiiksi.

Mietipä tuo pöpöjen kulkeminen tilalta toiselle, jos kuljet töissä omilla laitteilla. Isot porsittajat pesee porsitusosastot 4-5 viikon välein itse - kesät talvet. Kunnatkin teettävät pesuja - vuokrakoneilla nuo on taloudellisinta hoitaa. Nostinta tarvitset vasta vesitornia pestäessä. A-tikkaat ja jatkovarsi on nopeita käyttää, kuten maitopalstalla vihjattiinkin jo.

Juu, se on ollut myös tiedossa, että virukset/taudit saattaa mukana kulkeutua. Mutta eikös se desinfiointi ole sitä varten...? Vetelee aineella pesurin ja vesiletkut yms.
Ja nostinta ajattelin, jos on oikein korkea paikka tms. Tai miksei vaikka semmonen manuaalinen lavanostin... Kuten kirjoitin toiselle topicille jo, että työ voidaan suunnitella ja tehdä tilakohtaisesti, ei tarvitse samoja rituaaleja tehdä joka tilalla.
Mutta Myös on hyvä kertoa pesuhemmolle, jos tiedossa on jostain taudista/viruksesta. Niin osaa sitten ennen/jälkeen putsata kaikki tarvikkeet.

Pöpöt ei lähde niin vaan. Kokoritilän alapuolta on lähes mahdoton saada puhtaaksi purkamatta rakenteita. Sama koskee betonista ritiläpalkkia. Pöpö nousee ritilän yläpintaan hetikohta, kun karsinaan tulee uusi eläin. Pureskele sanaa tautisaneeraus. Haluan vain kertoa, että ei luoteta liikaa desinfiointiin eikä luvata liikoja.

Onhan se toki aina mahdollista, jotta tauti kulkeutuisi mukana. Mutta kyllä nyt jos jollain tilalla on havaittu lähiaikoina jotain tautia, niin siitä olisi hyvä mainita ja hankkia ennen ja jälkeen kunnon myrkyt, joilla laitteet käy läpi.

^^ Tuohon vielä liittyen, niin sen takia myös kävisin ensin tilalla suunnittelemassa työt. Tautien/virusten mukana kulkemista pyritään estämään sekä käytettäisiin aina puhtaita (esim kertakäyttö tms.) suojaimia, sekä tarvikkeet/laitteet pestäisiin/desinfioitaisiin jokaisen kerran jälkeen.

Mutta mitä yhteydenotto tapaa maanviljelijät suosii, mikä on paras, jotta ei häiritse turhaan?