Tuo tavanomaisen viljelyn viherryttäminen on tärkeää ilman mitään luomusta siirrettyjä rahoja. Maan kasvukunnosta huolta pitäminen on tehokasta ympäristön suojelua.
Usean vuosikymmenen sokerijuurikasmonokulttuuri eräällä tilalla aiheutti satotason taantumista ilman mitään havaittavia tuholaisia. Vaikka peltoon tuupattiin aina vaan enemmän paskaa, apulantaa, jopa joskus natriumkarbonaattia, ei satotasoa saatu nousuun.
Lopulta juurikkaanviljely lopetettiin tilalta, kun se ei kannattanut. Elukoiden nurmirehut tehtiin samoilta pelloilta ja juurikasmaina oli taas toiset samat pellot.
Maan rakenne tuhoutui ja elämä maassa kävi mahdottomaksi. Suurempia kosteusongelmia ei ollut, koska lohkot olivat pääasiassa viettäviä. Eli ei ollut vettä kerääviä painanteita.
Huomasin itse samaa ongelmaa yhdessä hiesupellossa takavuosina.
Muutaman vuoden "hömppäheinä" yhdistettynä jankkurointiin korjasi tilanteen. Eli se siitä "hömpästä".
En luomua kannata, enkä pidä sitä muutakuin brändinä, mutta oppia kannattaa ottaa puolin toisin. Ja uusia menetelmiä kannattaa kokeilla aina, niin hulluilta ne välillä tuntuvatkin.
Ainoastaan radioaktiivisten ytimien kanssa kannattaa olla varovainen, koska puoliintumisajat saattavat olla yllättävänkin pitkiä.
