Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.

Perus-peltihalleja nuo näkyvät olevan, tai niin kuin Salossa, kaatuneen
matkapuhelinbisneksen kylmennyt tuotantohalli.

Kyllä monella ns. Isolla Isännällä on komeampi pytinki itsellään.

-SS-

Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.

S-ryhmän maatalouskaupan hienot rakennukset on edellisen nousukauden 2003-2009 peruja kun haavekuvissa kangasteli maatalouskaupan tulorakenteen (matalat katteet, suuret volyymit) paikkaaminen tuotoisalla rautakaupalla (suuret katteet, nopea varaston kierto).
Tuohon aikaan päivittäistavarakauppa veti hyvin, ABC:t saivat vielä suosiollisen vastaanoton. Jossain alettiin todellakin luulemaan "että kaikki mihin koskemme muuttuu kullaksi". Jälkeenpäin olemme voineet todeta asioiden menneen hiukan toisin.
S-ryhmän maatalouskaupan myynti tanskalaisille on ihan loogista keskittymistä kuluttajaosuuskunnalta, omistajina ja asiakkaina on 2,5 miljoonaa kuluttajaa. Mihin silloin tarvitaan maatalouskauppaa? Ja siellä kiertelevää 30000 maajussia, joista kuitenkin vaan noin 16000 tuo ketjulle rahaa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.11.14 - klo:09:52

Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!

Niin on ja se ei ole lainkaan huono tavoite. Kun markkinat toimivat hyvin ja apajilla on useita erilaisia yrityksiä, niin ne hakevat asemansa markkinoilta erilaisilla käyttämillään markkinoinnin kilpailukeinoilla jotka parhaiten sopivat yrityksen tavoittelemalle asiakaskunnalle. Näin ollen markkinoilla on useita yrityksiä jotka palvelevat samaa asiakaskuntaa kulloisenkin asiakkaan parhaaksi kokemalla tavalla. Lisäksi jatkuva kilpailu omasta paikasta ja se yrittäjän terve ahneus, pitävät huolen siitä, että toiminta on tehokasta ja sitä parannetaan jatkuvasti. Tehokkuus tarkoittaa asiakkaalle alempaa hintaa tai parempia toimintatapoja jotka helpottavat asiakkaan työtä/arkea.

Kilpailun kiristyessä yrityksille tulee varsin nopeasti hakea prosessin huonoja kohtia ja tehostaa niitä jotta voidaan pitää kiinni kilpailukeinoista. Eli esimerkiksi edulliseen hintaan focusoitunut yritys pyrkii tehostamaan ostoja, varastonhallintaa jne. jotta voidaan edelleen pitää kiinni niistä edullisista hinnoista. Toisaalta yritys joka on keskittynyt hyvään henkilökohtaiseen palveluun ja asiakassuhteisiin, keskittyy taas tähän.
 
Ja mikä parasta; kaikki voittavat! Omistajat rikastuvat ja ostaja saa tahtomansa palvelun, saatavuuden, hinnan tms.

Ainoa syy, että Suomen maatalouskauppa on mitä on, on kilpailun puute. Eikä uusi osuustoiminta tule sitä pelastamaan.

Osuuskunnasta puuttuu se terve ahneus joka ohjaa toimintaa ja koska toimintaa ei ohjaa markkinat suoraan, se on ylhäältä päätettyä mihin toimintaa lähdetään mukaan. Mikä on osuuskunnan sisäinen motivaattori jos osakkaat tahtovat estää esim. myyjiä, johtajia tai päälliköitä ansaitsemaan rahaa tai muita kannustimia? Pinssi rintapielessä ja työn sankarin arvonimi? Mikä saa pätevän päällikön hakemaan uutta ja nykyaikaista bisnestä mukaan ketjuun, kun se tuo lanseerauksessa pelkkää työtä ja se ei kuitenkaan näy palkkapussissa? Ei mikään.

Osuuskunnan omistajapohja on tehokkaaseen toimintaan liian laaja. Se ei kykene fokusoitumaan kun siellä on koko kirjo tilallisia vaatimassa omaa etuaan. Ja se ahneus, osuuskunnan hallinnossa se ei ole positiivista vaan negatiivista. Ei kestä pitkään kun siellä on ne SKN:n mainitsemat leveehenkseliset tissiposket vaatimassa,  että koska olemme isoja tiloja ja ostamme paljon, niin meidän pitää saada määräalennusta. Sitten kaikki muut sisäiset ryhmät lähtee hippasilleen ja koko hyvä homma kusee siihen paikkaan.

Jokaisen asiakasryhmän pitäisi perustaa oma osuuskunta ajamaan omaia etujaan, pinetilllisille oma pientilallisten osuuskauppa, ökyviljeölijöille omansa, C-alueen karjatiloille epäilemättä omansa. Missä homman järki tämän jälkeen enää on? Pelkästään siinä, että tylsistyneillä isännillä on sanoa, että; meillä on oma osuuskauppa ja mä oon hallituksessa. Notta on kristuksen komeeta!

Osuuskunnan konsepti on jonkinlainen kompromissi joka ei sovi kenellekään. Miten se voi palvella niitä jotka tahtovat ostaa aina halvimmalla esim netistä ja samalla huomio asiakkaat jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja siihen kuuluvaa myyntineuvottelua? Ei mitenkään.

Ugh.

Hölmö sä Nuo on sama asia

Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.

Tämä ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Itse koko 2000 luvun hankkijan maatalouskaupan ytimessä olleena muistan, kuinka tuskaista oli yhtiön johdolla luovuttaa kuluneen vuoden tulos SOK:lle. Kuten joomies mainitsikin, maatalouskauppa teki tuolloin ihan itse tuloksensa, niillä rahoitettiin ne lasipalatsit. Se oli yhtiössä mukavaa aikaa olla töissä. Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.

Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.

Lisäksi, nyt on vuokraajan markkinat, halleja ym. toimitiloja tyhjillään Etelä-Suomessa ehkä Helsingin keskusta-aluetta lukuun ottamatta.

-SS-

Ja vielä siihen, että hankkijan omisti SOK, ei paikallisosuuskaupat. Eli raha ei liikkunut niiden välillä. Tämänkin takia Hankkija kisasi epeen, ssoon ja kyagin kanssa maatalouskaupassa. Nyt entistä enemmän, kun ovat ihan eri omistuksissa. Tosin kyagin hankkija jo osti itselleen.
Osuuskaupoilla perus päivittäistavarakauppa on tehnyt ja tekee edelleen kovaa tulosta. Sieltä rahaa on siirretty paljon vuosien saatossa autokauppaan, joka oli aina ihan kuralla. Autokaupasta luovuttuaan osuuskaupat keksi uuden rahareiän, rautakaupan ja terra-ketjun, sinne on mennyt rahaa ja paljon... Myös abc ketju on menestynyt alaa keskimääräistä paremmin.

Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.

Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.

Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.

Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...

Mää taas olen samaa mieltä kylmiksen kanssa. SS:n analyysit on aina mukavaa luettavaa.

Korostin tuossa keskeisen asian. Maatalous korporatisoituu erittäin nopeasti amerikoissa (etelä+pohjois) ja varmaan sitä tapahtuu täälläkin jatkossa. Siihen kv. kimppakiva voisi olal hyvä osaratkaisu. Nyt jo tavaraa kulkee paljon Ruotsista ja Virosta.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 18.11.14 - klo:19:46

Hienoja liikkeitä ei ole kuin Agrimarketilla ja ehkä Agritekillä. Ensin mainittu hyötyi osuuskaupan elintarvikepuolen erinomaisesta sukseesta. Johonkin se raha täytyi laittaa, joten sitä tuupattiin ABC-huoltamoihin ja maatalouskauppakin sai osansa, vaikkei olisi sitä ehkä ansainnut. Agritekin omistaja taas luulee, että maatalousbisneksestä tulee joksikin, kun siihen oikein panostaa. Muiden toimijoiden liikkeet ja mahdollinen loistokkuus juontavat juurensa takavuosien voitoista.

Tämä ei pidä paikkaansa, päinvastoin. Itse koko 2000 luvun hankkijan maatalouskaupan ytimessä olleena muistan, kuinka tuskaista oli yhtiön johdolla luovuttaa kuluneen vuoden tulos SOK:lle. Kuten joomies mainitsikin, maatalouskauppa teki tuolloin ihan itse tuloksensa, niillä rahoitettiin ne lasipalatsit. Se oli yhtiössä mukavaa aikaa olla töissä. Eikä ne lasiseinät kovin kalliita ole, kun sadasta toimipaikasta 80 oli vuokrakiinteistöjä, ei hankkijan omia. Hyvänä esimerkkinä hankkijan tuore pääkonttori Hyvinkäällä on täysin ulkopuolisen omistama.

Vuokraratkaisu on varmasti ollut hyvä, mutta tuskin edullinen. Pakko uudenkarheista kiinteistöistä on saada kunnollisia tuottoja kiinteistöyhtiölle.

Mitä mieltä olet entisenä(?) kaupan ammattilaisena, onko tämä maatalouskauppa hyvä bisnes.

Juu nykyään entinen maatalouskauppias 
Tuohon hyvään bisnekseen, niin tekihän hankkija viime vuonnakin 8 vai 9 miljoonaa tulosta. Tietysti miljardin liikevaihdosta ei kovin kummoinen prosentti, tai siis alle prosentin... Kyllä maatalouskaupallakin pärjää, jos on joku menestystekijä, hyvät tuote-edustukset, pieni kulurakenne (esim. kasvinsuojelu.fi), tai jokin muu syy. Mutta etenkin massatavarapuolella pitää olla volyymia, jotta varmistaa kohtuulliset ostoehdot ja että pienelläkin siivulla pysyisi itse hengissä.
Se on totta, että ei ne vuokrat ole vuositasolla yhtään sen edullisempi tapa, kuin omistaa itse se kiinteistö. Mahdollistaa kuitenkin nopeat liikkeet, kun ei ole raha kiinni kiinteistöissä. Tämä myös nähty, myymälämäärä vähenee agrilla sellaista yli viiden prosentin vuosivauhtia, taitaa tulevina vuosina lähestyä kymmentä...

Pieni toimija todennäköisesti menestyy tuolla konseptilla, mutta jos palataan alkuperäiseen ideaan, että joku osuustoiminnallinen juttu, laajalla tuotepaletilla, niin minun mielestäni mahdoton onnistua. Miljardin liikevaihdolla 8-9 miljoonaa tulosta on surkeaa. Ei kestäisi vertailua ainakaan pörssimaailmaan. Tuskinpa myöskään tanskalaiset ovat tyytyväisiä.

Jos kiinteistösijoittaja on yhtään osannut hommansa, niin vuokrasopimukset uusiin kiinteistöihin ovat pitkiä ja vuokrasuhteen irtisanomisesta tuntuva korvaus.

Viljelijän kannalta just nuo ison volyymin tuotteet on liian kalliita tällä hetkellä. Asian korjaaminen on todella vaikeaa ja vaatisi ehkä sitä kansainvälistä yhteistyötä tai jotain muuta, mutta mitä...