Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 16.11.14 - klo:09:52

Osakeyhtiön tärkein tavoite on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto!

Niin on ja se ei ole lainkaan huono tavoite. Kun markkinat toimivat hyvin ja apajilla on useita erilaisia yrityksiä, niin ne hakevat asemansa markkinoilta erilaisilla käyttämillään markkinoinnin kilpailukeinoilla jotka parhaiten sopivat yrityksen tavoittelemalle asiakaskunnalle. Näin ollen markkinoilla on useita yrityksiä jotka palvelevat samaa asiakaskuntaa kulloisenkin asiakkaan parhaaksi kokemalla tavalla. Lisäksi jatkuva kilpailu omasta paikasta ja se yrittäjän terve ahneus, pitävät huolen siitä, että toiminta on tehokasta ja sitä parannetaan jatkuvasti. Tehokkuus tarkoittaa asiakkaalle alempaa hintaa tai parempia toimintatapoja jotka helpottavat asiakkaan työtä/arkea.

Kilpailun kiristyessä yrityksille tulee varsin nopeasti hakea prosessin huonoja kohtia ja tehostaa niitä jotta voidaan pitää kiinni kilpailukeinoista. Eli esimerkiksi edulliseen hintaan focusoitunut yritys pyrkii tehostamaan ostoja, varastonhallintaa jne. jotta voidaan edelleen pitää kiinni niistä edullisista hinnoista. Toisaalta yritys joka on keskittynyt hyvään henkilökohtaiseen palveluun ja asiakassuhteisiin, keskittyy taas tähän.
 
Ja mikä parasta; kaikki voittavat! Omistajat rikastuvat ja ostaja saa tahtomansa palvelun, saatavuuden, hinnan tms.

Ainoa syy, että Suomen maatalouskauppa on mitä on, on kilpailun puute. Eikä uusi osuustoiminta tule sitä pelastamaan.

Osuuskunnasta puuttuu se terve ahneus joka ohjaa toimintaa ja koska toimintaa ei ohjaa markkinat suoraan, se on ylhäältä päätettyä mihin toimintaa lähdetään mukaan. Mikä on osuuskunnan sisäinen motivaattori jos osakkaat tahtovat estää esim. myyjiä, johtajia tai päälliköitä ansaitsemaan rahaa tai muita kannustimia? Pinssi rintapielessä ja työn sankarin arvonimi? Mikä saa pätevän päällikön hakemaan uutta ja nykyaikaista bisnestä mukaan ketjuun, kun se tuo lanseerauksessa pelkkää työtä ja se ei kuitenkaan näy palkkapussissa? Ei mikään.

Osuuskunnan omistajapohja on tehokkaaseen toimintaan liian laaja. Se ei kykene fokusoitumaan kun siellä on koko kirjo tilallisia vaatimassa omaa etuaan. Ja se ahneus, osuuskunnan hallinnossa se ei ole positiivista vaan negatiivista. Ei kestä pitkään kun siellä on ne SKN:n mainitsemat leveehenkseliset tissiposket vaatimassa,  että koska olemme isoja tiloja ja ostamme paljon, niin meidän pitää saada määräalennusta. Sitten kaikki muut sisäiset ryhmät lähtee hippasilleen ja koko hyvä homma kusee siihen paikkaan.

Jokaisen asiakasryhmän pitäisi perustaa oma osuuskunta ajamaan omaia etujaan, pinetilllisille oma pientilallisten osuuskauppa, ökyviljeölijöille omansa, C-alueen karjatiloille epäilemättä omansa. Missä homman järki tämän jälkeen enää on? Pelkästään siinä, että tylsistyneillä isännillä on sanoa, että; meillä on oma osuuskauppa ja mä oon hallituksessa. Notta on kristuksen komeeta!

Osuuskunnan konsepti on jonkinlainen kompromissi joka ei sovi kenellekään. Miten se voi palvella niitä jotka tahtovat ostaa aina halvimmalla esim netistä ja samalla huomio asiakkaat jotka arvostavat henkilökohtaista palvelua ja siihen kuuluvaa myyntineuvottelua? Ei mitenkään.

Ugh.

OY ja Osuuskunta on ihan toimivia malleja kumpikin kunhan niiden yhdistelmistä pidetään PÖRSSI kaukana. Lihapuolella Snelman on puhdas osakeyhtiö(en muista onko pörssi noterattu). Maito puolella Valio on OY jonka omistaa osuuskunnat 100%. Lihapuolella muut on sitten näitä sekasikiöitä missä osuskuntaa on sotkettu pörssiyhtiöön.

Siis osuustoiminnan ainut idea on että ei päästetä ulkopuolisia rahoittajia väliin. Eli itse firma toimii ihan normaalin firman tavoin jossa on tietyt kannustimet tekijöille ja johtajille ihan niin kuin osakeyhtiössä. Ero tulee vasta siinä että osakeyhtiössä tietty raha virtaa osakkeiden omistajille joille ei merkkaa mikään muu kuin se tuotto mikä osakkeista tulee. Tämä raha pitäisi saada kääntymään takaisin tuottajille. Kun lisäksi tiedetään että kuluttaja ei jousta koska on kilpailua ja prosessi firmassa ei paljoa jousta koska esimerkiksi autoilussa on kilpailua niin firmojen miljoonavoitot on aina jäänyt alkutuottajalle maksamatta. Näitä miljoonavoittoja tehneitä löytyy sekä metsä, apulanta, teurastamo sekä teurasjätepuolelta että normaaleista maataloustuotemyyneistä. Itse uskon että maatalous alana on niin vahva että sieltä riitäisi sekä kehittämisen maksuvalmius että neuvotteluvoima jos ei sitä voimaa pilkottaisi.

Kaiken idea olisi siis ainoastaan päästä eroon alalta pois valuvaan liikevoittoon eikä kajota itse työntekijöiden oloihin. Niiden oloja pitäisi jopa jos mahdollista parantaa. Ei siis pidä haukkua sitä joka tuo ruuan pöytään eli niitä tekijöitä. Provisiopalkat vaan läpi koko ketjun.

Onhan tuo jo keksitty, paimenpoikamyymälä....

Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:

Joku Muu.

-SS-

Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:

Joku Muu.

-SS-

Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.11.14 - klo:08:06

Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:

Joku Muu.

-SS-

Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.

Missähän sitä irtorahaa oikein liikkuu ? Maatalouskaupassako ?

Esimerkiksi Kymenlaakson Agrimarket Oy:n tilinpäätösten liikevoittoprosentti on liikkunut välillä 0.6% - 2.2 % . Osakkeenomistajan osingot eivät vähennä liikevoittoprosenttia. Työläisiä on 50 kpl, vajaat 70 k€ / kk / työläinen pitää myydä joka kuukausi, jotta tuo 40 miljoonan liikevaihto tulee aikaiseksi, palkat ja työnantajamaksut maksuun ja kiinteistöt hoitoon.

Miten lainsäätäjä ja byrokratia kampittaa, jos viljelijä rupaa tienaamaan ? Pitäisikö maanviljelijöiden hankintaosuuskunnille esimerkiksi lainsäädännöllä määrätä jokin verovapaus, verrattuna muihin elinkeinoihin Suomessa ?

Edit:

Ihmettelen edelleen, missä on se kaupan alalla väitetty valtava voittomahdollisuus ? Katsoin parin täysin yksityisen eteläsuomalaisen maatalouskaupan tunnuslukuja. Kummallakin noin 20 milj € vuosimyynti. Toisella liikevoitto % käytännössä 0%, toisella 2%:n nurkilla. Eivät ole mitään kansainvälisesti omistettuja tai jättimäisen keskusliikkeen osaomisteisia.

Mistä ne löysät tulevat muuten kuin talkootyötä tekemällä, sekä pitämättä kiinteistöä ja varastoa ja palkollisia ? Sitten vaan joutuu hankkimaan ne talkootyöläiset. Tai isäntä hankkikoon itse kaiken, nettikaupoista sun muista. Jotenkin semmoista henkeä on, että jonkun muun pitäisi saada aikaiseksi edullinen kauppaketju, nettikaupan hinnat, mutta se joku muu hoitaisi halvimmat mahdolliset tuotantopanokset isännälle pihalle oikeaan aikaan ja tarpeeseen, ja painostaisi tuotteille parhaan mahdollisen markkinakanavan ja rullaisi viljakuormat sun muut edullisesti ja luotettavasti esim. ulkomaanmarkkinoille.

Luotottaisi tarvittaessa, kun tuet tulee milloin tulee, mutta maksaisi heti viljatilit tilille.

Ja kaikkea tämmöistä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 18.11.14 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.11.14 - klo:08:06

Löysät miljoonat kotiin. Jeps. Miten ihmeessä ei hankinta- ja tuottajaosuuskunnan ideaa ole aikaisemmin viime vuosisadoilla keksitty ? Se vaan pitäisi saattaa käyntiin ensin, jotta tavan maanviljelijäasiakas pääsisi noukkimaan sen erittäin suuren liikevoittoprosentin osuuspääomalle. Sopiva henkilökin löytynee:

Joku Muu.

-SS-

Osuuskunnalle on muutamia kompastuskiviä olemassa. Yksi on että koska liikkeellä on irtorahaa niin siihen on mielenkiinto ulkopuolisilla rahottajilla. Toiseksi tuottajat on niin ahneita että toiminta myydään helposti muille pikavoiton toivossa. Sitten kolmanneksi on suomen lainsäätäjät ja byrokratia joka helposti kampittaa jos viljelijät rupee tienaamaan. Onnistumisen edellytys on taas olla työntekijöille paras yritys jolloin heillä ei ole mitään syytä kampittaa omaa firmaa.

Missähän sitä irtorahaa oikein liikkuu ? Maatalouskaupassako ?

Esimerkiksi Kymenlaakson Agrimarket Oy:n tilinpäätösten liikevoittoprosentti on liikkunut välillä 0.6% - 2.2 % . Osakkeenomistajan osingot eivät vähennä liikevoittoprosenttia. Työläisiä on 50 kpl, vajaat 70 k€ / kk / työläinen pitää myydä joka kuukausi, jotta tuo 40 miljoonan liikevaihto tulee aikaiseksi, palkat ja työnantajamaksut maksuun ja kiinteistöt hoitoon.

Miten lainsäätäjä ja byrokratia kampittaa, jos viljelijä rupaa tienaamaan ? Pitäisikö maanviljelijöiden hankintaosuuskunnille esimerkiksi lainsäädännöllä määrätä jokin verovapaus, verrattuna muihin elinkeinoihin Suomessa ?

Edit:

Ihmettelen edelleen, missä on se kaupan alalla väitetty valtava voittomahdollisuus ? Katsoin parin täysin yksityisen eteläsuomalaisen maatalouskaupan tunnuslukuja. Kummallakin noin 20 milj € vuosimyynti. Toisella liikevoitto % käytännössä 0%, toisella 2%:n nurkilla. Eivät ole mitään kansainvälisesti omistettuja tai jättimäisen keskusliikkeen osaomisteisia.

Mistä ne löysät tulevat muuten kuin talkootyötä tekemällä, sekä pitämättä kiinteistöä ja varastoa ja palkollisia ? Sitten vaan joutuu hankkimaan ne talkootyöläiset. Tai isäntä hankkikoon itse kaiken, nettikaupoista sun muista. Jotenkin semmoista henkeä on, että jonkun muun pitäisi saada aikaiseksi edullinen kauppaketju, nettikaupan hinnat, mutta se joku muu hoitaisi halvimmat mahdolliset tuotantopanokset isännälle pihalle oikeaan aikaan ja tarpeeseen, ja painostaisi tuotteille parhaan mahdollisen markkinakanavan ja rullaisi viljakuormat sun muut edullisesti ja luotettavasti esim. ulkomaanmarkkinoille.

Luotottaisi tarvittaessa, kun tuet tulee milloin tulee, mutta maksaisi heti viljatilit tilille.

Ja kaikkea tämmöistä.

-SS-

Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?

Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?

On melko toivotonta saada mitään siirretyksi, kun ei itsenäiselläkään jää viivan alle juuri mitään.
Otinpa esimerkiksi juuri ketjujen ulkopuoliset liikkeet.

DLA varmaan kokonsa ansiosta saa tavaraa edullisemmin kuin täkäläiset pienemmät.
Hinnat tietty samat, jolloin DLA saa oman pienen siivunsa. Samalla tavalla vähittäismyynnissä
esimerkiksi Lidl tienaa, koska täällä on hintatasot yleisesti korkeammat, ja Lidl on Euroopan mitassa
koko pohjoismaista kauppavolyymia isompi, kermaa kuoritaan näetsen.

Tytäryhtiön kuppaaminen lainajärjestelyillä on loppumassa EU:n säännöksillä
joulukuun lopussa. Eli ensi vuonna jos tytäryhtiö tekee voittoa, se voitto myös
verotetaan suuremmalla todenäköisyydellä, eikä  pääyhtiölle noin vaan voi tehdä
vähennyskelpoisia siirtoja.

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1149_en.htm

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 18.11.14 - klo:17:53

Tuo Agrimarket->Hankkija oy->DLA on mielenkiintoinen yhdistelmä. Onko tuossa mahdolista siirtää tulosta johonkin suuntaan verottajan tavoitamattomiin?

On melko toivotonta saada mitään siirretyksi, kun ei itsenäiselläkään jää viivan alle juuri mitään.
Otinpa esimerkiksi juuri ketjujen ulkopuoliset liikkeet.

DLA varmaan kokonsa ansiosta saa tavaraa edullisemmin kuin täkäläiset pienemmät.
Hinnat tietty samat, jolloin DLA saa oman pienen siivunsa. Samalla tavalla vähittäismyynnissä
esimerkiksi Lidl tienaa, koska täällä on hintatasot yleisesti korkeammat, ja Lidl on Euroopan mitassa
koko pohjoismaista kauppavolyymia isompi, kermaa kuoritaan näetsen.

Tytäryhtiön kuppaaminen lainajärjestelyillä on loppumassa EU:n säännöksillä
joulukuun lopussa. Eli ensi vuonna jos tytäryhtiö tekee voittoa, se voitto myös
verotetaan suuremmalla todenäköisyydellä, eikä  pääyhtiölle noin vaan voi tehdä
vähennyskelpoisia siirtoja.

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-1149_en.htm

-SS-

Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.

Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.

Niin, sitähän mä sanoin, mutta jos sisäänostohinta on merkittävästi
korkeampi kuin muiden paikallisten toimijoiden, tappiot alkavat kasaantua nopeasti.

Lidl Suomen tytär on on halvempi kuin paikalliset toimijat, vaikka sen ei tarvitsisi olla, miksi ?
Lidl suomen tytäryhtiö (KY) on voitollinen, lähes 7% liikevaihdosta , miksi, koska on olemassa se "tekninen juttu" ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 18.11.14 - klo:18:39

Sehän on vain sisäänosto->ulosmyynti hinta tekninen juttu. Eli Sisäänosto hinta niin korkeaksi ettei tulosta synny ja tulos siirtyy ketjussa eteen päin.

Niin, sitähän mä sanoin, mutta jos sisäänostohinta on merkittävästi
korkeampi kuin muiden paikallisten toimijoiden, tappiot alkavat kasaantua nopeasti.

Lidl Suomen tytär on on halvempi kuin paikalliset toimijat, vaikka sen ei tarvitsisi olla, miksi ?
Lidl suomen tytäryhtiö (KY) on voitollinen, lähes 7% liikevaihdosta , miksi, koska on olemassa se "tekninen juttu" ?

-SS-

Jos LIdl. ei ole pääsyt juonesta kiini tai Saksassa tulee hommasta sanomista herkemmin. Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.

Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.

Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.

Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.

Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...

Ihailen SS:n kykyä suorittaa analyyttistä tutkimusta aiheesta kuin aiheesta. Olen ihan samaa mieltä varmaan kaikesta hänen kanssaan.

Maatalouskauppa on ihan paska bisnes, eikä se siitä korjaannu miksikään osuustoiminnalla tms. viljelijät mukaan tienaamaan kuviolla. Homman nimi valkenee, kun käppäilee huomenna liikekeskukseen ja käy vuorotellen kaikissa maatalouskaupoissa. Ei siellä juuri asiakasta näy. Myyjiä pääsääntöisesti enemmän tai yhtä paljon kuin asiakkaita.

Miksi näin? Se selviää, kun katsoo omaa kuittipinoaan kuluneelta vuodelta. Maatalouskaupasta ei montaa kuittia kerry. Jos apulannat ja polttoaineet siivoaa pois, niin maatalouskauppaan mennyt rahamäärä romahtaa täysin. Ei sieltä yksinkertaisesti ole ostettavaa. Työkalut, tarvikkeet yms. löytyy jostain aivan muualta.

Maatalouden tuotantopanokset ovat samanlaista bulkkia kuin jussien omat tuotteetkin. Ostoissa ja myynneissä volyymit ratkaisevat. Mitä suurempia eriä pystytään liikuttelemaan, sitä enemmän neuvotteluvaraa, jos sitä ylipäätänsä on. Se mitä voisi hetken aikaa miettiä, on ulkolainen yhteistyö. Pääsisikö mukaan johonkin Keski-Euroopan ostajaryhmään, jolloin saataisiin isompi potti kasaan. Ongelmaksi nousee todennäköisesti tuotteiden soveltumattomuus Suomen olosuhteisiin. En tiedä, mutta tämä ajatuksena. Taannoinen Yrman myyntikin liittyi osittain siihen, että firma ei enää pärjännyt ostoissa. Ei saatu tarpeeksi suuria eriä tilaukseen, jolloin jälleenmyyntihinnat nousivat. Tämä massan kerääminen yhteen on vaikea juttu...

Kumma jos kerta maatalusbisnes on niin huonoa hommaa, niin tehdään hienoja myymälöitä siihen hommaa?

Minä kyllä epäilen että näissä massatuotteissa on enemmänkin se että kuka on myynyt esim. apulantaa edelisenä vuonna enemmän, niin aillä on ale % vähän isompi ja se myy sen lannan sillä hetkellä lähes +-0 katteella ja sitten kauden jälkeen saa toimittajalta bonuksen myynin mukaan.

Jos homma olisi paskaa bisnestä niin ei sitä kukaan tekisi. Rehuissakin KESKO ei myy Raision rehua sen takia kun eivät saa alennusta vaan hinta on sama kuin suoraan tilaamalla. Keskon rehuissa alennus on herkkään joku 10€ tonni "hyvän asiakkan" alennusta.

Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.

Viittaat varmaankin Finnwatchin Messinkilaattojen valtakunta -selvitykseen.
Itse asiassa S-ryhmä ja oikaisun jälkeen K-ryhmä mainittiin suuryrityksiksi, joilla ei ollut löytyneitä veroparatiisikytköksiä.

20 suurimman yrityksen (huom ! senhetkisen lainsäädännön mukaiset !) veroparatiisikytkökset löytyivät yrityksiltä, kuten:

Nokia
Kone
Fortum
Stora Enso
Metsä Board
Neste Oil
Metso
Wärtsilä
Outokumpu
Cargotec

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta,SOK
ja
Kesko Oyj

eivät löytyneet veroparatiisilistalta kuin yhden sivun alareunan 20 suurimman yrityksen
määrittelyluettelosta. Joku on siis hakenut Googlella, eikä ole
lukenut koko dokumettia, ja todennut, että siellähän ne ovat,
vaikka eivät olekaan.

En missään nimessä puolustele S-ryhmää enkä Keskoa, minulla ei ole
edunsaantia näistä, mutta äkkiväärät huhut ja niiden leviäminen ovat
aina hiukan tympeitä some-ilmiöitä. Pyrin hiukan jarrua painamaan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 18.11.14 - klo:18:56

Muistaakseni SOK:lla ja KESKOLLA oli jotain kytköksiä veroparatiiseihin.

Viittaat varmaankin Finnwatchin Messinkilaattojen valtakunta -selvitykseen.
Itse asiassa S-ryhmä ja oikaisun jälkeen K-ryhmä mainittiin suuryrityksiksi, joilla ei ollut löytyneitä veroparatiisikytköksiä.

20 suurimman yrityksen (huom ! senhetkisen lainsäädännön mukaiset !) veroparatiisikytkökset löytyivät yrityksiltä, kuten:

Nokia
Kone
Fortum
Stora Enso
Metsä Board
Neste Oil
Metso
Wärtsilä
Outokumpu
Cargotec

Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta,SOK
ja
Kesko Oyj

eivät löytyneet veroparatiisilistalta kuin yhden sivun alareunan 20 suurimman yrityksen
määrittelyluettelosta. Joku on siis hakenut Googlella, eikä ole
lukenut koko dokumettia, ja todennut, että siellähän ne ovat,
vaikka eivät olekaan.

En missään nimessä puolustele S-ryhmää enkä Keskoa, minulla ei ole
edunsaantia näistä, mutta äkkiväärät huhut ja niiden leviäminen ovat
aina hiukan tympeitä some-ilmiöitä. Pyrin hiukan jarrua painamaan.

-SS-

Voi olla ettei olekkaan. Kuulin vain joskus ohimennen uutisissa asiasta kun keskusteltiin veroparatiiseista silloin yleisetti.

Tämmöinen yhtiö rakenne mikä esim. Keskolla, sok:lla ja Agrimarket/hankkia oy:llä on, niin siinä tulee helposti kiusaus siihen veron kiertoon veroparatiisien kautta. SOK:llahan on esim toimintaa venäjällä ja sinne on upotettu tulosta.

Tosin en kannata sitäkään että asiakas siirtyy maataluskaupassa omistajaksi. Siinä käy herkästi että joko hinta nousee liikaa ja aletaan puhelimella tienaamaan tai sitten ruvetaan ottamaan "henkilökunta" alennuksia.

Agroy on seuraava joukkoryntäyksen kohde.
Mutta jos tuotteet eivät olekaan todella paljon edullisempia,
vaikka ei ole kiinteistöjä eikä juuri henkilöstöäkään,
ketäpä sitten pitää kadehtia ?

Siinä on kova lupaus lunastettavana,
koska jos välikädet kuulemma ovat merkittävä
ryöstäjä viljelijän niskassa, pitää
hintojen olla todella merkittävästi
edullisemmat.

Koska suomalainen kateellinen pien-
viljelijä mieluummin näkee rahansa lasipalatsin
kuoressa kuin kollegan taskussa.

-SS-