Toimisiko kumiparsilla ja takakumilla (jolla voisi täyttää 9 cm kuivitusvaatimuksen luomussa) kylmässä navetassa? miten kolaaminen onnistuu pakkasilla? Tavoitteenani on minimoida kuivikkeen menekki ja lannan käsittely lietteenä antaa tilakohtaisesti merkittävää kustannusetua... lihaksi kasvatettavia liharotuhiehoja ois aikomukseni kasvattaa em. oloissa?

Kyllä se hieman väkinäiseltä tuntuu minimoidan kuivikkeen käyttö ja sitten tuo lietelanta. Kyllä kylmäpihatossa pitää olla kohtuullisesti kuivikkeita ihan eläinten viihtyvyyden takia. Mikä siinä kuivalannassa sitten oikein närästää, voi sitä kunnollisella levittäjällä levittää ihan nurmelle sadonkorjuun jälkeen, pellot yleensä ovat siihen aikaan parhaiten isoja koneita kantavia.

Syy asettamille tavoitteelleni on talous.. Eli omakustannushinta vallitsevissa olosuhteissani on 10€ kuivikepaali pihassa, ja silti välillä tulee homeisia paaleja... Turve maksaa suurin piirtein saman verran... Lisäksi lietteen ajon KOKONAISkustannukset ovat hieman yli puolet ELÄINTÄ kohden kuivalannan käsittelyyn nähden (liete halvempi rahdata kauemmaksi kuin kuivalanta), lisäksi kuivikepaalit tarvitsevat tilaa pihalta, joka maksaa sekin. Lisäksi ulkoalueiden takia lietesäiliön rakentaminen olisi välttämätöntä, joten on merkittävästi halvempaa tehdä jaloittelualue lietesäiliön ympärille, jolloin jaloittelualueen puhtaana pitäminen on helppoa ja isomman lietesäiliön rakentaminen on paljon halvempaa, kuin lantalan já lietesäiliön. Omien tilakäyntien perusteella en osaisi väittää että hyvin hoidettu parsipihatto häviäisi kuivikenavetalle eläinten olosuhteidenkaan osalta (toki pelisilmää ja omistautumista tarvitaan parsien säätöön ja eläinkiertoon)... Joka tapauksessa ero taloudessa em. syistä johtuen 250 eläimen navetassa olisi viimeisen viivan alla noin 25k€ (eli puolet mitä toivon jäävän keskimäärin hommasta) lietelantajärjestelmän eduksi. (kuivalanta sekä lietelanta navetta ollu yli viisi vuotta käytössä, ja niistä saatu tositapahtumiin perustuvia lukuja) 

avokourut ja pakkasjakso kuivalanta menetelmällä joulukuun puolesta välistä huhtikuun puoleen väliin

lantakäytävien päihin pudotuskuilu johon lanta menee lietteellä joko raapalla tai koneella
lykäten
pakkasjaksoksi raapat pois ja pudotuskuilun päälle kansi ja kuivalanta siitä yli traktorilla lykäten

vaatii vähän paneutumista mutta pitäis onnistua

Raapat hajoavat kun ne kohtaavat ensimmäinen jäätyneen sontakasan. Käytävien putsausväli alkaa venymään ja elukat likaantuvat törkeästi... jonka jälkeen kuivitusmäärä nousee ja navetta muuttuu todella epäkäytännölliseksi "kuivalanta" systeemiksi    Ja kun kuiviketta alkaa valumaan myös käytäville, niin puolet elukoista muuttaa parsista lattialle makaamaan  Ja sitten jonakin päivänä joudut kuivittamaan myös lantakäytävät 

Ka sit sonta on sellaista kuivalannan ja lietelannan välimuotoa. Sellaista että sen saa lykättyä metrin kasaksi 

Siitä en oo löytäny esimerkkiä, mutta oon pohtinu samaa että, jos tarpeeksi kovia kelejä, niin kuivitusta riittävästi, vaikka muuten avokouru lietteellä... Oisko kellään omakohtaista kokemusta? Minun tila savossa... Polanneteräkin on käynyt mielessä, jotta voisiko sillä irrottaa lanta käytävästä taloudellisesti mielekkäällä kustannuksella talvisin? Todennäköisesti en laita paskakoneita navettaan, koska niistä ei saataisi kyseisessä navetassa riittävästi hyötyä haittoihin nähden... Ruokinta ulkoilualueen laidoilta on teknisesti ja taloudellisesti luomukasvattamossa tosi hyvä (ei tarvitse kattotilaa ruokailuun, koska ulkoilualue tehtävä joka tapaukses), mutta mahdolliset lumihaitat ja muut sääilmiön vaikutuksen eläimen syöntihaluun mietityttää?

Mulla on tuollaisen jäätyneen lantakäytävän putsaamisesta kohtuullisesti kokemusta. Yön aikana kakka jäätyy kiinni lattiaan sellaisella voimalla, että se irtoaa vain etukuormaajan piikkikauhalla  Perälevy tms. pomppii köntsien yli. Ehkä joku tosi painava terä toimisi, mutta sellainen irroittaa sitten jo lattiankin.

Nykyään laittaisin lantakourun päähän lämmityksen. Jotain 5 metriä.. ei se shitti siellä keskellä navettaa ehdi jäätymään.

Muusta tiedä, mutta kun se paska jäätyy siihen lattiaan kiinni niin sitä ei siitä saa irti kuin pommilla tai tyynesti odottelemalla suojakelejä.  Parissakymmenessä asteessa pakkasta on jo melkoinen suoritus saada ulos ja kolmeeenkymmeneen, kun laskee niin sitten on vain parempi ristiä kädet ja odottaa lauhempaa keliä.
Meillä on kylmäpihatto ja  kuivalanta. Lantalan pohjalla on virtsakaivot, mutta totuudessa sinne valuu aika paljon myös sontaa ja tämä sitten lietteenä peltoon, mutta virallisesti se on virtsaa.  Nyt laskin juuri näitä määriä ja vähemmän tarvii päätä kohti varastointi tilaa, kun sonta ja virtsa erotellaan. Totuushan on sitten toinen, kun se erottelu nyt vain ei aina onnistu.

Kyllähän se varmaa niin on että kylmissä kolattavissa lattioissa joutuu vähän heittäytymään olosuhteiden ehdoille, eläinten olosuhteet ois (luonnollisesti) pidettävä kunnossa siinä poikkeuksellisimpanakin talvena... paljonkohan tarvitsisi lämpövoimaa että sulattaisi ennen kolausta lannan irti betonista?

Kyllähän se varmaa niin on että kylmissä kolattavissa lattioissa joutuu vähän heittäytymään olosuhteiden ehdoille, eläinten olosuhteet ois (luonnollisesti) pidettävä kunnossa siinä poikkeuksellisimpanakin talvena... paljonkohan tarvitsisi lämpövoimaa että sulattaisi ennen kolausta lannan irti betonista?

Tuota ei kannata ehkä miettiä... Meidän kylmäpihaton lämmittämiseen tarvittaisiin ainakin jo sellanen puhuri, ettei kannata edes ajatella. Meillä on 30 emolehmä partta ja 90 hiehoa/umpinaista/vasikkaa toisella puolen.
Parrethan on pakkasilla pakko kuivittaa runsaasti, eikä niiden kanssa ole tullut ongelmia ja elukat on puhtaita. Ongelmia tulee kun pakkanen jojoilee.

Kyllähän se varmaa niin on että kylmissä kolattavissa lattioissa joutuu vähän heittäytymään olosuhteiden ehdoille, eläinten olosuhteet ois (luonnollisesti) pidettävä kunnossa siinä poikkeuksellisimpanakin talvena... paljonkohan tarvitsisi lämpövoimaa että sulattaisi ennen kolausta lannan irti betonista?

Ei sitä kaikkea sontaa tarvitse sulattaa, vaan ainostaan irrottaa se lattiasta. Se irtoaa sit sellaisina levyinä, joiden koko voi olla pari neliötä 

Jos mun pitäisi tehdä nyt navetta, niin laittaisin lattiaan putket. Makuualuella palava kuivikepatja lämmittäisi "veden" ja se kierrätettäisiin sitten lantakäytäville. Tuo ei veis kuin kiertopumpun energian 

Kuivitusongelma poistuu kun teet hiekkaparret ja eläimet voivat silminnähden hyvin. En tiedä miten raapan kanssa toimii, mutta meillä on yks osa navetasta vinokuivikkeella ja lantakäytävällä on raappa. Raapan kiskon ympärillä on lämmityskaapelit, joita käytetään kun pakkanen kiristyy kovin. Yli -20 asteen pakkasilla raappaa ei käytetä, vaan annetaan paskan kertyä ja pukataan traktorilla puhtaaksi kun vähän lämpenee. Muuten raappaa ajetaan kerran tai kaksi kertaa päivässä.

Hiekkaparret on hyvät jos sinulla on kuivaa hiekkaa varastossa läpi vuoden ja lisäät sitä vähintään kerran viikossa. Ja minne se sitten kulkeutuu, on selvä peli sonnan sekaan. Eli työtä pelkäämättömän valinta.

pakkaskelillä täytyy lantakäytävää kuivitella niin reilusti ettei jäädy lattiaan kiinni
ja kun ei laita styroksia lantakäytävän valun alle niin maasta siirtyy lämpöä betoniin ja lanta irtoaa
paremmin
kuivituksesta vielä sen verran että kuiviketta täytyy käyttää riittävästi että eläimet pysyy kuivana
ja ilmanvaihto niin hyvä että sisällä ja ulkona on yhtä kylmä niin ilman kosteus pysyy kurissa

näihin asioihin kannatta kiinnittää huomiota jos meinaa että päiväkasvut on hyviä

Eikös ennen ollut kuivikenavetoita, joissa  siis kuiviketta lisättiin vaan vanhan päälle ja sitten kun tuli kevät ja laidunkausi, niin tuo melko suuri lantamäärä tyhjennettiin kerralla.  Lanta kompostoitui siinä sivussa ja tuotti lämmön rakennukseen. Tiedä sitten, kuinka ison patterin päällä naudat keväällä tallustavat, ennen kuin laitumelle pääsevät Sen voi sanoa, että tuskin on sorkkaongelmia, kun käyskentelevät pehmeällä alustalla. Kuivkkeen kulutuskin saattaa olla pienempi, kuin joka päiväisessä tai viikoisessa lannanpoistossa.
Lattialämmitys on ainoa tapa hoitaa homma, jos menee lietejärjestelmään, energiaa vaan kuluu, kun on avoin rakennus, kyllä silläkin rahalla jokusen pahnapaalin aikaansaa.