Itte kun olen tässä viimeaikoina joutunut taistelemaan ton jäteveden kanssa ja siihen on todennäköisesti tulossa muutosta lähivuosina niin mikä on raatilaisten mielestä paras systeemi mielummin perusteluin. Itse puntaroin kahden vaiheella eli suodatuskenttä joka on huolettomin tai sitten umpikaivo ja stabilointi josta pumpulla tai kärryllä navetan altaaseen. Toinen vaihtoehto olisi mielekkäämpi koska epäilen suodatuskentän puhdistavuutta. Mutta onko muita vaihtoehtoja. Panospuhdistamosta on sellaisia kokemuksia että ne ei sovi omaan hallintaan.

Mulle tulee jossain vaiheessa suodatuskenttä, koska siinä on kaikkein vähiten liikkuvia osia. Osta - asenna - unohda periaate kiinnostaa laiskaa maajussia. Siitä ei kyllä ole mitään kokemusta, kuinka usein tuon prosessin joutuu tekemään uudelleen...

Kun tuonne kunnan viemäriverkoston päähän on matkaa 350 metriä, niin meillä ainakin yksityistalouden jätevedet siirtyy sinne. Kunhan kunta saa vaan viemärin ja pumppaamon rakennettua, samaan hintaa laittavat asuinrakennuksen käyttövedelle oman alamittarin jonka mukaan jäteveden laskutus tapahtuu.

Ja tarjouksen perusteella tuo viemäriverkostoon liittyminen on noin puolet halvempi, kun panospuhdistamo jonka rakentamisesta olen suunnitelman teettänyt.

Putken ja pumppauskaivon hoito on myös kunnanvastuulla, joten itse niitä ei tarvitse jatkossa huoltaa.

Kunnallinen jätevesiviemäri kulkee parin metrin päässä talon seinästä.

Itte kun olen tässä viimeaikoina joutunut taistelemaan ton jäteveden kanssa ja siihen on todennäköisesti tulossa muutosta lähivuosina niin mikä on raatilaisten mielestä paras systeemi mielummin perusteluin. Itse puntaroin kahden vaiheella eli suodatuskenttä joka on huolettomin tai sitten umpikaivo ja stabilointi josta pumpulla tai kärryllä navetan altaaseen. Toinen vaihtoehto olisi mielekkäämpi koska epäilen suodatuskentän puhdistavuutta. Mutta onko muita vaihtoehtoja. Panospuhdistamosta on sellaisia kokemuksia että ne ei sovi omaan hallintaan.

Siis onko sulla kokemusta panospuhdistamoista, vai oletko lukenut suomi 24:ää. toisekseen en tiedä tarkoitatko vain asuinvesien puhdistamista vai sekä että . Toisaalta automaatti lypsy tiloilla panospuhdistamon toiminta on kyllä haasteellisempaa kuin asema tai parsinavetoissa. Atomari on pörissyt vuodesta 2000 ja sen jälkeen senkin kehitys on varmasti mennyt jätti harppauksia eteenpäin. Mulla on vielä ns. nolla sarjaa  Viimeisin kompura on pyörinyt nyt reilu 10v , senkin huolto olis pitänyt joskus tehdä ja suodatin vaihtaa . Taidanpa ottaa yhteyttä tonne http://www.atomar.fi/index.html

Mullakin voi kunnallinen viemäri tulla joskus tulevaisuudessa lähettyville, jos lehmiä ei enää oo, niin liityn kyllä sitten siihen. Nyt näin 

Imeytyskenttä tehty 1991. Huolto rajoittuu sakokaivojen (10m³) tyhjentämiseen joskus. Pari kolme vuotta saa paskoa huoletta, ei tulvi yli.

Suodatuskenttä voinee kelvata asuinrakennuksen vesille, mutta maitoisille
navettavesille voi olla, ettei kelpaa eikä kauaa toimi.

Noita panospuhdistamoita tuli hirvee määrä ja nopiasti markkinoille silloin kun tätä uudistusta ruvettiin säätämään, ja jotkut näistä ei ois saanu myydä ollenkaan.

Itellä on nyt ollut 6v Jitan kemik puhdistamo ja toiminut moitteettomasti paitsi kerran kun kompura hyytyi 35 asteen pakkasessa. Lämpöpistoolilla kun vähän sulatteli niin lähti käyntiin taas. 2 kertaa vuodessa kun lisää sulfaattia pönttöön niin toimii. Jitan jälkimarkkinointi toimii myös kiitettävästi. Suosittelen 

Joo on omakohtaista kokemusta panostuspuhdistamosta. Oma kantani on että itselläni ei riitä mielenkiinto moisen ylläpidossa. Tulevaisuudessa maitovedet menee umpialtaaseen niin kuin kaikki muukin navetan vesi. Itse tietäisin sen helpon yhtälön harmaa ja vessavesille mutta kun sen vertaa ympäristömieltä että ei haluaisi sitä toteuttaa. Edellinen siis olis sakokaivot ja suodatuskenttä minkä jälkeen putki lähimpään ojaan. Asian saisi unohtaa ja saastutus jatkuisi. Siksi tämänhetkinen vaihtoehto olisi umpisäiliö ja kalkkistabilointi sekä levitys samalla navetan lietteen mukana. Stabiloinnin ehkä jaksaisi tehdä kun kippaisi antilla kalkit sekaan ja sotkisi kunnolla ropellerilla. Päästöjä ei oikeasti kauheasti syntyisi kun tavaran veisi kasvien käyttöön pellolle. Mutta onko joku muu varteenotettava vaihtoehto.

Meillä easy systeemi, toimi kyllä, kunhan kemikaali oli oikein mitoitettu ja virtausta tarpeeksi. Pumppuja ehti mennä neljässä vuodessa kaksi, en tiedä puhdistustulosta, mutta poistoputkesta tuli suhteellisen kirkasta vettä. 
Nyt imeytyskenttä, minne myös navetalta maitohuoneen likavedet, joten maitoisimmat vedet otettava talteen. Lisää kummasti ajankulua navetalla. 

Saako tuon imeytyskentän pelaamaan vettä läpäisemättömällä savimaalla

Saako tuon imeytyskentän pelaamaan vettä läpäisemättömällä savimaalla

Ei.

Siksi savimaalle aina suodatuskenttä.

Toki jos kaivaa imeytyskentästä avo-ojan minkä täyttää jollain moreenipitoisella niin silloin pelaa mutta silloin ei ole oikeaoppinen imeytyskenttä.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 06.10.14 - klo:19:02

Saako tuon imeytyskentän pelaamaan vettä läpäisemättömällä savimaalla

Ei.

Siksi savimaalle aina suodatuskenttä.

Toki jos kaivaa imeytyskentästä avo-ojan minkä täyttää jollain moreenipitoisella niin silloin pelaa mutta silloin ei ole oikeaoppinen imeytyskenttä.

Pelkkiä omakotitalojenkin imeytys tai suodatuskenttiä on avattu muutaman vuoden käytön jälkeen ja ylimmäiset putket on jatkettu menemään avo-ojaan tai muualle, että ei "hukuta". kait tuollaisenkin voi rakentaa toimivaksi mutta jostain syystä niin ei aina ole  

Kaksi kaivoa on+ 100m salaojaputkea ja se saa riittää  En tee mitään asian hyväksi 

Eiköhän se ole selvää, että ns. ylivuotoputki naapurin rajaojaan tms. backup järjestelmä on kentällä oltava. Siitä lähdetään, että viranomaisilta puumerkki, että homma kunnossa->käytännössä tehdään niinkuin maalaisjärki sanoo. Eli ihan samalla tavalla kuin tukihommissa ja peltoviljelypuolella muutenkin. Maailmanpelastamisen saa hoitaa idealistiporukka..