Urakoitsijoiden kustannuksesta voi olla montaa mietä. Minä pidän hintaa aika kohtuullisena, 66€/t sisältää 180hv traktorin, 15m3 samson kärryn ja osaavan kuskin. Tunnissa levitetään ajomatkasta riippuen 50-150m3.
Tietenkin jos ei laske omalle työlle hintaa, työvoimaa löytyy ja oman traktorin käyttöhän on ilmaista, tuo voi tuntua kalliilta.

Halpahan se on, ei siitä pääse mihinkään. Kyllä joskus oikein mietityttää, että miten noihin härveleihin saakaan niin paljoa laskutettavia tunteja, että kannattaa urakoitsijalle. No ehkä se ei oo mun päänsärkyni

Mutta on nää kovin tapauskohtaisia juttuja. Mikä on toiselle itsestäänselvyys - oli se sitten oma kone tai ostopalvelu - ei välttämättä istu toiselle. Syystä jostakin.

Meillä vanhaisäntä aikanaan oli sitä mieltä, että kalliin navetan rakentamisen jälkeen säästää lietevaunun hinnan kun oli ollut naapurin kanssa puhetta, että naapuri ajaa oman karjansa sonnan lisäksi meidänkin lehmien lietteet. No sitten kun keväällä pytty oli täynnä, ei aikaa tai intoa naapurilla ollutkaan. Viistoista vuotta sitten ei "yleisurakoitsijoita" liiemmälti tunnettu, joten tuli pikkasen kiirus hommata kalusto. Siinä ei paljoa vertailtu vaan oli pakko ottaa se minkä sai.

Eikä se vaunu huono oo, sillä ajetaan nykyäänkin.Ehkä vähän pieni, mutta eipä oo matkatkaan pitkiä, pari kilsaa suuntaansa enintään. Seuraava kärry, joka meidän lietteitä ajaa, tuskin on oma.

Minä tykkään tehdä itse omilla koneilla"makso mitä makso"
Eikä täällä noita urakoitsijoita niin vaan otetakkaan joka paskakokkaretta levittämään.
Eikä ole myöskään pakko uusia koneita ostaa kun hyviä käytettyjäkin löytyy,sattuu vaan kohdalle.

Mikään ei kannata jos kaikki pitää laskukoneen kanssa laskea,renkaan alle joutaa mokoma.......

Aina jotenkin lähtökohtana ajatellaan sitä, että urakoitsija on aina saatavissa. Joillakin paikkakunnilla voi hyvinkin olla tilanne, ettei järkevässä suhteessa urakointia ole edes ostettavissa. Silloin ei paljoa paina se tieto, minkä laskin antaa. On valittava niistä vaihtoehdoista, mitkä ovat valideja.

Aina jotenkin lähtökohtana ajatellaan sitä, että urakoitsija on aina saatavissa. Joillakin paikkakunnilla voi hyvinkin olla tilanne, ettei järkevässä suhteessa urakointia ole edes ostettavissa.

Kukaan ei käytä urakkamiestä kun ei ole urakointia tarjolla, ja sitten taas kukaan ei ala urakoimaan kun kukaan ei nytkään osta..

Elhon ongelma on todellakin tuo löyhä runko. Vahvassa kasvustossa ainoastaan toiselta puolelta tapahtuva voimansiirto väännättää runkoa. Meillä onkin alettu suosiolla levittää niittomurskaimen karheet JF:n pöyhijällä ja sitten heinänä kuivahdettua on pöyhitty Elholla. Olis tietty hyvä, jos sais niittomurskaimen jäljen ihan levälleen

Talossa on ollut Elho 1980-luvun alkupuolelta asti. Ensimmäisessä oli vain nelilapainen pöyhinroottori. Piikkejä kului, ja lopulta antoi periksi koko roottori. Seuraava oli jo kuusilapainen mutta vielä kiinteällä vetokolmiolla. Kuusilapaisiiin ei piikkejä ole tarvinnut juurikkan uusia. Nykyinen on 1990-luvun puolivälistä, työleveys 300 cm ja käätyvällä vetokolmiolla. Lukuunottamatta Elhon tavaramerkkinä olevaa roisia viimeistelyä, on kone ajanut asiansa.

JOS sattuu olemaan niittomurskain jolla ei pysty niittämään kuin karholle  , on Elhoon laittavissa keskelle konetta hajoitussiivet jotka jakavat heinää paremmin koko työleveydelle. Elho on helppo säätää työntövarrella sängen korkeutta vastaavaksi, jolloin heinän saa talteen mutta multa jää peltoon. Tämä luonnollisesti edellyttää, että heinä on niitetty asialliseen 5-8 cm sänkeen. Pöyhiessään kelapöyhin käytännössä kääntää karhon mattona ympäri. Jos haluaa aluksi sekoittaa, ja ehkäpä vähän murskatakin kasvustoa, niin täydet 540 kierrosta kehiin. Kuivaa karhottaessa onkin syytä rajoittaa saman ominaisuuden johdosta kierrokset huomattavasti maltillisemmiksi.

Tosin ainostaan sivusta seuranneena, toteaisin nämä kaksi roottoriset pyöröpöyhimet aikamoisiksi maa-aineksen sekoittajiksi. Leveimmissä roottoripöyhimissähän on juurikin tästä syystä huomattavasti pienempisäteiset roottorit. 

Suosittelen näistä tuollaista 300. Ei ehkäpä jouduta pöyhiessä määräänsä enempää, mutta karhottaessa edut tulevat esiin. Karhot jäävät kauemmas toisistaan, jolloin jää enemmän varaa sompailla paalaimen kanssa. Suurempaa karhoa paalatessa ajonopeuden voi pitää maltillisempana ja ennen kaikkea paalattavia karhometrejä on vähemmän. Mitä pienempi ja syheröisempi lohko, sitä kiitollisempi vähemmästä vekslailusta on.

Kyllähän tuo karheen levitys täydelle työleveydelle on ainakin meillä ollut ongelmana. Niillä ongelma on varmasti suurempi, jotka niittävät tavallisilla niittokoneilla eivätkä murskaimilla.

Vahvassa kasvustossa Elho kerää sutteja sivuillensa, räikkäkytkin huutaa ja runko on kovilla. Lannoittamattomilla tai muuten heikkokasvustoisilla pelloilla ongelmaa ei ole. Näitä Elho-Velhon sutteja on sitten kasoina pellolla Hieman kuivahtaneen heinän hoitelussa Elho taitaa olla parhaimillaan.

Karhonlevitinpelti Elhossa on hanurista ja ainakin ulkomailla tehtyjen roottoripöyhimien säätö on yhtä helppoa kuin Kelapöyhimenkin. Oikein säädettynä kaksi roottorinenkaan roottoripöyhin ei sekoita maata mukaan sen enempää kuin kelapöyhinkään.

Nykyisissäkin roottoripöyhimissä on huomattavia eroja roottoreiden halkaisijoiden suhteen vrt. esim. Claas Volto ja Kuhn.

Mikäli heinää meinaa ammattimaisesti tehdä, niin mielestäni tarvitaan useamman tyyppinen pöyhin, jotta homma onnistuu ja tässä systeemissä kelapöyhimelläkin on paikkansa. Yhdellä kelapöyhimellä ei saa päivässä ihmeitä aikaan vaikka se olisi kolome metriä leviä