Mitä jos ton rukiin peittais amistaarilla. Eikös se ole systeeminen aine, joka etenee sitten kasvun mukana? 
Rukiilla talvehtiminen paranee, kun Amistar-purkit
vie pellon reunaan ja potkasee korki auki nurin siihen heinikkoon.
Siis ruiskutukseen verrattuna.
Ei koske Pohjanmaata.
-SS-
Tätä voi vähän selventää.
No kun aikanaan aloin ruiskutella populaatioruista talvituhojen varalta, ihmettelin, mikä sen rukiin taas tappoi, lumettomana pakkasen ja lauhan vaihtelevana talvena, vaikka kaikki kasvuohjelman mukaiset toimenpiteet tehtiin pää täristen ja kuraprunnia sekoittraen. Sitten tutustuin MTT:n tutkimukseen, jossa havaittiin sama ilmiö, talvituhoruiskutus oli todellakin talvituhoruiskutus, lumihomeenkestävillä lajikkeilla. Jossakin vaiheessa nimittäin ajattelin, etten vaan osaa.
Nyt noin 5 vuotta on menty vain peittauksella, ja on ihmeellistä kun keväällä alkaa rukiin kasvu ja paksu laiho on syksyllä puitavissa, ihan täpinöimättä itsekseen kasvaa. Olihan tuossa maakunnassa muutama luomurukiin viljelijä, jotka tempoivat päällikkösatoja. Se herätti ajatuksia. Onhan sitä lumihometta juu havaittavissa, etenkin jos pahnakasoja jää pellon pinnalle, tai johonkin metsän kainaloon lehtipuiden lehtimaton alle oraat jäävät. Mut ihme ja kumma, ei lumihome sitä kasvia nähtävästi ihan kokonaan tapa, niin kuin talvipakkanen karastumishäiriön vallassa olevan oraan.
Että jos suunnitelmatalous vaatii talvituhoruiskutuksen, parhaaseen tulokseen saattaakin päästä kippaamalla aineet pellon reunaan ennen kuin laihoon.
Sitten Pohjanmaan kasitonnarit, esim. Ruukin koeasemalla nähdyt, on asia erikseen. Kaikki tropit on laitettava ja kasvihuone päälle talveksi.
-SS-
