Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.08.14 - klo:10:11Kaikki muutokset huonompaan suuntaan altistavat Mikä tahansa ruokinnallinen sairaus vie vastustuskykyä. Lehmä on todella itsetuhoinen elukka.Hyvä yhdistelmä on hiukan mätä säilis, jossa ei ole kuitua ja ylärimaa paukuttava tärkkelystaso....
Kaikki muutokset huonompaan suuntaan altistavat Mikä tahansa ruokinnallinen sairaus vie vastustuskykyä. Lehmä on todella itsetuhoinen elukka.
Onko tuolle kuidulle jotain "hälyrajaa" vai onko suhde indf:ään tärkeämpi?
Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:16Onko tuolle kuidulle jotain "hälyrajaa" vai onko suhde indf:ään tärkeämpi?On sille raja ja sitten vielä optimi..
Matalimmillaan jossain 450 paikkeilla ollut kuitu, olen pitänyt sitä huonona.. apilaa enemmän tai vähemmän ja -pakko kai tunnustaa- juolavehnää joillakin lohkoilla, joten ei siitä kuitu varmaan nousekaan. Uusimmilla nurmilla olen saanut kasvustoja puhtaammaksi ja kuidut päälle 500 kaikissa näytteissä.
Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:24Matalimmillaan jossain 450 paikkeilla ollut kuitu, olen pitänyt sitä huonona.. apilaa enemmän tai vähemmän ja -pakko kai tunnustaa- juolavehnää joillakin lohkoilla, joten ei siitä kuitu varmaan nousekaan. Uusimmilla nurmilla olen saanut kasvustoja puhtaammaksi ja kuidut päälle 500 kaikissa näytteissä.Karkearehussa kuitu jakaa ainakin mun ajatuksia. En jaksa ymmärtää, miksi meillä tavoite on yli 500 ja monessa muussa maassa alle 500. Syy saattaa tietysti olla kasvilajeissa. Timoteilla on ykkösniitolla ylivoimainen ominaisuus tuottaa sekä ndfää että energiaa. Tätä ei saada muihin satoihin enää niin hienosti.... mutta samalla kasvuasteella niitetty englanninraiheinä-apila on vähintään 100 g matalammalla ndf:tasolla. Käytännössä alle 500 ndf mahdollistaa hyvin karkearehuvaltaisen ruokinnan energiatason kärsimättä. Backspace vois ny korjata tän ja kertoo miten se on oikeasti. Taidettiin viime talvena tästä jotain jutella......
Pahin kaikista on apilarehu. Siinä ei ole energiaa eikä kuitua. Eikä yleensä edes valkuaista kovin paljoa
Ongelma tässä siis on se, että riittävää kuitumäärää ja riittävää energiaa on vaikea saada yht'aikaa. Siksi Suomessa rehuihin haetaan korkeampaa ndf-pitoisuutta, jotta väkirehuprosenttia voosi nostaa, koska on pakko..
Pers-empiria tukee tätä havaintoa.. valkuaiset luokkaa 145 kun saman lohkon timppa/nurminadalla 170 ja häviää myös energiassa. Oon ruvennut eriyttämään apilaa erillisille vln- lohkoille, maanparannusta kuitenkin tarvitaan.
Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 24.08.14 - klo:10:45Pers-empiria tukee tätä havaintoa.. valkuaiset luokkaa 145 kun saman lohkon timppa/nurminadalla 170 ja häviää myös energiassa. Oon ruvennut eriyttämään apilaa erillisille vln- lohkoille, maanparannusta kuitenkin tarvitaan.Aluksi kannattaa vaihtaa lajikkeita...ja unohtaa apilan varovainen lannoitus. Siitä se matala valkuainen yleensä tulee.
Menee taas yksinkertainen asia liian vaikeaksi. Jos vertymiä anturassa niin ruokinta pielessä .