Mistä se konkurssi alkaa, siitäkö, kun pankki sanoo lainat irti ja rupee myymään tilaa. Mitenkä paljo pankki kahtelee/odottaa lyhennyksiä.
Pankki ei voi noin vain irtisanoa lainoja: irtisanomisen ehdot on kerrottu lainasopimuksessa. Jos velallinen ei maksa lainan korkoja ja lyhennyksiä, pankki laittaa maksamattomat saatavat perintään. Perinnässä lähetetään normaalit karhukirjeet, ja sitten, jos velallinen on yritys, lähetetään tratta. Tratta on julkisuusuhkainen maksukehoitus, eli karhukirje joka uhataan julkaista. Jos trattaan ei reagoi kymmenessä päivässä, tratta julkaistaan protestilistalla Virallisessa Lehdessä, Kauppalehdessä jne. Protestilistan tarkoitus on julkistaa perintä, jotta velallisen muut velkojat voivat reagoida asiaan.
Tratan julkaisun jälkeen pankki hakee saataviaan ulosottoon käräjäoikeudelta. Tässä vaiheessa joku muu velkoja tai velallinen itse voi tehdä konkurssihakemuksen. Jos konkurssihakemusta ei ole vireillä, käräjäoikeus määrää saatavan ulosottoon.
Ulosotossa ulosottoviranomainen etsii velallisen rahavarat, ja jakaa niistä saatavan verran ulosottopäätöksen saaneelle velkojalle - ja jos rahaa ei löydy, viranomainen ulosmittaa irtainta tai kiinteää omaisuutta, ja myy sen pakkohuutokaupalla saatavien kattamiseksi.
Konkurssiin siis mennään, jos velkojia on useampia ja joku velkojista tai velallinen itse tekee konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle. Usein verottaja on se, joka tekee konkurssihakemuksen, tai sitten osakeyhtiön hallitus välttääkseen henkilökohtaiset vastuut.
Konkurssin tarkoitus on kohdella velkojia reilusti. Konkurssissa ulosottoon ei mennä, vaan käräjäoikeus määrää konkurssipesälle pesänhoitajan. Velallisen omaisuuden hallinta siirtyy pesänhoitajalle, jonka tehtävänä on huolehtia omaisuudesta niin, että velkojat saavat mahdollisimman ison osan saatavistaan, ja että pesän varat jaetaan velkojille oikeudenmukaisesti (eli että yksi velkoja ei vie kaikkea kun muut jäävät nuolemaan näppejään). Jo ulosmitattua omaisuutta tai maksettuja lainoja voidaan joissain tapauksissa jopa palauttaa konkurssipesään.
Konkurssissa oikeus siis toteaa, että velallinen on pysyvästi kyvytön hoitamaan velkojaan sovitusti, mutta että konkurssipesässä on riittävästi varoja konkurssimenettelyn läpi viemiseksi. Jos pesässä ei ole tarpeeksi rahaa tai mitään rahan arvoista, konkurssimenettelyä ei edes käynnistetä, vaan velallinen yhtiö yksinkertaisesti lakkaa olemasta, ja rahat jaetaan velkojen suhteessa velkojille. Omaisuutensa saa siis vasaran alle myös ilman konkurssimenettelyä.
---
Tässä selityksessä on varmaan jokin virhe, kun en ole itse konkurssia tehnyt (seurannut vain läheltä). Luotan siihen että joku paremmin tietävä oikoo pahimmat virheet.
