No älä ole turhan vaatimaton 
.
Tämä nykyinen Valion strategia törmäsi nyt viimeistään seinään, jos Venäjän raja pysyy kiinni, kun markkinaoikeuden päätös ei sitä vielä tuottajille eli omistajille kertonut. Siksi nyt hallintoneuvoston pitäisi vapauttaa koko hallitus tehtävästään. Siitä se nousu alkaisi eikä siitä että laitetaan paikkaa paikan päälle ja selitetään mustaa valkoiseksi.
Uusi hallitus etsii sitten uuden toimarin, ei se ole meidän yksinkertaisten lehmänlypsäjien homma.
Osittaisesta viennin palautumisesta kuuluu nyt sanoa kiitokset tuotekehitykselle. Tältä osin olisi Elias reilua, että antaisit myös positiivista palautetta, sillä kritiikki ilman kannustusta ei ole rakentavaa
Onneksi kehittivät, vaikka aina omatkaan eivät usko
http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/laktoositon+maitojuoma+nappasi+insinoorityopalkinnon/a109375Kari Peltonen, 4.6.2008, 9:25
Laktoositon maitojuoma nappasi insinöörityöpalkinnon
Käy se näinkin. Kaivetaan esiin jo kertaalleen unohdettu laitteisto, jonka prosessi käännetään toisin päin.
Oivalluksen tuloksena Valion tuotekehitysyksikkö löysi 1990-luvulla tuotekehityspolun, jonka se omien ja vieraitten epäluuloista ja vastustuksesta huolimatta vei onnistuneeseen tuotteistamiseen asti.
Yhdistämällä ennestään tunnettuun kromatografiatekniikkaan nykyaikainen entsyymitekniikka ja kalvoerotustekniikka syntyi vuosituhannen vaihteessa laktoosittoman maitojuoman valmistusprosessi.
Prosessin kehittäjät saivat 20 000 euron Suomalaisen insinöörityöpalkinnon torstaina Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa. Palkittuun ryhmään kuuluvat tekniikan tohtori Matti Harju, tekniikan lisensiaatti Olli Tossavainen, maa- ja metsätieteiden maisteri Paavo Tykkyläinen sekä diplomi-insinöörit Janne Sahlstein ja Harri Kallioinen.
”Alunperin kromatografinen erotuslaite oli hankittu parantamaan laktoosin saantoa heran valmistuksessa. Sitten kokeiltiin, saadaanko sillä myös laktoosi pois maidosta. Ja sekin onnistui”, kertoo Valion teknologiajohtaja Matti Harju.
Valiolla jo 34 vuotta tuotteita kehittänyt Harju muistelee olleen onnenpotku, että tuotekehityksessä tarvittaviin laitteisiin oli investoitu jo aiemmissa tutkimusprojekteissa.
”Emme koskaan olisi saaneet rahoja tällaisiin laiteinvestointeihin.”
Alussa aina hankalaa
Laktoosittoman tuotteen kehittämishankkeitakaan ei Valion sisällä tervehditty alussa riemunkiljahduksin.
”Liian kallis, entsyymit maksavat, erotustekniikka maksaa, kukaan ei suostu maksamaan tuotteesta tuplahintaa, se kannibalisoi hylatuotteet...,” Harju luettelee argumentteja, joita hän sai vastaansa 1990-luvun lopulla.
Kun laktoositon maito saatiin markkinoille vuonna 2001, ensimmäisen vuoden myynniksi arvioitiin miljoonaa litraa.
”Se meni kahdessa kuukaudessa, eikä se syönyt hylamaidon markkinoita”, Harju kertoo.
Hänen mukaansa oli yllätys, että löytyi niin paljon ihmisiä, jotka olivat lopettaneet kokonaan maidon juonnin, koska eivät pitäneet 1980-luvulla markkinoille tulleen vähälaktoosisen hylamaidon makeasta mausta.
Valio ei aluksi edes mainostanut uutta tuoteryhmäänsä, niin varovaista oli luottamus uuteen tuotteeseen.
Viime vuonna Valion ”oikealta maidolta maistuvaa” laktoositonta maitojuomaa myytiin 45 miljoonaa litraa. Tänä vuonna sitä arvioidaan myytävän 75 miljoonan euron arvosta. Viennin arvioidaan kohoavan 14 miljoonaan euroon. Tärkein vientimaa on Ruotsi.
Valiolla on prosessiinsa kansainväliset patentit. Lisenssillä laktoositonta maitojuomaa tehdään jo Espanjassa, Sveitsissä ja Etelä-Koreassa. Myös Meksikossa valmistus alkaa lähiaikoina.
Hyvät markkinat
Laktoosittoman maidon – eli laktoosia alle 0,01 prosenttia – alkutaivalta hankaloitti myös EU:n päätös, jonka mukaan maitoa, josta laktoosi on poistettu muuten kuin entsymaattisesti hajottamalla, ei saa nimittää maidoksi. Niinpä nimeksi piti laittaa maitojuoma. Laktoosittomuusrajan luotettava mittaaminen vaati myös Valiolta oman analyysimenetelmän kehittämistä.
Suomalaisista 17 prosenttia kärsii laktoosi-intoleranssista. Kiinassa vastaava prosenttiluku on jopa 90.
Valio on saanut kilpailijoita tuotteelleen vasta viime aikoina, kun ruotsalaiset Skånemejerier ja Arla sekä yksi kanadalaisyhtiö ovat tuoneet markkinoille omat versionsa.
Tutkimusten mukaan yliherkkyys maitosokerille eli laktoosi-intoleranssi on yleisintä Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Euroopan itäosissa. Suomen ongelmana on Harjun mukaan se, että olemme samaan aikaan sekä kovia maidon käyttäjiä että laktoosiherkkiä.
Suomalaisista 17 prosenttia kärsii laktoosi-intoleranssista. Kiinassa vastaava prosenttiluku on jopa 90.
