Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:08

Lainaus käyttäjältä: Valtteri - 18.08.14 - klo:08:46

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:07:03

Lainaus käyttäjältä: Paalaaja - 17.08.14 - klo:23:18

Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..

Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan 

Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.

Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...

Vai mitä 

Sähän rehukauppiaana tiedät tän homman 

Rehukaupassahan kotimaisuus ei meinannut mitään. Kukaan ei maksanut kotimaisesta yhtään enempää kuin mikä oli halvin ulkomainen bulkki... Jos kotimainen vaihtoehto olisi tullut 5 €/tn kalliimmaksi/tonni, niin KUKAAN ei ollut kiinnostunut. Eli tiedän, tai siis muistan.

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Jos on kunnossa oleva, oikein säädetty kone, ei iällä oo mitään merkitystä. Haaskua tulee korkeintaan jos tulee niin iso remontti että pilaantuu pellolla kahut. Kuskin työoloissa on sitte hieman eroa .
Sekin on hiukan siinä ja siinä jos se kuuskutonen faari on hytillä varustettu niin saahan siihen vaikka ilmastoinnin. Kunnollinen penkkikin sopinee. Pelttoriista ei taida päästä eroon ja yhteen joustikkiin jos kokoo kaikki toiminnot on todellinen pelle peloton

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.14 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.

Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla 

Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 19.08.14 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.14 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.

Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla 

Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta

Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa   

Maa tarvitsee kaksi siementä 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 19.08.14 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.14 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.

Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla 

Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta

Tää panee kyllä miettimään, miksi me ei kaikki ajeta niillä pyöreälamppuisilla Ladoilla..

..Aikansa voi vanhaa konetta tekohengittää, mutta jostain syystä tiedän parikin tilaa joilla kaksi tai kolme kappaletta  MF 186, jotta aina edes yksi olisi ajokunnossa puintipoudalla. Mutta ei mikään ole ikuista, eikä kaikkien tilojen päätuotantosuuntana saati keskeisenä osaamisalueena ole pajan pito. Mutta kukin tyylillään...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 19.08.14 - klo:08:52

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 19.08.14 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.14 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.

Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla 

Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta

Tää panee kyllä miettimään, miksi me ei kaikki ajeta niillä pyöreälamppuisilla Ladoilla..

..Aikansa voi vanhaa konetta tekohengittää, mutta jostain syystä tiedän parikin tilaa joilla kaksi tai kolme kappaletta  MF 186, jotta aina edes yksi olisi ajokunnossa puintipoudalla. Mutta ei mikään ole ikuista, eikä kaikkien tilojen päätuotantosuuntana saati keskeisenä osaamisalueena ole pajan pito. Mutta kukin tyylillään...

Pitäähän koneita uusia... ja tekohengitys lopettaa joskus 

Mut Herperttihän tiedusteli miten tekniikka on karkeasti muuttunut. Ja tuohon kysymykseen sitten vastasin.

Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa   

Arvioisin että rukiista jäi noin 10-20% peltoon, mutta tuossa puimurissa on noita aukinaisia reikiä aika paljon enemmän kuin muissa... Ja lopussa toimivuuden vuoksi hieman reilumilla säädöillä ettei mennyt mikään tukkoon...

...pääosin hyvin säädettynä se hävikki tulee sielä pienimpien jyvien päästä, eli vaikka peltoon jääkin niin laatu paranee...

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 19.08.14 - klo:08:52

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 19.08.14 - klo:08:30

Lainaus käyttäjältä: SKN - 18.08.14 - klo:17:56

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 18.08.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 18.08.14 - klo:16:46

Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin 

Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.

Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...

Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. 

Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.

Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. 

Ehkä tää on kateellisen panettelua.

Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin 

Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.

Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla 

Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta

Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa   

Perinteisesti on pidetty 2% puintitappiota hyväksyttävänä.