Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: antti-x - 02.08.14 - klo:21:59
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
-
Kai se "fiksut pärjää aina"-sanonta toteutuisi
-
Niille punalaseilla maailmaa katseleville täytyy vaan sanoa, että teidän halvan ruuan tähden sitä meille maksetaan. Eihän tuo ole ongelma, kallis ruoka on.
-
Niille punalaseilla maailmaa katseleville täytyy vaan sanoa, että teidän halvan ruuan tähden sitä meille maksetaan. Eihän tuo ole ongelma, kallis ruoka on.
Mikä ruoka kallistuisi? Kasvihuoneille tukea maksetaan vain 10% tuloista, ja siinäkin suurin osa vamaan CAP:ista. Sama juttu broilertiloilla. Avomaan kasviksillekin kansalliset tuet ovat aika pieni summa. Halpaa ruotsalaista/virolaista maitoa ja tanskalaista juustoa riittää kyllä kaikille. Tanskasta ja Saksasta saa myös halpaa possua, ja verrattain halpaa nautaa nautaa vaikka mistä päin maailmaa. Viljan hinnat määrää maailmanmarkkina, se että eloveenen raaka-aine maksaisikin 12 senttiä / paketti eikä 10 senttiä, tuskin vaikuttaisi kauheasti.
Tämä näin oikeistoliberaalien lasien läpi tarkasteltuna...
-
Tulisi aika paljon taloudellisia vaikeuksia tiloille ja jonkun verran työttömiä.
-
Antti-x myönnä vaan pois, että sua hiukka kismittää kun c-alueella tienaa maidontuotannolla niin paljon paremmin ;D
-
Maajusseista tulisi samalla päivämäärällä täysin luottokelvottomia, kun tuet lakkaisi niin peltojen arvot romahtaisi, lainojen vakuudet haihtuisi savuna ilmaan, tilat jotka on investoineet paljon olisi ongelmissa, koska pankin pitää lain mukaan pyytää lisää vakuuksia ja niitä tuskin löytyisi :o
Pienet täysin velattomat tilat, jotka jo jäähdyttelee tuotantoaan on parhaassa asemassa, ne pystyisi katsomaan kenen perse kestää, ehkä ostaisivat velkaiset isot naapurinsa ulos markkinoilta ;D
Investoinnit romahtaisi, kun ei ole vakuuksia, eikä kukaan laita riihikuivaa rahaa sellaiselle alalle, joka on loppumassa :(
-
Osan kansallisista tuista vois poistaa ilman mainittavia vaikutuksia, esim likimain kaikki kotieläinten kansalliset tuethan lakkautetaan muutenkin vuodenvaihteessa etelässä kun tilalle tulee 149a. Mutta sitten nämä osin kansallisesti rahoitetut tuet kuten ympäristötuki ja LFA, olisi sulaa hulluutta jättää eurolla ostamatta se toinen euro ja lopettaa kokonainen elinkeino suomesta, joka työllistääkin jonkun verran, munkin tarttis varmaan kammeta joku rakennusmestari kortistoon ja ryhtyä vähä akstiivisemmin kaiveleen rahtihommia(just maanantaina annoin kaverin numeron, ku hommiin kysyttiin) ja kait sitä jotain kunnallistekniikan puolen tarjouksiakin tarttis laittaa likoon, eli kait sitä pari työtöntä ainaski tulis aiheutettua 8)
-
Osan kansallisista tuista vois poistaa ilman mainittavia vaikutuksia, esim likimain kaikki kotieläinten kansalliset tuethan lakkautetaan muutenkin vuodenvaihteessa etelässä kun tilalle tulee 149a. Mutta sitten nämä osin kansallisesti rahoitetut tuet kuten ympäristötuki ja LFA, olisi sulaa hulluutta jättää eurolla ostamatta se toinen euro ja lopettaa kokonainen elinkeino suomesta, joka työllistääkin jonkun verran, munkin tarttis varmaan kammeta joku rakennusmestari kortistoon ja ryhtyä vähä akstiivisemmin kaiveleen rahtihommia(just maanantaina annoin kaverin numeron, ku hommiin kysyttiin) ja kait sitä jotain kunnallistekniikan puolen tarjouksiakin tarttis laittaa likoon, eli kait sitä pari työtöntä ainaski tulis aiheutettua 8)
Tämäkin on tietty vähän puolueellinen kannanotto mutta sentään aika fiksu. Itse näkisin että myös pelloille kohdistettavia voisi ainakin leikata ilman dramaattisia vaikutuksia, mutta voit hyvin olla oikeassa siinä että täydellisellä poistolla olisi turhan suuria haittavaikutuksia.
Mitä tulee siihen että maanviljelijät syrjäyttäisivät huonompia pois muista hommista, niin sanoisin että kyllä koko yhteiskuntaa pitää viedä (esim kansalaispalkan kautta) siihen suuntaan että kaikille on tekemisen arvoista työtä eikä sen pitäisi olla varsinainen ongelma että hyviä työntekijöitä/yksityisyrittäjiä onkin enemmän tarjolla kuin ennen.
-
Vähän väärä foorumi, jos haluaa puolueettomia näkemyksiä asiaan ;)
Nyt jo alkaa olla pulaa putkareista, sähkäreistä, timpureista, koneen kuljettajista yms ja esimerkiksi kaikki ammattipätevyys yms liput ja laput suorittaneelle rekkakuskille on 110 prosenttisen varma työllisyys..
Joka tapauksessa olen vahvasti sitä mieltä, että ainaski puolet ruuasta pitäis tuottaa täällä ja hoitaa tarvittava varmuusvarastointi siemenien, polttoaineiden yms osalta. Vatsa puolillaan on ihan jees, mutta ilman mitää ei oo jees :(
Ps Naudanliha lähestyy tota mun rajaa koko ajan ;)
-
Ruoka ainakin kallistuisi, jos täällä ei mitään tuoteta. Ensin nousee rehun hinta, koska kaikki vilja pitää ajaa rahtina. Nykyään vilja on pörssihinta - rahti. Sitten se olisi + rahti. Ja vähän lisää katetta niin hyvä. Broileri- ja maitotilat varmaankin jatkaa, tosin en tiedä mitä kiintiöiden poistaminen tekee. Voi olla aika myllerrys maitopuolella. Jos maidon hinta on myös Saksan hinta - rahti Suomeen. Ei siinä paljon jää. Voiko Suomella olla varaa loisia maailman markkinoilla? Kovin lyhytnäköistä on Suomen ja eun maatalouspolitiikka.
-
Antti-x myönnä vaan pois, että sua hiukka kismittää kun c-alueella tienaa maidontuotannolla niin paljon paremmin ;D
Mielenkiintoista :o
Tästä on muistaakseni väitelty palstalla aiemminkin. Voitko perustella oman käsityksesi siitä, että c-alueella tienaisi paremmin ???
-
Viljakilo saa mulla yhteensä 9 senttiä tukea. Eipä se varmaan leivän hinnassa kauheasti näkyisi vaikka kaikki tuet lopetettaisiin ja viljan hinta nousisi vastaavasti ???
-
>Investoinnit romahtaisi, kun ei ole vakuuksia, eikä kukaan laita riihikuivaa rahaa sellaiselle alalle, joka on loppumassa
Kummasti on noita laittamishaluja riittänyt koko EU-ajan vaikka loppuminen on ollut hyvin pitkälti ilmi selvää.
Ja onhan kauppakin sortunut kolossiensa rakentamisiinsa vaikka nekin ovat so last season.
8)
-
>Investoinnit romahtaisi, kun ei ole vakuuksia, eikä kukaan laita riihikuivaa rahaa sellaiselle alalle, joka on loppumassa
Kummasti on noita laittamishaluja riittänyt koko EU-ajan vaikka loppuminen on ollut hyvin pitkälti ilmi selvää.
Ja onhan kauppakin sortunut kolossiensa rakentamisiinsa vaikka nekin ovat so last season.
8)
Tukien loppuminen ei ole ilmiselvää, itseasiassa sitä ei ole edes näköpiirissä.
Jos kaikki tuet loppuisivat, tai vaikka se tilatuki unionin kokonaan rahoittamana jäisi, niin myös maidontuotanto kyllä loppuisi. Paljonkos antille jäisi tulosta, jos kaikki muu tuki jäisi pois tilatukea lukuunottamatta? Mulla menis vissiin 60-80 tonnia pakkaselle :-[ Tällainenkaan laskelma ei tietenkään mitään todellisuudesta kerro, koska monet kustannukset nousisivat ja tuotehinnat ei muuttuisi välttämättä mihinkään.
-
>Investoinnit romahtaisi, kun ei ole vakuuksia, eikä kukaan laita riihikuivaa rahaa sellaiselle alalle, joka on loppumassa
Kummasti on noita laittamishaluja riittänyt koko EU-ajan vaikka loppuminen on ollut hyvin pitkälti ilmi selvää.
Ja onhan kauppakin sortunut kolossiensa rakentamisiinsa vaikka nekin ovat so last season.
8)
Tukien loppuminen ei ole ilmiselvää, itseasiassa sitä ei ole edes näköpiirissä.
Jos kaikki tuet loppuisivat, tai vaikka se tilatuki unionin kokonaan rahoittamana jäisi, niin myös maidontuotanto kyllä loppuisi. Paljonkos antille jäisi tulosta, jos kaikki muu tuki jäisi pois tilatukea lukuunottamatta? Mulla menis vissiin 60-80 tonnia pakkaselle :-[ Tällainenkaan laskelma ei tietenkään mitään todellisuudesta kerro, koska monet kustannukset nousisivat ja tuotehinnat ei muuttuisi välttämättä mihinkään.
Omalla tilalla tuet jää palkaksi. Eli eipä paljoa yli kymppitonnin pääsis palkkapuolella. Täällä kun on onnettoman pieni tilatuki. Ehkäpä kustannukset romahtavat oleellisestikin, kun kotimainen maatalouskauppa kaatuu ja tavara joudutaan ostamaan suoraan ulkomailta?
-
Mutta että vähän perusteluja kaipaisi? Että kallistuisiko oikeasti? Esimerkiksi maitotuotteet voisivat jopa halventua...
En ota kantaa itse otsikon aiheeseen, mutta joskus toistakymmentä vuotta sitten olin Sipulintuottajat ry:n hallituksen jäsenen kanssa jutuissa. Heti, kun Suomesta purjon varasto loppuu, hollantilaisen tukkurin hinta (keskusliikkeille) nousi yli puolitoistakertaiseksi.
Ruokaketjut ovat sen verran oligopolistisia (noin laajemminkin) ja ruuan kysyntäjousto heikko, että klassinen markkinatalous on aika kaukana ruokamarkkinoista. Niin kauan kuin Euroopassa pyörii halpoja ylijäämäeriä, ei ongelmaa ole, mutta lievänkin niukkuuden aikana maksettaisiin aika lailla. Vaikkapa lammasmarkkinoiden kehittyminen viimeisen parin vuoden aikana on tästä oiva esimerkki.
Petri
-
Mutta että vähän perusteluja kaipaisi? Että kallistuisiko oikeasti? Esimerkiksi maitotuotteet voisivat jopa halventua...
En ota kantaa itse otsikon aiheeseen, mutta joskus toistakymmentä vuotta sitten olin Sipulintuottajat ry:n hallituksen jäsenen kanssa jutuissa. Heti, kun Suomesta purjon varasto loppuu, hollantilaisen tukkurin hinta (keskusliikkeille) nousi yli puolitoistakertaiseksi.
Ruokaketjut ovat sen verran oligopolistisia (noin laajemminkin) ja ruuan kysyntäjousto heikko, että klassinen markkinatalous on aika kaukana ruokamarkkinoista. Niin kauan kuin Euroopassa pyörii halpoja ylijäämäeriä, ei ongelmaa ole, mutta lievänkin niukkuuden aikana maksettaisiin aika lailla. Vaikkapa lammasmarkkinoiden kehittyminen viimeisen parin vuoden aikana on tästä oiva esimerkki.
Petri
Ilmeisesti Euroopan tuotanto on kuitenkin sen verran suuri että niitä halpoja eriä on koko ajan tarjolla? Vai miten muuten selität sen että vaikka Ruotsi ei enää pitkään aikaan ole ollut minkään suhteen omavarainen niin hinnat silti kohtuutasolla? Vaikka kaikki kauppaa tekevät tietävät että esimerkiksi perunaa on pakko ostaa kun ei oma tuotanto kata kulutusta?
Sitä paitsi? Nyt jos puhutaan kuluttajista? Niin tilannehan on se että se lievä niukkuus tulee äkkiä sitten joka puolelle joka tapauksessa kun joku esimerkiksi säät riittävästi pieleen menevät? Kuluttajaa ei siis oma tuotanto pelasta hintojen nousulta jos?
P.S. Vai osaavatko ruotsalaiset olla kaukaa viisaita ja ostaa jo silloin kun omaa varastoa vielä on eikä ole pakko ostaa niin ei varasto pääse loppumaan ja hinnat pysyvät kohtuudessa?
Ruotsin malli on mielenkiintoinen, kun sitä tästä puolen kilometrin päästä seuraan + hallituksen jäsenenä tuossa länsipuolen paikallisessa maanmiesseurassa. Siellä tilanne, ainakin täällä pohjoisessa, on voimakkasti polarisoitunut: muutamia tuottavia suurtiloja ja valtavia alueita, joista vain kerran kesässä niittämällä haetaan tilatuki pois, yhdenlaista maaseutukulissia.
Voihan olla niinkin, että ruotsalaiset ovat oikeassa. Että maailma pysyy vakaana, globaali ruokahuolto ei tarvitse pohjoisia peltojaan ja kaivos+metsätaloutta varten pidetään riittävästi infraa joka tapauksessa. Vastaus saadaan joskus tulevaisuudessa, sitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa.
Ei sillä, että puolustaisin nykymuotoista (kansallista) tukijärjestelmää yksityiskohdissaan, paljon olisi siinäkin vaikkapa ekologis-sosiaalisista lähtökohdista katsoen korjaamista. Remontin tarvetta on. Niistä ei vain käytännössä keskustella: olin jo noin vuoden 2000 vaiheilla kuuntelemassa silloista maatalouspolitiikan professoria Jukka Kolaa paikallisessa maaseutuseminaarissa. Hänen esityksessään maatalouspolitiikka pelkistyi eu-rahahanojen optimointiin.
Ei ole maailma muuttunut paljoa niistä päivistä: vähänkään laajempi keskustelu keskeytetään yleensä hysteeriseen vastustukseen, jos jonkun keskustelijan omaan napaan liittyvät edut kyseenalaistetaan. Ja niitä etuja on paljon, kaikilla meillä. Siksi keskustellaan vain tukitasoista ja -määräyksistä, vaikka pitäisi puhua asioistakin.
Petri
-
Itse olen tuota ruotsalaisten matematiikkaa jo jonkin aikaa ihmetellyt, periaatteessa niiden viljely alue on samanlainen kuin on Tanskassa, silti Ruotsi tuottaa ehkä puolet elintarvikkeistaan itse ja Tanska tuottaa neljä kertaa oman kulutuksen verran :o
Ruotsin viljelty alue on kumminkin paljon suurempi, ainakin teoriassa 8)
Miksi homma kannattaa Tanskassa mutta ei Ruotsissa :(
-
Pitkään mulla jä tuet verotettavaksi tuloksi. Nyt on peltopinat-ala kasvanut ja eläinmäärä pysynyt samana ja tukia tulee jonkinverran verotettua enemmän.
-
Mutta että vähän perusteluja kaipaisi? Että kallistuisiko oikeasti? Esimerkiksi maitotuotteet voisivat jopa halventua...
En ota kantaa itse otsikon aiheeseen, mutta joskus toistakymmentä vuotta sitten olin Sipulintuottajat ry:n hallituksen jäsenen kanssa jutuissa. Heti, kun Suomesta purjon varasto loppuu, hollantilaisen tukkurin hinta (keskusliikkeille) nousi yli puolitoistakertaiseksi.
Ruokaketjut ovat sen verran oligopolistisia (noin laajemminkin) ja ruuan kysyntäjousto heikko, että klassinen markkinatalous on aika kaukana ruokamarkkinoista. Niin kauan kuin Euroopassa pyörii halpoja ylijäämäeriä, ei ongelmaa ole, mutta lievänkin niukkuuden aikana maksettaisiin aika lailla. Vaikkapa lammasmarkkinoiden kehittyminen viimeisen parin vuoden aikana on tästä oiva esimerkki.
Petri
Ilmeisesti Euroopan tuotanto on kuitenkin sen verran suuri että niitä halpoja eriä on koko ajan tarjolla? Vai miten muuten selität sen että vaikka Ruotsi ei enää pitkään aikaan ole ollut minkään suhteen omavarainen niin hinnat silti kohtuutasolla? Vaikka kaikki kauppaa tekevät tietävät että esimerkiksi perunaa on pakko ostaa kun ei oma tuotanto kata kulutusta?
Sitä paitsi? Nyt jos puhutaan kuluttajista? Niin tilannehan on se että se lievä niukkuus tulee äkkiä sitten joka puolelle joka tapauksessa kun joku esimerkiksi säät riittävästi pieleen menevät? Kuluttajaa ei siis oma tuotanto pelasta hintojen nousulta jos?
P.S. Vai osaavatko ruotsalaiset olla kaukaa viisaita ja ostaa jo silloin kun omaa varastoa vielä on eikä ole pakko ostaa niin ei varasto pääse loppumaan ja hinnat pysyvät kohtuudessa?
Ruotsin malli on mielenkiintoinen, kun sitä tästä puolen kilometrin päästä seuraan + hallituksen jäsenenä tuossa länsipuolen paikallisessa maanmiesseurassa. Siellä tilanne, ainakin täällä pohjoisessa, on voimakkasti polarisoitunut: muutamia tuottavia suurtiloja ja valtavia alueita, joista vain kerran kesässä niittämällä haetaan tilatuki pois, yhdenlaista maaseutukulissia.
Voihan olla niinkin, että ruotsalaiset ovat oikeassa. Että maailma pysyy vakaana, globaali ruokahuolto ei tarvitse pohjoisia peltojaan ja kaivos+metsätaloutta varten pidetään riittävästi infraa joka tapauksessa. Vastaus saadaan joskus tulevaisuudessa, sitä on tällä hetkellä vaikea ennustaa.
Ei sillä, että puolustaisin nykymuotoista (kansallista) tukijärjestelmää yksityiskohdissaan, paljon olisi siinäkin vaikkapa ekologis-sosiaalisista lähtökohdista katsoen korjaamista. Remontin tarvetta on. Niistä ei vain käytännössä keskustella: olin jo noin vuoden 2000 vaiheilla kuuntelemassa silloista maatalouspolitiikan professoria Jukka Kolaa paikallisessa maaseutuseminaarissa. Hänen esityksessään maatalouspolitiikka pelkistyi eu-rahahanojen optimointiin.
Ei ole maailma muuttunut paljoa niistä päivistä: vähänkään laajempi keskustelu keskeytetään yleensä hysteeriseen vastustukseen, jos jonkun keskustelijan omaan napaan liittyvät edut kyseenalaistetaan. Ja niitä etuja on paljon, kaikilla meillä. Siksi keskustellaan vain tukitasoista ja -määräyksistä, vaikka pitäisi puhua asioistakin.
Petri
Yritetääs sitten suhtautua objektiivisesti: Itse kasvinviljelijänä ainakin 2/3 viljelemistäni viljoista on rehuviljaa, jonka myyn maatalouskaupan välityksellä, siitä menee varmasti iso osa vientiin. Suomessa viljeltävä kasvivalikoima on aika suppea, vehnä, ohra ja kaura ovat ylivoimaisesti suosituimpia viljelykasveja ja iso osa noiden sadosta menee vientiin, koska kotimainen tarve on lopulta aika pieni. Ja kun menee vientiin aika halvalla hinnalla, voidaan kysyä onko tässä yhteiskunnan kannalta mitään järkeä, että näin tapahtuu, että tukien avulla vilejlty rehuvilja viedään jonnekin arabimaihin suurimmalta osin, jos meiltä ei liikenisi viljaa vientiin lainkaan, niin sitä ei edes huomattaisi maailman viljamarkkinoilla, ja päinvastoin, nykykyiset vientimäärät ovat kuin hyttysen paska valtameressä.
Meillä on iso määrä sivutoimisesti hoidettuja kasvitiloja, joita viljellään vaan sen takia, että maat säilyisivät omassa suvussa, elanto ei ole kiinni siitä tuleeko viljaa vähän vai paljon, tai mikä on viljan kulloinenkin hinta, moni tällaisista viljelijöistä ei seuraa lainkaan viljojen hintoja. Toki on myös vakavasti hommaan suhtautuvia viljanviljelijöitä, joilla myös on muita tulolähteitä sen verran, että viljan hintojen voimakaskaan laskeminen ei heilauta heidän talouttaan mihinkään. Vasta jos tuet putoavat merkittävästi, alkavat nämä tahot miettiä homman kannattavuutta ja järkevyyttä, vielä se, että moni tienaa sen verran hyvin muissa hommissa, että on jopa varaa investoida kalliisiin viljelykoneisiin, perempiin kuin mitä on päätoimisilla viljelijöillä.
Pohditaanpas siis sitä, onko tuo tuettu rehuviljan viljely vientiin yhteiskunnan kannalta kovinkaan hyödyllistä puuhaa, varsinkin kun sen suomalaisen rehuviljan laatukaan ei usein pärjää etelämpänä tuotetulle rehuviljalle.
-
Muujussille voin todeta, että paniikkiin ei ole mulla mitään syytä, eläisin kyllä velattomana pelkällä tilatuellakin ja muutaman elukan pitäisin lähinnä lemmikkinä ja suoramyyntiä varten, lisäksi kauppaisin niitä heppaheiniä ehkä hieman nykyistä aktiivisemmin, vuokramaat luonnollisesti pudottaisin pois.
Kustannukset naudanlihan tuottajalla luonnollisesti nousisivat, koska moni täällä kuvittelee sen rehuviljan hinnan pomppaavan pilviin tuettomassa maailmassa ;)
Petri puhuu sipulin hinnasta kuluttajan silmin, tuskin se tukkuri hintaa pompsauttaessaan maksoi senttiäkään sille tuottajalle lisää, eli suoramyynti luultavasti lisääntyisi tuossa tilanteessa..
Täällähän on ensivuodesta alkaen myös ruotsin malli tosin vaan AB-alueella, kaikki kansallinen tuki jää likimain pois ja tilalle tulee 149a. Nurmitilat "saa" ymppiä sen 54 euroa, josta osa kuluu kaikenmaailman kursseihin, maanäytteisiin ja muuhun, kait ruotsissakin tilatukea ja lafaa maksetaan?
-
Muujussille voin todeta, että paniikkiin ei ole mulla mitään syytä, eläisin kyllä velattomana pelkällä tilatuellakin ja muutaman elukan pitäisin lähinnä lemmikkinä ja suoramyyntiä varten, lisäksi kauppaisin niitä heppaheiniä ehkä hieman nykyistä aktiivisemmin, vuokramaat luonnollisesti pudottaisin pois.
Kustannukset naudanlihan tuottajalla luonnollisesti nousisivat, koska moni täällä kuvittelee sen rehuviljan hinnan pomppaavan pilviin tuettomassa maailmassa ;)
Petri puhuu sipulin hinnasta kuluttajan silmin, tuskin se tukkuri hintaa pompsauttaessaan maksoi senttiäkään sille tuottajalle lisää, eli suoramyynti luultavasti lisääntyisi tuossa tilanteessa..
Täällähän on ensivuodesta alkaen myös ruotsin malli tosin vaan AB-alueella, kaikki kansallinen tuki jää likimain pois ja tilalle tulee 149a. Nurmitilat "saa" ymppiä sen 54 euroa, josta osa kuluu kaikenmaailman kursseihin, maanäytteisiin ja muuhun, kait ruotsissakin tilatukea ja lafaa maksetaan?
Mikäli olen oikein näitä ruotsalaisia hailandin kasvattajia ymmärtänyt, niin suunnilleen samat tuet niillä on kuin meilläkin, mutta ne ei ressaa sillä tuotannolla itteään kovinkaan paljoa ;D ;D ;D
Luomussahan ne on laidasta lukien ;)
-
Osan kansallisista tuista vois poistaa ilman mainittavia vaikutuksia, esim likimain kaikki kotieläinten kansalliset tuethan lakkautetaan muutenkin vuodenvaihteessa etelässä kun tilalle tulee 149a. Mutta sitten nämä osin kansallisesti rahoitetut tuet kuten ympäristötuki ja LFA, olisi sulaa hulluutta jättää eurolla ostamatta se toinen euro ja lopettaa kokonainen elinkeino suomesta, joka työllistääkin jonkun verran, munkin tarttis varmaan kammeta joku rakennusmestari kortistoon ja ryhtyä vähä akstiivisemmin kaiveleen rahtihommia(just maanantaina annoin kaverin numeron, ku hommiin kysyttiin) ja kait sitä jotain kunnallistekniikan puolen tarjouksiakin tarttis laittaa likoon, eli kait sitä pari työtöntä ainaski tulis aiheutettua 8)
Tämäkin on tietty vähän puolueellinen kannanotto mutta sentään aika fiksu. Itse näkisin että myös pelloille kohdistettavia voisi ainakin leikata ilman dramaattisia vaikutuksia, mutta voit hyvin olla oikeassa siinä että täydellisellä poistolla olisi turhan suuria haittavaikutuksia.
Mitä tulee siihen että maanviljelijät syrjäyttäisivät huonompia pois muista hommista, niin sanoisin että kyllä koko yhteiskuntaa pitää viedä (esim kansalaispalkan kautta) siihen suuntaan että kaikille on tekemisen arvoista työtä eikä sen pitäisi olla varsinainen ongelma että hyviä työntekijöitä/yksityisyrittäjiä onkin enemmän tarjolla kuin ennen.
saahan sitä kuvitella jotta kun suomen rehu haalarit päällä tallustelee kaupunkin niin sieltä saman tien joku hyväpalkkanen ammattimies pistetään lähölleen ;D ;D ;D ;D
ehkä tämä toimii jossain etelän asutuskeskusten liepeillä mutta ihan maaseudulta isosta omakotitalosta muutto työn perässä johonki muualle ahtaaseen ruokottoman kalliiseen kolmioon saa itkun monen kurkkuun kun sen entisen miljoonaomaisuuden arvo onkin nollaantunut, saattaa jopa kaduttaa entisten paperimiesten ja nokian insinöörien potkuille naureskelu ;) ;D 8) ::)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
-
saahan sitä kuvitella jotta kun suomen rehu haalarit päällä tallustelee kaupunkin niin sieltä saman tien joku hyväpalkkanen ammattimies pistetään lähölleen ;D ;D ;D ;D
ehkä tämä toimii jossain etelän asutuskeskusten liepeillä mutta ihan maaseudulta isosta omakotitalosta muutto työn perässä johonki muualle ahtaaseen ruokottoman kalliiseen kolmioon saa itkun monen kurkkuun kun sen entisen miljoonaomaisuuden arvo onkin nollaantunut, saattaa jopa kaduttaa entisten paperimiesten ja nokian insinöörien potkuille naureskelu ;) ;D 8) ::)
Tältä kylältä useampi käy töissä tuolla Tampereella, miksi en siis minäkin voisi, mutta taitaa kyllä eläkepäivät tulla vastaan ennen kuin antin haaveet toteutuu ;D 8)
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Tämä on ikävä kyllä erilaisten tukijärjestelmien syytä ainakin osaksi.
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Maajussien vikaa on toisten ylipaino ja toisten kvasiorkor ???
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
Näihän se on ja lopullisessa verotuksessa sekin saattaa korjaantua vielä alaspäin 8)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
Näihän se on ja lopullisessa verotuksessa sekin saattaa korjaantua vielä alaspäin 8)
Niin siis ajatelkaa että julkinen sektorikin, jonka rahat kuitenkin periaatteessa ovat yhteisiä, säästää siis tuon 300 euoroa kuussa (koska ne työttömyyskorvaukset yms. tulevat lähinnä julkiselta) kuukaudessa lomauttamalla vaikka jonkun opettajan tai sairaanhoitajan. Ja onko tosiaan niin että 300 euron säästön takia kannattaa luopua siitä kuukauden työstä? Jos on niin, ei se työntekijä kyllä koskaan tee työtä josta kannattaisi maksaa se koko nettopalkka (1500-2000€ kuussa).
Kaiken kaikkiaan työttömyyskorvauksia pitäisi mielestäni maksaa vain esim. max vuoden verran 5 vuoden aikana. Tai siis joka tapauksessa niin että jotkut puolen vuoden työputket eivät aina nollaisi sitä työttömyysjaksoa. Ettei esim. asfalttiäijät olisi melkein puolta työurastaan lomautettuna tms... En tarkoita että heidän pitäisi tehdä talvellä välttämättä töitä jos tekevät kesällä paljon, mutta ei kai valtion siitä tarvitse maksaa että eivät tee talvella mitään koskaan?
-
lopetettaan kaikki tuet työkkärit sossut asumistuet ym ym ja ihmetellään yksi vuosi si katotaan
-
Niin siis ajatelkaa että julkinen sektorikin, jonka rahat kuitenkin periaatteessa ovat yhteisiä, säästää siis tuon 300 euoroa kuussa (koska ne työttömyyskorvaukset yms. tulevat lähinnä julkiselta) kuukaudessa lomauttamalla vaikka jonkun opettajan tai sairaanhoitajan. Ja onko tosiaan niin että 300 euron säästön takia kannattaa luopua siitä kuukauden työstä? Jos on niin, ei se työntekijä kyllä koskaan tee työtä josta kannattaisi maksaa se koko nettopalkka (1500-2000€ kuussa).
Kaiken kaikkiaan työttömyyskorvauksia pitäisi mielestäni maksaa vain esim. max vuoden verran 5 vuoden aikana. Tai siis joka tapauksessa niin että jotkut puolen vuoden työputket eivät aina nollaisi sitä työttömyysjaksoa. Ettei esim. asfalttiäijät olisi melkein puolta työurastaan lomautettuna tms... En tarkoita että heidän pitäisi tehdä talvellä välttämättä töitä jos tekevät kesällä paljon, mutta ei kai valtion siitä tarvitse maksaa että eivät tee talvella mitään koskaan?
Julkisella puolella kukaan ei ajattele kokonaisuuksia. Minusta pieni työvelvoite, vaikka vanhuksien ulkoiluttaminen tunti päivässä työttömyysturvan ehtona voisi olla paikallaan. Ainakin sen takia leijonanosa työttömistä löytäisi tosi äkkiä töitä ;)
Lisäksi ansiosidonnaisissa vois olla katto, vaikka tonni käteen, mutta sitten taas vastaavasti pienet vaikka alle tonnin bruttopalkat ei heti veisi turvaa pois.
Toi mun kaveri on eräässä yksityisessä pienessä alihankintafirmassa töissä, jonka pääasiakas siis edellisvuonna lopetti suomen toiminnat ja tekee vissiin vaan saksassa ja tanskassa nykyään, kun suomiduunari on hinnoitellut itsensä ulos. Keskittyminen yhden firman alihankintaan meinasi olla kohtalokasta, mutta nyt on löytynyt uusia toimialoja ja kaverillakin jäi kesälomakin tänä kesänä vaan viikon mittaiseksi :)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
-
Tän työttömyyskorvaus homman voisi muuttaa semmoiseksi että jos vetää hulluna duunia, niin pääsis ennemmin eläkkeelle tai jos pitää sapattivapaata niin se siirtää eläkkeelle lähtöä. Palkasta pidätettäisiin tietty osa rahastoon mistä maksettaisiin tuo "eläke putki" tai "sapatti vapaa korvaus".
-
lopetettaan kaikki tuet työkkärit sossut asumistuet ym ym ja ihmetellään yksi vuosi si katotaan
Tää on taas niin tätä, vähän kun puhutaan kriittisesti maataloustuista, niin vedetään sossukortti esiin ja tapetaan keskustelu sillä. >:(
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
vaikka on maksanu ikäsä maksua ja kerran joutuu ansiosidonnaiselle lyhyeks aikaa, mites muuten viljanviljeljät, pitäskö niillekkin joku työvelvoite talveks keksiä, tuskin niilläkään sitä huoltohommaa ja koneen korjausta sen enempi on ku pikimiehilläkään ja taitaa terminaattorinki talvet olla melko joutilata, jotain yleishyödyllistä tekemistä vois kunta keksiä :P :P :P :P
eiköhän anneta rehellisen työmiehen olla ansosidonnaisella jos tarve vaatii eikä haljeta kateudesta vaan kesktytään näihin jotka järjestelmää väärin käyttää ;) ;D 8) ::)
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
vaikka on maksanu ikäsä maksua ja kerran joutuu ansiosidonnaiselle lyhyeks aikaa, mites muuten viljanviljeljät, pitäskö niillekkin joku työvelvoite talveks keksiä, tuskin niilläkään sitä huoltohommaa ja koneen korjausta sen enempi on ku pikimiehilläkään ja taitaa terminaattorinki talvet olla melko joutilata, jotain yleishyödyllistä tekemistä vois kunta keksiä :P :P :P :P
eiköhän anneta rehellisen työmiehen olla ansosidonnaisella jos tarve vaatii eikä haljeta kateudesta vaan kesktytään näihin jotka järjestelmää väärin käyttää ;) ;D 8) ::)
Kuten sanottu, olkoon ansiosidonnaisella jos tilapäinen tarve vaatii. Ei joka vuosi. Käsittääkseni viljanviljelijöille ei makseta mitään erillistä korvausta siitä että talvella ei vilja kasva? Paitsi jos LFA:n haluaa sellaiseksi laskea...
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
vaikka on maksanu ikäsä maksua ja kerran joutuu ansiosidonnaiselle lyhyeks aikaa, mites muuten viljanviljeljät, pitäskö niillekkin joku työvelvoite talveks keksiä, tuskin niilläkään sitä huoltohommaa ja koneen korjausta sen enempi on ku pikimiehilläkään ja taitaa terminaattorinki talvet olla melko joutilata, jotain yleishyödyllistä tekemistä vois kunta keksiä :P :P :P :P
eiköhän anneta rehellisen työmiehen olla ansosidonnaisella jos tarve vaatii eikä haljeta kateudesta vaan kesktytään näihin jotka järjestelmää väärin käyttää ;) ;D 8) ::)
Kuten sanottu, olkoon ansiosidonnaisella jos tilapäinen tarve vaatii. Ei joka vuosi. Käsittääkseni viljanviljelijöille ei makseta mitään erillistä korvausta siitä että talvella ei vilja kasva? Paitsi jos LFA:n haluaa sellaiseksi laskea...
Juu näin se saa olla munkin puolesta, mutta huvittaa nää liiton miehet, jotka puhuu maksuista joilla muka rahoitetaan ansiosidonnaisia ;D
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
vaikka on maksanu ikäsä maksua ja kerran joutuu ansiosidonnaiselle lyhyeks aikaa, mites muuten viljanviljeljät, pitäskö niillekkin joku työvelvoite talveks keksiä, tuskin niilläkään sitä huoltohommaa ja koneen korjausta sen enempi on ku pikimiehilläkään ja taitaa terminaattorinki talvet olla melko joutilata, jotain yleishyödyllistä tekemistä vois kunta keksiä :P :P :P :P
eiköhän anneta rehellisen työmiehen olla ansosidonnaisella jos tarve vaatii eikä haljeta kateudesta vaan kesktytään näihin jotka järjestelmää väärin käyttää ;) ;D 8) ::)
Kuten sanottu, olkoon ansiosidonnaisella jos tilapäinen tarve vaatii. Ei joka vuosi. Käsittääkseni viljanviljelijöille ei makseta mitään erillistä korvausta siitä että talvella ei vilja kasva? Paitsi jos LFA:n haluaa sellaiseksi laskea...
Juu näin se saa olla munkin puolesta, mutta huvittaa nää liiton miehet, jotka puhuu maksuista joilla muka rahoitetaan ansiosidonnaisia ;D
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
tuostakin olis hyvä kun olis jotain tutkittua tietoa miten tuo ansiosidonnaisen käyttö jakaantuu, mulla on semmonen kuva jotta ns. normiduunissa pienillä palkolla ei ansiosidonnaisella juhlita mutta sitten on esimerkiks juuri nämä pikimiehen kaltaiset ammatit jossa ruokottomilla työsesongeilla revitään ankara tulo joka sitten mahdollistaa kovan tason ansiosidonnaisen, oisko tästä jollain asioista perillä olevalla mitään faktatietoa :-\ :-\ :-\ :-\
-
Ruokaa on maailmassa liikaa, silti sitä ei riitä kuin osalle ihmisistä. :-\ ???
Ruokaa kyllä riittää kaikille, mutta rahat on jaettu niin epätasaisesti, ettei kaikilla ole rahaa ostaa sitä :(
Eikä kauppa myy velaksi :o
Miks kaupan pitäisikään myydä velaksi jollekin joka ei aio/pysty ikinä maksamaan
Ei pidäkään, mutta se että länsimaissa on kaikilla riittävästi ruokaa perustuu puhtaasti siihen, että yhteiskunta jakaa kaikille rahaa, ei siihen että täällä tuotetaan riittävästi elintarvikkeita ;)
Juuri yhden kaverin kanssa terassikaljoilla puheltiin, kuinka oli ollu vuosi sitten kesän lomautettuna ja 300 euroa kuukaudessa sai vähemmän näppiin vrt töissä ollessaan.
NYT SE TURPA UMPEEN JA ÄKKIÄ! Kohta ICEFARMERI vetää Zilillä renkaat savuten MUUJUSSI kyydissä KGB-Naganit niskalaukauksia laulaen!
miten tuo eroaa siitä jotta huonon hinnan aikaan vetää vaan minimit satokasville, loput hömpälle... 8) 8) 8) 8)
Eroaa siinä että jos hinta nouseekin ja kaikki mahdolinen on hömpällä, niin varmisti että tulot tippuivat joka tapauksessa. Kuten emoheikki totesi että kun verotus valmistuu, niin voikin käydä että jäi plussalle tuossa lomautus hommassa.
vaikka on maksanu ikäsä maksua ja kerran joutuu ansiosidonnaiselle lyhyeks aikaa, mites muuten viljanviljeljät, pitäskö niillekkin joku työvelvoite talveks keksiä, tuskin niilläkään sitä huoltohommaa ja koneen korjausta sen enempi on ku pikimiehilläkään ja taitaa terminaattorinki talvet olla melko joutilata, jotain yleishyödyllistä tekemistä vois kunta keksiä :P :P :P :P
eiköhän anneta rehellisen työmiehen olla ansosidonnaisella jos tarve vaatii eikä haljeta kateudesta vaan kesktytään näihin jotka järjestelmää väärin käyttää ;) ;D 8) ::)
Kuten sanottu, olkoon ansiosidonnaisella jos tilapäinen tarve vaatii. Ei joka vuosi. Käsittääkseni viljanviljelijöille ei makseta mitään erillistä korvausta siitä että talvella ei vilja kasva? Paitsi jos LFA:n haluaa sellaiseksi laskea...
Juu näin se saa olla munkin puolesta, mutta huvittaa nää liiton miehet, jotka puhuu maksuista joilla muka rahoitetaan ansiosidonnaisia ;D
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
tuostakin olis hyvä kun olis jotain tutkittua tietoa miten tuo ansiosidonnaisen käyttö jakaantuu, mulla on semmonen kuva jotta ns. normiduunissa pienillä palkolla ei ansiosidonnaisella juhlita mutta sitten on esimerkiks juuri nämä pikimiehen kaltaiset ammatit jossa ruokottomilla työsesongeilla revitään ankara tulo joka sitten mahdollistaa kovan tason ansiosidonnaisen, oisko tästä jollain asioista perillä olevalla mitään faktatietoa :-\ :-\ :-\ :-\
Se menee kait porastetusti 60-90% työtulosta.
Kyllähän siivoja heitetään heti seuraavaan duuniin, mutta raksamiehet on melko rauhassa kortistossa.
4kk riittää vuodessa ansiosidonnaiseen.
-
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
Viimeinen Kelan tieto ansiopäivärahoista, että työnantajien rahoittaman työttömyysvakuutusrahaston varoista
maksetaan 49,5 % ja valtion varoista 40 % ja kassojen maksuosuuksista 5,5% ja loput työntekijältä pidätetystä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Eli ei ihan tuo 5 - 95 suhde sentään.
Tuo työnantajien maksama rahasto maksetaan kaikista työntekijäistä, mutta ei ole valtion eikä kunnan vero, vaikkakin pakollinen maksu onkin, eläkevakuutusmaksujen ohella. Kassan jäseniä suositaan kassaan kuulumattomien kustannuksella, tässä.
Pitää myös muistaa, että verotuksen yleiset palkkavähennykset eivät koske ansiopäivärahaa, jolloin pienestäkin ansiopäivärahasta on tehollinen veroprosentti melkoisesti suurempi kuin palkkatulosta.
Jos taivastella haluaa asian tiimoilta, on siinä edelleenkin varaa, vaikka käyttäisi yleisesti tiedossa olevia oikeita suuruusluokkia. Tuo "kassat 5% ja loput valtiolta" on jäänyt varmaan sadan aikaisemman taivastelukeskustelujuonteen mukana soimaan päähän ? Niin yleinen tieto se näyttää tuolla kylillä olevan.
-SS-
-
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
Viimeinen Kelan tieto ansiopäivärahoista, että työnantajien rahoittaman työttömyysvakuutusrahaston varoista
maksetaan 49,5 % ja valtion varoista 40 % ja kassojen maksuosuuksista 5,5% ja loput työntekijältä pidätetystä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Eli ei ihan tuo 5 - 95 suhde sentään.
Tuo työnantajien maksama rahasto maksetaan kaikista työntekijäistä, mutta ei ole valtion eikä kunnan vero, vaikkakin pakollinen maksu onkin, eläkevakuutusmaksujen ohella. Kassan jäseniä suositaan kassaan kuulumattomien kustannuksella, tässä.
Pitää myös muistaa, että verotuksen yleiset palkkavähennykset eivät koske ansiopäivärahaa, jolloin pienestäkin ansiopäivärahasta on tehollinen veroprosentti melkoisesti suurempi kuin palkkatulosta.
Jos taivastella haluaa asian tiimoilta, on siinä edelleenkin varaa, vaikka käyttäisi yleisesti tiedossa olevia oikeita suuruusluokkia. Tuo "kassat 5% ja loput valtiolta" on jäänyt varmaan sadan aikaisemman taivastelukeskustelujuonteen mukana soimaan päähän ? Niin yleinen tieto se näyttää tuolla kylillä olevan.
-SS-
Kassoihin kuulumattomille pitäisi minusta maksaa vain tuon kassojen osuuden verran pienempi ansiosidonnainen työttömyyskorvaus kun maksu peritään kuitenkin kaikilta. 500 päivän jälkeen pitäisi tiputtaa sitten peruspäivärahalle kuin nytkin.
-
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
Viimeinen Kelan tieto ansiopäivärahoista, että työnantajien rahoittaman työttömyysvakuutusrahaston varoista
maksetaan 49,5 % ja valtion varoista 40 % ja kassojen maksuosuuksista 5,5% ja loput työntekijältä pidätetystä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Eli ei ihan tuo 5 - 95 suhde sentään.
Tuo työnantajien maksama rahasto maksetaan kaikista työntekijäistä, mutta ei ole valtion eikä kunnan vero, vaikkakin pakollinen maksu onkin, eläkevakuutusmaksujen ohella. Kassan jäseniä suositaan kassaan kuulumattomien kustannuksella, tässä.
Pitää myös muistaa, että verotuksen yleiset palkkavähennykset eivät koske ansiopäivärahaa, jolloin pienestäkin ansiopäivärahasta on tehollinen veroprosentti melkoisesti suurempi kuin palkkatulosta.
Jos taivastella haluaa asian tiimoilta, on siinä edelleenkin varaa, vaikka käyttäisi yleisesti tiedossa olevia oikeita suuruusluokkia. Tuo "kassat 5% ja loput valtiolta" on jäänyt varmaan sadan aikaisemman taivastelukeskustelujuonteen mukana soimaan päähän ? Niin yleinen tieto se näyttää tuolla kylillä olevan.
-SS-
En tiedä miten tämä liittyy alkuperäiseen aiheeseen, mutta jatketaan jauhamista ;D ;D ;D
-
lopetettaan kaikki tuet työkkärit sossut asumistuet ym ym ja ihmetellään yksi vuosi si katotaan
Tää on taas niin tätä, vähän kun puhutaan kriittisesti maataloustuista, niin vedetään sossukortti esiin ja tapetaan keskustelu sillä. >:(
vitut tässä mitään korttia pelata niin tarkotin että MYÖS maataloustuet kokonaan pois niin loppuu se valitus pässi
-
lopetettaan kaikki tuet työkkärit sossut asumistuet ym ym ja ihmetellään yksi vuosi si katotaan
Tää on taas niin tätä, vähän kun puhutaan kriittisesti maataloustuista, niin vedetään sossukortti esiin ja tapetaan keskustelu sillä. >:(
vitut tässä mitään korttia pelata niin tarkotin että MYÖS maataloustuet kokonaan pois niin loppuu se valitus pässi
Hyvä, tätä mä olen kannattanut aina. Kunnon tukileikkuri, niin tulee kaivattua eloa ja kehitystä tällekin alalle.
-
Ok, jos ajatellaan että kaikki tuet laskisivat vaikka nyt sen 20 % viidessä vuodessa, niin mitä vaikutuksia sillä olisi maataloudelle ja yhteiskunnalle.
Tilojen määrä varmaan laskisi, mutta suurin osa lopettajista on olisi ollut muutoinkin lopettamassa ja leikkaus olisi vain viimeinen niitti joka varmisti odottamassa olleen päätöksen. Sen suhteen vaikutus olisi vain positiivinen sillä näiden viljelijöiden resurssit siirtyisivät sitten aikanaan eteenpäin jatkaville viljelijöille.
Tukien laskeminen myös tehostaisi viljelyä, sillä samoista resursseista yritetään saada enemmän irti. Resurssien lisäksi myös osaaminen keskittyy ja siten viljely on kokonaisuudessaan ammattitaitoisempaa.
Suuri osa lopettavista on jo eläkeiässä tai tekee maatalouden lisäksi jotain muuta yritystoimintaa tai käy palkkatöissä, joten vaikutukset työttömyyteen tai työllisyyteen olisivat vähäiset. Olisi tietenkin hyvä että työikäisille luopujille järjestettäisiin riittävästi koulutusta ja tukea jotta he työllistyisivät tulevaisuudessa. Tämä olisi tärkeä juttu jo nyt, jos elämä oikeasti on kitkuttelua tai viljely vituttaa, niin olisi polku jolla siitä luontevasti voitaisiin luopua.
Ruoan realihintaan tai kykyyn ostaa ruoka tuolla ei ole juuri mitään vaikutusta. Se että tukien lopettaminen johtaisi proletaarin nälkään on myytti jolla ei ole mitään perusteita. Tuet ovat verovaroin rahoitettuja ja verot kerätään kansalaisilta, eli jos tukia leikataan miljardi, niin kokonaisverotusta voidaan keventää miljardi ja elintarvikkeiden ostamiseen on siten kulutettavissa miljardi lisää. Tuet on pelkkä tulonsiirto joka sementoi alan ja poistaa kaiken innovaation ja oikean yrittäjistä ja kuluttajista lähtevän kehityksen.
Ero on se, että tuet ovat poliittinen päätös ohjata tuotantoa, tukien lopettaminen tuo vaikutusmahdollisuuden lähemmäs kuluttajia. Nähtäisiin ovatko ihmiset valmiita maksamaan ja mistä, eikä tuoteta väkisin sitä mitä on aina tehty. Markkinaohjautuvuus paranisi ja poliittinen vähenisi.
Olisi myös ympäristön etu jos elintarvikkeista maksettaisiin se, mitä niistä pitää maksa. Se vähentäisi haaskaamista ja tuhlaamista sekä suosisi sesonkien mukaista ruokaa ja sesonkien mukaan liikkuva ruokakulttuuria. Talvella kotimainen tomaatti on aika epäekologinen.
Tukien vähentämisellä on enemmän positiivisia kuin negatiivisia seurauksia, kannatan ajatusta lämpimästi.
-
Ok, jos ajatellaan että kaikki tuet laskisivat vaikka nyt sen 20 % viidessä vuodessa, niin mitä vaikutuksia sillä olisi maataloudelle ja yhteiskunnalle.
Tilojen määrä varmaan laskisi, mutta suurin osa lopettajista on olisi ollut muutoinkin lopettamassa ja leikkaus olisi vain viimeinen niitti joka varmisti odottamassa olleen päätöksen. Sen suhteen vaikutus olisi vain positiivinen sillä näiden viljelijöiden resurssit siirtyisivät sitten aikanaan eteenpäin jatkaville viljelijöille.
Tukien laskeminen myös tehostaisi viljelyä, sillä samoista resursseista yritetään saada enemmän irti. Resurssien lisäksi myös osaaminen keskittyy ja siten viljely on kokonaisuudessaan ammattitaitoisempaa.
Suuri osa lopettavista on jo eläkeiässä tai tekee maatalouden lisäksi jotain muuta yritystoimintaa tai käy palkkatöissä, joten vaikutukset työttömyyteen tai työllisyyteen olisivat marginaaliset. Olisi hyvä että työikäisille luopujille järjestettäisiin riittävästi koulutusta ja tukea jotta he työllistyisivät tulevaisuudessa. Tämä olisi tärkeä juttu jo nyt, jos elämä oikeasti on kitkuttelua tai viljely vituttaa, niin olisi polku jolla siitä luontevasti voitaisiin luopua.
Ruoan realihintaan tai kykyyn ostaa ruoka tuolla ei ole juuri mitään vaikutusta. Se että tukien lopettaminen johtaisi proletaarin nälkään on myytti jolla ei ole mitään perusteita. Tuet ovat verovaroin rahoitettuja ja verot kerätään kansalaisilta, eli jos tukia leikataan miljardi, niin kokonaisverotusta voidaan keventää miljardi ja elintarvikkeiden ostamiseen on siten kulutettavissa miljardi lisää. Tuet on pelkkä tulonsiirto joka sementoi alan ja poistaa kaiken innovaation ja oikean yrittäjistä ja kuluttajista lähtevän kehityksen.
Ero on se, että tuet ovat poliittinen päätös ohjata tuotantoa, tukien lopettaminen tuo vaikutusmahdollisuuden lähemmäs kuluttajia. Nähtäisiin ovatko ihmiset valmiita maksamaan ja mistä, eikä tuoteta väkisin sitä mitä on aina tehty. Markkinaohjautuvuus paranisi ja poliittinen vähenisi.
Olisi myös ympäristön etu jos elintarvikkeista maksettaisiin se, mitä niistä pitää maksa. Se vähentäisi haaskaamista ja tuhlaamista sekä suosisi sesonkien mukaista ruokaa ja sesonkien mukaan liikkuva ruokakulttuuria. Talvella kotimainen tomaatti on aika epäekologinen.
Tukien vähentämisellä on enemmän positiivisia kuin negatiivisia seurauksia, kannatan ajatusta lämpimästi.
Elintarvikkeiden hintoihin sillä tuskin on mitään vaikutusta, muusta EU:sta tulee kyllä elintarvikkeita jos täällä tuotanto laskee, tuleehan niitä jo nytkin ;D
En usko että ympäristöönkään sillä on mitään vaikutusta, tommoinen 20 %:n leikkaus johtaa vain siihen, että tuottajien määrä vähenee jonkinverran, mutta pellot pysyy viljelyssä, joten ympäristön kannalta homma ei muutu miksikään, leikkauksen pitää olla suurempi ennen kuin peltoja ruvetaan metsittämämään merkittävästi :(
Mitä näihin resursseihin tulee ja siirtymisestä muihin hommiin, niin jos aktiiviviljelijöitä on jotain 13 000, niin ei siitä kovin suuria siirtymiä synny, puhutaan muutamasta tuhannesta ihmisestä maksimissaan, ehkä vain tuhannesta koko valtakunnan tasolla ja sivutoimiset on jo muissa hommissa, siksihän niitä sanotaan sivutoimisiksi ;D
Mikäli tukileikkauksia ei toteuteta niin, että ne sisältävät myös investointituet, niin leikkaus kohdistuisi silloin pääasiassa pieniin ja sivutoimisiin viljelijöihin, koska investointituet menee suurille yksiköille :o
Mikäli homman tarkoitus on siirtää tuet suurille toimijoille, niin siihen tämä sopii oikein hyvin 8)
-
Elintarvikkeiden hintoihin sillä tuskin on mitään vaikutusta, muusta EU:sta tulee kyllä elintarvikkeita jos täällä tuotanto laskee, tuleehan niitä jo nytkin ;D
Eihän se tuotanto laske jos pellot pysyvät viljelyssä ja tuotantoa on tarve tehostaa jotta päästään samaan tulokseen. Tähän samaan sopisi ihan hyvin asetus joka kieltäisi pellon poistamisen viljelykäytöstä ja raivaamisen. Huonot lohkot voitaisiin perustellusti poistaa, samoin tilusrakenteen parantaminen kohtuullisella raivaamisella voidaan sallia kunhan toisesta päästä lähtee jotain pois.
Kaikki nää ns. kannustavat tuet on perseestä. Ihan hyvin voidaan asettaa viiterajat joiden sisällä pysytään ja yrittäjä voi niidenmukaan vapaasti puuhailla. Tyhmää kannustaa jollain ympillä suojelemaan ympäristöä kun yhtä hyvin voidaan päättää että nyt suodellaan ympäristöä.
-
Tossa nyt tietysti voi ajatella sitäkin, että jos ja kun siellä pääkaupunki seudulla joku kämppä maksaa samanverran kuin jonkinlainen maatila spv- kaupassa, niin jos maataloustuet lopetettaisiin ja maatalouskin sen seurauksena huoltovarmuutensa jossain tilanteessa menettäisi, niin mikä olisi nälän tullen sen kolmion hinta Espoossa?
Rahajärjestelmä toimii vain jatkuvassa kasvussa mutta resurssimme ovat rajalliset
-
Elintarvikkeiden hintoihin sillä tuskin on mitään vaikutusta, muusta EU:sta tulee kyllä elintarvikkeita jos täällä tuotanto laskee, tuleehan niitä jo nytkin ;D
Eihän se tuotanto laske jos pellot pysyvät viljelyssä ja tuotantoa on tarve tehostaa jotta päästään samaan tulokseen. Tähän samaan sopisi ihan hyvin asetus joka kieltäisi pellon poistamisen viljelykäytöstä ja raivaamisen. Huonot lohkot voitaisiin perustellusti poistaa, samoin tilusrakenteen parantaminen kohtuullisella raivaamisella voidaan sallia kunhan toisesta päästä lähtee jotain pois.
Kaikki nää ns. kannustavat tuet on perseestä. Ihan hyvin voidaan asettaa viiterajat joiden sisällä pysytään ja yrittäjä voi niidenmukaan vapaasti puuhailla. Tyhmää kannustaa jollain ympillä suojelemaan ympäristöä kun yhtä hyvin voidaan päättää että nyt suodellaan ympäristöä.
Aina kun jostain otetaan rahaa pois, niin ala yleensä kutistuu ja kurjistuu, eikä suinkaan tehostu ja kasva. Kotieläintuotanto tulee selvästi pienenmään tuilevien vuosien aikana.
Kehitys tullaan näkemään etelässä lähivuosina kun tuet laskevat sen 20 prosenttia ainakin karjatiloilla.
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
:D
Joo... viljan hintapoukkoilu vaikuttaa 300 €/ha, mutta 20% tukialenema reilun satasen ;D
Sitten nillitetään jotain ilmaisia kymppejä/ha kun ei itse viitsitä tehdä mitään
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Ainut missä tuet ei ole sidottu tuotantoon on juuri kaurankasvattajilla. Hinta jos tippuu 300€/tonni 100€/tonni nin kukaan ei vasn myy viljojaan.
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Ainut missä tuet ei ole sidottu tuotantoon on juuri kaurankasvattajilla. Hinta jos tippuu 300€/tonni 100€/tonni nin kukaan ei vasn myy viljojaan.
Eikös littuvilja ole leikisti lähes ilmaista kun hinta on 100euron paikkeilla? Nasutkin diggaa tykisti kun saavat pupeltaa 100euron hintasta ohralientä kärsät räässä. Isäntääkin hymyilyttää kun potsi kasoo melkein ilmaseks ja jää itsellekin leivän päälle muutaki ku ylähuuli.
Ai nii, mut ne tuet laskee...
Onhan kaurankasvattajalla tuotanto sidottu tukeen, mitä enemän hömppäsontaa kasvaa pellolla, sen paremmat tuet. Etkös sää itekin ollu niitä "kasvitukitemppuilijoita"? Vai muistanko TAAS väärin... :P
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Ainut missä tuet ei ole sidottu tuotantoon on juuri kaurankasvattajilla. Hinta jos tippuu 300€/tonni 100€/tonni nin kukaan ei vasn myy viljojaan.
Viljahommissa ne kaikki tuet sidotaan siihen tuotantoon. Tuet riittävät joskus just muuttuviin kuluihin ;D
-
HEI HALOO, liitot maksaa ansiosidonnaisista alle 5 prosenttia, loppu tulee valtion kassasta >:(
Viimeinen Kelan tieto ansiopäivärahoista, että työnantajien rahoittaman työttömyysvakuutusrahaston varoista
maksetaan 49,5 % ja valtion varoista 40 % ja kassojen maksuosuuksista 5,5% ja loput työntekijältä pidätetystä palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta. Eli ei ihan tuo 5 - 95 suhde sentään.
Tuo työnantajien maksama rahasto maksetaan kaikista työntekijäistä, mutta ei ole valtion eikä kunnan vero, vaikkakin pakollinen maksu onkin, eläkevakuutusmaksujen ohella. Kassan jäseniä suositaan kassaan kuulumattomien kustannuksella, tässä.
Pitää myös muistaa, että verotuksen yleiset palkkavähennykset eivät koske ansiopäivärahaa, jolloin pienestäkin ansiopäivärahasta on tehollinen veroprosentti melkoisesti suurempi kuin palkkatulosta.
Jos taivastella haluaa asian tiimoilta, on siinä edelleenkin varaa, vaikka käyttäisi yleisesti tiedossa olevia oikeita suuruusluokkia. Tuo "kassat 5% ja loput valtiolta" on jäänyt varmaan sadan aikaisemman taivastelukeskustelujuonteen mukana soimaan päähän ? Niin yleinen tieto se näyttää tuolla kylillä olevan.
-SS-
Sori tuli peräti puolen prosenttiyksikön virhe liiton maksuosuuksiin, loppu menee kaikkien muiden pussista :(
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Aatteleppas sitä kun saat taas sen 220 kauratonnista, niin hintahan pompsahti juuri 100 prosenttia ;) ;D
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Aatteleppas sitä kun saat taas sen 220 kauratonnista, niin hintahan pompsahti juuri 100 prosenttia ;) ;D
En ajattele sitä enkä tätä.
Tuet tippuu, teki niin tai näin. ;D
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Aatteleppas sitä kun saat taas sen 220 kauratonnista, niin hintahan pompsahti juuri 100 prosenttia ;) ;D
En ajattele sitä enkä tätä.
Tuet tippuu, teki niin tai näin. ;D
Aina voi optimoida ;) ;D
Ainiin ei voikkaan kaikki dropit peltoon ja kattoo mihin se riittää ja sitte maalissa totee niinku suomalainen urheilija, että kaikkeni tein ja tähän se riitti ;D
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Aatteleppas sitä kun saat taas sen 220 kauratonnista, niin hintahan pompsahti juuri 100 prosenttia ;) ;D
En ajattele sitä enkä tätä.
Tuet tippuu, teki niin tai näin. ;D
Aina voi optimoida ;) ;D
Ainiin ei voikkaan kaikki dropit peltoon ja kattoo mihin se riittää ja sitte maalissa totee niinku suomalainen urheilija, että kaikkeni tein ja tähän se riitti ;D
Douppailu on kivaa. Kellä on kylän kovimmat aineet. ;D
-
Jos jauholakki sai viime vuonna 175 euroa kauratonnista ja nyt saa 113euroa. Mitäs se on noin niinku prosentteina "palkan" alennuksena?
Tukien aleneminen 20%:lla on yks paskan hailee. Kun lihan tai maidon hinta tipahtaa jokusella sentillä, on möykkä ja meteli valmis. Ainoot ketkä ei nillitä on brotkoilijat. ;D
Munaa pukkaa maakunnasta yhä isommissa määrissä ja hinta senkun laskee. Kannattaako? Ei kai?
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Ainut missä tuet ei ole sidottu tuotantoon on juuri kaurankasvattajilla. Hinta jos tippuu 300€/tonni 100€/tonni nin kukaan ei vasn myy viljojaan.
Eikös littuvilja ole leikisti lähes ilmaista kun hinta on 100euron paikkeilla? Nasutkin diggaa tykisti kun saavat pupeltaa 100euron hintasta ohralientä kärsät räässä. Isäntääkin hymyilyttää kun potsi kasoo melkein ilmaseks ja jää itsellekin leivän päälle muutaki ku ylähuuli.
Ai nii, mut ne tuet laskee...
Onhan kaurankasvattajalla tuotanto sidottu tukeen, mitä enemän hömppäsontaa kasvaa pellolla, sen paremmat tuet. Etkös sää itekin ollu niitä "kasvitukitemppuilijoita"? Vai muistanko TAAS väärin... :P
Niin olenkin ja siksi kritisoinkin järjestelmää! Se on veronmaksajien rahojen haaskausta jos sama viljamäärä voitaisiin tuottaa pienemmällä pinta-alalla.
Itsekin laitan ensi keväänä VLN:äksi säilörehunurmia että voi tarvittaessa niittää peltoo, saa paremman tuen ja nurmi kerkiää kunnolla vahvistua ennen kuin dubataan paskaa pellolle.
-
Maaseudussa konekauppiaat itkee kun konekauppa ei käy.
Yhtä helvetin valitusvirttä koko maatalous... :P
Silti laajennetaan ja tuotetaan kaikkee mahollista aina vaan enemän. Haloo!!!! :P
Saattaa olla, että nämä valittajat ja tekijät ovat eri henkilöitä?
-
Niille punalaseilla maailmaa katseleville täytyy vaan sanoa, että teidän halvan ruuan tähden sitä meille maksetaan. Eihän tuo ole ongelma, kallis ruoka on.
Tämä näin oikeistoliberaalien lasien läpi tarkasteltuna...
Alkaa muuten olla oikeistoliberalistit maajussin suurimmat viholliset. Ennen oli sosialistit niitä "tapa talonpoika päivässä" jne...
Ajat on muuttuneet. Mutta vielä' riittää kokoomuslaisia maanviljelijöitä. Toistaiseksi...
-
Elintarvikkeiden hintoihin sillä tuskin on mitään vaikutusta, muusta EU:sta tulee kyllä elintarvikkeita jos täällä tuotanto laskee, tuleehan niitä jo nytkin ;D
Veikkaisin jopa että kansalliset tuet lopettamalla elintarvikkeiden hinnat kaupassa laskisivat. Perusteluna vähentynyt kotimainen tuotanto etenkin lihassa. Tavaraa kun on vähemmän jaossa, niin halvimmastakin ison lihatalon kotimaisesta tuotteesta tulee kalliimpaa. Halvimman tarjoustuotteen paikan tulee sitten useammin viemään ulkomailta tuodut tuotteet. Tuottajahinta voi jopa noustakin, jos oikein saadaan markkinoitua.
En usko että ympäristöönkään sillä on mitään vaikutusta, tommoinen 20 %:n leikkaus johtaa vain siihen, että tuottajien määrä vähenee jonkinverran, mutta pellot pysyy viljelyssä, joten ympäristön kannalta homma ei muutu miksikään, leikkauksen pitää olla suurempi ennen kuin peltoja ruvetaan metsittämämään merkittävästi :(
Pellot pysyy viljelyssä, mutta ehkä jää vähemmän varaa ostaa keinolannoitteita ja muita kemikaaleja.
Mitä näihin resursseihin tulee ja siirtymisestä muihin hommiin, niin jos aktiiviviljelijöitä on jotain 13 000, niin ei siitä kovin suuria siirtymiä synny, puhutaan muutamasta tuhannesta ihmisestä maksimissaan, ehkä vain tuhannesta koko valtakunnan tasolla ja sivutoimiset on jo muissa hommissa, siksihän niitä sanotaan sivutoimisiksi ;D
Tiloilla töissä olevien määrä taas jopa voi kasvaa, koska isot laajentaisivat lopettaneiden tilalle. Ja kaksi palkattua työntekijää tekee sen tuntimäärän vuodessa mitä yksi yrittäjä.
-
Muista en tiedä, mutta itelle kävis huonosti.
Kyllä siinä varmaan jonkinlainen tilojen uusjako tulis. En usko, että tuottajahinnat nousisivat, koska maailmanmarkkinat sen lopulta päättäisi. Tuotanto Suomessa kyllä vähenisi radikaalisti, ainakin osalla tuotannonaloista. Se taas vaikuttaa muihinkin, vaikka ne tällä hetkellä eivät olisikaan kovin tukiriippuvaisia aloja.
-
Muista en tiedä, mutta itelle kävis huonosti.
Kyllä siinä varmaan jonkinlainen tilojen uusjako tulis. En usko, että tuottajahinnat nousisivat, koska maailmanmarkkinat sen lopulta päättäisi. Tuotanto Suomessa kyllä vähenisi radikaalisti, ainakin osalla tuotannonaloista. Se taas vaikuttaa muihinkin, vaikka ne tällä hetkellä eivät olisikaan kovin tukiriippuvaisia aloja.
Kyllä maatalouskauppa on kovin riippuvainen viljelijöiden tuista.
-
Asiaa voisi verrata siten, että laitetaan pyöröpaali ilman verkkoa pyörimään alamäkeen. Lopulta ei ole kuin kova ydin jäljellä ja sillä ei montaa suuta ruokita.
Ainahan voi ostaa halvalla ulkomaista, mutta kun katsoo kansakunnan tilaa, niin ei taida olla paljoa varaa. Onko se (maatalous)tukieurosäästö sen arvoinen, kannattaako ylläpitää koululaitosta verovaroin, kannattaako valtion tukea saksalaista telakkasukua. Demokratiassa enemmistö päättää miten yhteinen hyvä tai paha jaetaan. Toivon, että suomessa osattais pelata kortit silleen, ettei jää musta pekka käteen.
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
Kyllä se sillä tavalla tuntuisi kaikilla, että EU tuet silloin tasattaisiin kaikkien kesken, kun ne on pienempiä niillä alueilla missä maksetaan kansallisia tukia, eli sama kurjuus kyllä leviäisi koko maahan :o
-
Kyllä mun puolesta voitais leikata mutta sillä ehdolla että tuo summa laitetaan sitten esim. alempaan tieverkkoon, hengittävien koulurakennusten pykäämiseen, valtion velan lyhentämiseen tai johonkin muuhun järkevään. Toisin sanoen, yhtäkään veheriäistä ei saa päästää tuota pottia sorkkimaan. Ville-poikahan paasais tuon summan helposti johonkin rääseikön haalimiseen valtiolle, viitasammakon laskijoihin ja luonnollisesti hankkis laivalasteittain fanituotettaan kivihiiltä
-
Myös kaikkien sosiaaliturvan ja eläkkeisiin liittyvien juttujen indeksitarkistuksiin uppoisi sievoinen summa.
Se tässä säästämisessä eniten närästääkin, kun rahat menee sitten johonkin ihan paskaan. Olisi helpompaa hyväksyä joku veronkorotus tms. kun se olisi selkeästi korvamerkitty valtion velan maksuun.
-
Miksi verotus ei rahoita mitään
27 kommenttia Kirjoittanut rahajatalous : joulukuu 13, 2010
Sekä monet maallikot että niin sanotut ”talouden asiantuntijat” ovat hämmästelleet väitettämme, jonka mukaan ainoastaan keskuspankkirahalla pystytään rahoittamaan julkista kulutusta. Jotkut ovat luulleet, että mielestämme keskuspankkien olisi kiihdytettävä valtion velkakirjojen ostamista.
Emme ole kuitenkaan varsinaisesti sanoneet mitään tällaista. Itse asiassa olemme väittäneet, että julkinen kulutus perustuu jo nyt väistämättä keskuspankkirahoitukseen. Näin ollen verotuksen ja velkakirjojen myynnin funktiot on ymmärretty väärin.
Kuvasimme keskuspankkirahan roolia valtion kulutuksessa jo edellisessä kirjoituksessamme, jossa kommentoitiin Suomen Pankin Mika Pösön Aamulehdessä julkaistua artikkelia. Saamamme palautteen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentaatiomme seuraaminen ei ole ollut helppoa etenkään konventionaaliseen rahateoriaan perehtyneille.
Tämän vuoksi pyrin nyt osoittamaan, että – halusimme tai emme – verotuksella ei voida rahoittaa valtion toimintoja.
Velka ja rahatalous
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä pankkien tehtävänä on rahallistaa velkasuhteita perustuen luottoanalyysiin, kuten tässä blogissa on jo aiemmin kuvattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankit hyväksyvät lainahakemuksen aina, kun ne tulkitsevat hakemuksen taustalla olevan investointisuunnitelman kannattavaksi.
Käytännössä lainaajan ja lainahakemuksen luottokelpoisuus ovatkin ainoita tekijöitä, jotka rajoittavat luoton myöntämistä nykyisessä talousjärjestelmässä. Esimerkiksi julkisen vallan asettamat reservivaatimukset eivät rajoita pankkien luotonlaajennusta, koska keskuspankki tarjoaa yksityisille pankeille keskuspankkirahaa (reservejä) aina niiden tarpeiden mukaisesti.
Jokainen luotu velkasuhde synnyttää aina kaksi kirjanpidollista tekijää, saatavan ja vastattavan. Tavallisen ihmisen ottaessa vaikkapa asuntolainan, pankki synnyttää hänen tililleen talletuksen – eli erän saatavia. Samalla velalliselle kuitenkin syntyy myös saman suuruinen summa vastattavia – eli velka joka velallisen on pakko maksaa takaisin.
Kaksinkertaisen kirjanpidon logiikan mukaisesti jokainen velallisen vastattava näkyy pankin omassa taseessa saatavana, ja toisaalta taas jokainen velallisen saatava on pankille vastattavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin varallisuus karttuu sen myöntämistä veloista, kun asiakkaat maksavat sekä velkapääoman lyhennystä että velan korkoja. Sen sijaan talletukset ovat rasitteita pankkien taseissa, koska pankkien on aina sitouduttava vaihtamaan kaikki talletukset keskuspankkirahaksi, jos asiakas niin haluaa. Keskuspankkiraha on taas pankkien saataviin lukeutuvaa varallisuutta.
Verotus ja keskuspankkiraha
Suomessa valtion tulot kerätään Suomen pankin PM-tilille, josta ne päivän päätteeksi siirretään valtion päävälittäjäpankkiin Nordeaan. Tämä siirtoprosessi antaa oivallisen mahdollisuuden selittää keskuspankkirahan roolia valtion tulonhankinnassa.
Kuten olemme jo aiemmin todenneet, verottaessa valtio vähentää talletuksia työnantajan tililtä. Nämä talletukset kierrätetään keskuspankin PM-tilin kautta lopulta Nordeaan, jossa ne näkyvät Valtiokonttorin saatavina. Tämä tarkoittaa tietenkin automaattisesti sitä, että nämä saatavat ovat Nordean vastattavia. Käykö siis niin, että Nordean tase kääntyy pakkasen puolelle aina, kun valtio tilittää tuloja päävälittäjäpankkinsa tilille?
Näin ei tietenkään käy, koska muuten Nordea olisi hyvin nopeasti päätynyt konkurssiin. Juuri tämän tasekriisin ehkäisemiseksi verojenkin maksu selvitetään aina keskuspankkirahalla.
Yksityisillä pankeilla on aina taseissaan keskuspankkirahaa juuri maksuliikenteen hoitamista varten. Näin ollen verojen perimisen yhteydessä tapahtuu kaksi olennaista toimenpidettä. Näistä ensimmäinen on jo kuvattu työnantajan tilin debitointi. Toinen on puolestaan keskuspankkirahan siirtäminen pois verovelvollisen työnantajan pankista: ensiksi Suomen pankkiin ja sieltä eteenpäin valtion päävälittäjäpankkiin.
Näin ollen vastattavien lisääntyminen Nordean taseessa ei aiheuta sille ongelmia, koska se on samalla saanut verovelvollisen työnantajan pankista vastaavan summan keskuspankkirahaa. Keskuspankkiraha lukeutuu Nordean taseessa saatavaksi. Niinpä sekä päävälittäjäpankin vastattavat että saatavat ovat lisääntyneet. Tase on siis tasapainossa.
Lopulta itse verotustoimenpide on ainoastaan vähentänyt verovelvollisen ostovoimaa. Valtion kulutukseen tämä ei ole kuitenkaan liittynyt. Valtion kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi vasta keskuspankin luoma keskuspankkiraha.
Olennaista on, että verovelvollisen ostovoiman heikentäminen ei millään tavalla lisää valtion kulutusvoimaa. Vasta keskuspankkirahan siirtäminen päävälittäjäpankin tilille tekee mahdolliseksi valtion saatavien kartuttamisen.
Verotus päävälittäjäpankin tileiltä
Tarkkaavainen lukija saattaa kuitenkin huomata tilanteen muuttuvan, jos veroja kerätään yritykseltä, jolla on myös tili valtion päävälittäjäpankissa. Silloin keskuspankkirahan siirtoa ei tarvita, koska saatavat voidaan siirtää suoraan yrityksen tililtä valtion tilille Nordean sisäisenä operaationa.
Käytännössä kyse on siitä, että Nordean vastattavien kokonaissumma ei tässä operaatiossa muutu. Ainoastaan vastattavien jakautuminen eri tilien välillä muuttuu.
Tässäkään tapauksessa valtio ei kuitenkaan voi tehdä keräämillään talletuksilla juuri mitään, jos päävälittäjäpankki ei ole hankkinut riittävästi keskuspankkirahaa. Esimerkiksi valtio ei voisi tilittää minkäänlaisia maksuja toisissa liikepankeissa sijaitseville tileille, koska pankkien välinen maksuliikenne edellyttää aina keskuspankkirahan liikkumista. Jos maksuja ei selvitetä keskuspankkirahalla, aiemmin kuvattu tasekriisi uhkaa sellaista pankkia, jonka asiakkaan talletukset lisääntyvät. Nämä talletukset kun ovat pankin vastattavia. Samalla logiikalla myös valtion velanhoito kävisi mahdottomaksi.
Näin ollen valtion kulutuksen perustaminen ”verotulojen” varaan on käytännössä aina mahdotonta. Kyse on siitä yksinkertaisesta seikasta, että talletukset ovat vain luodun velan vastinpareja. Tämä tarkoittaa sitä, että pankkitalletus on pelkkä kirjanpitomerkintä, jonka siirtäminen toiseen pankkiin on mahdotonta ilman sen vastinparin – eli luodun velan – siirtämistä. Koska yksityisten toimijoiden velkapapereita ei kuitenkaan haluta käyttää maksuliikenteen selvittämisessä, on valtio luonut oman varallisuusmuodon: keskuspankkirahan.
Keskuspankkiraha on kuitenkin julkisen instituution – keskuspankin – luoma maksuväline. Sen vuoksi julkinen valta ei voi lopulta hankkia keskuspankkirahaa muualta kuin itseltään. Toisin sanoen keskuspankki rahoittaa aina valtion kulutuksen – on tämä sitten mielestämme kuinka ikävää tahansa.
Lauri Holappa
-
Miksi verotus ei rahoita mitään
27 kommenttia Kirjoittanut rahajatalous : joulukuu 13, 2010
Sekä monet maallikot että niin sanotut ”talouden asiantuntijat” ovat hämmästelleet väitettämme, jonka mukaan ainoastaan keskuspankkirahalla pystytään rahoittamaan julkista kulutusta. Jotkut ovat luulleet, että mielestämme keskuspankkien olisi kiihdytettävä valtion velkakirjojen ostamista.
Emme ole kuitenkaan varsinaisesti sanoneet mitään tällaista. Itse asiassa olemme väittäneet, että julkinen kulutus perustuu jo nyt väistämättä keskuspankkirahoitukseen. Näin ollen verotuksen ja velkakirjojen myynnin funktiot on ymmärretty väärin.
Kuvasimme keskuspankkirahan roolia valtion kulutuksessa jo edellisessä kirjoituksessamme, jossa kommentoitiin Suomen Pankin Mika Pösön Aamulehdessä julkaistua artikkelia. Saamamme palautteen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentaatiomme seuraaminen ei ole ollut helppoa etenkään konventionaaliseen rahateoriaan perehtyneille.
Tämän vuoksi pyrin nyt osoittamaan, että – halusimme tai emme – verotuksella ei voida rahoittaa valtion toimintoja.
Velka ja rahatalous
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä pankkien tehtävänä on rahallistaa velkasuhteita perustuen luottoanalyysiin, kuten tässä blogissa on jo aiemmin kuvattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankit hyväksyvät lainahakemuksen aina, kun ne tulkitsevat hakemuksen taustalla olevan investointisuunnitelman kannattavaksi.
Käytännössä lainaajan ja lainahakemuksen luottokelpoisuus ovatkin ainoita tekijöitä, jotka rajoittavat luoton myöntämistä nykyisessä talousjärjestelmässä. Esimerkiksi julkisen vallan asettamat reservivaatimukset eivät rajoita pankkien luotonlaajennusta, koska keskuspankki tarjoaa yksityisille pankeille keskuspankkirahaa (reservejä) aina niiden tarpeiden mukaisesti.
Jokainen luotu velkasuhde synnyttää aina kaksi kirjanpidollista tekijää, saatavan ja vastattavan. Tavallisen ihmisen ottaessa vaikkapa asuntolainan, pankki synnyttää hänen tililleen talletuksen – eli erän saatavia. Samalla velalliselle kuitenkin syntyy myös saman suuruinen summa vastattavia – eli velka joka velallisen on pakko maksaa takaisin.
Kaksinkertaisen kirjanpidon logiikan mukaisesti jokainen velallisen vastattava näkyy pankin omassa taseessa saatavana, ja toisaalta taas jokainen velallisen saatava on pankille vastattavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin varallisuus karttuu sen myöntämistä veloista, kun asiakkaat maksavat sekä velkapääoman lyhennystä että velan korkoja. Sen sijaan talletukset ovat rasitteita pankkien taseissa, koska pankkien on aina sitouduttava vaihtamaan kaikki talletukset keskuspankkirahaksi, jos asiakas niin haluaa. Keskuspankkiraha on taas pankkien saataviin lukeutuvaa varallisuutta.
Verotus ja keskuspankkiraha
Suomessa valtion tulot kerätään Suomen pankin PM-tilille, josta ne päivän päätteeksi siirretään valtion päävälittäjäpankkiin Nordeaan. Tämä siirtoprosessi antaa oivallisen mahdollisuuden selittää keskuspankkirahan roolia valtion tulonhankinnassa.
Kuten olemme jo aiemmin todenneet, verottaessa valtio vähentää talletuksia työnantajan tililtä. Nämä talletukset kierrätetään keskuspankin PM-tilin kautta lopulta Nordeaan, jossa ne näkyvät Valtiokonttorin saatavina. Tämä tarkoittaa tietenkin automaattisesti sitä, että nämä saatavat ovat Nordean vastattavia. Käykö siis niin, että Nordean tase kääntyy pakkasen puolelle aina, kun valtio tilittää tuloja päävälittäjäpankkinsa tilille?
Näin ei tietenkään käy, koska muuten Nordea olisi hyvin nopeasti päätynyt konkurssiin. Juuri tämän tasekriisin ehkäisemiseksi verojenkin maksu selvitetään aina keskuspankkirahalla.
Yksityisillä pankeilla on aina taseissaan keskuspankkirahaa juuri maksuliikenteen hoitamista varten. Näin ollen verojen perimisen yhteydessä tapahtuu kaksi olennaista toimenpidettä. Näistä ensimmäinen on jo kuvattu työnantajan tilin debitointi. Toinen on puolestaan keskuspankkirahan siirtäminen pois verovelvollisen työnantajan pankista: ensiksi Suomen pankkiin ja sieltä eteenpäin valtion päävälittäjäpankkiin.
Näin ollen vastattavien lisääntyminen Nordean taseessa ei aiheuta sille ongelmia, koska se on samalla saanut verovelvollisen työnantajan pankista vastaavan summan keskuspankkirahaa. Keskuspankkiraha lukeutuu Nordean taseessa saatavaksi. Niinpä sekä päävälittäjäpankin vastattavat että saatavat ovat lisääntyneet. Tase on siis tasapainossa.
Lopulta itse verotustoimenpide on ainoastaan vähentänyt verovelvollisen ostovoimaa. Valtion kulutukseen tämä ei ole kuitenkaan liittynyt. Valtion kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi vasta keskuspankin luoma keskuspankkiraha.
Olennaista on, että verovelvollisen ostovoiman heikentäminen ei millään tavalla lisää valtion kulutusvoimaa. Vasta keskuspankkirahan siirtäminen päävälittäjäpankin tilille tekee mahdolliseksi valtion saatavien kartuttamisen.
Verotus päävälittäjäpankin tileiltä
Tarkkaavainen lukija saattaa kuitenkin huomata tilanteen muuttuvan, jos veroja kerätään yritykseltä, jolla on myös tili valtion päävälittäjäpankissa. Silloin keskuspankkirahan siirtoa ei tarvita, koska saatavat voidaan siirtää suoraan yrityksen tililtä valtion tilille Nordean sisäisenä operaationa.
Käytännössä kyse on siitä, että Nordean vastattavien kokonaissumma ei tässä operaatiossa muutu. Ainoastaan vastattavien jakautuminen eri tilien välillä muuttuu.
Tässäkään tapauksessa valtio ei kuitenkaan voi tehdä keräämillään talletuksilla juuri mitään, jos päävälittäjäpankki ei ole hankkinut riittävästi keskuspankkirahaa. Esimerkiksi valtio ei voisi tilittää minkäänlaisia maksuja toisissa liikepankeissa sijaitseville tileille, koska pankkien välinen maksuliikenne edellyttää aina keskuspankkirahan liikkumista. Jos maksuja ei selvitetä keskuspankkirahalla, aiemmin kuvattu tasekriisi uhkaa sellaista pankkia, jonka asiakkaan talletukset lisääntyvät. Nämä talletukset kun ovat pankin vastattavia. Samalla logiikalla myös valtion velanhoito kävisi mahdottomaksi.
Näin ollen valtion kulutuksen perustaminen ”verotulojen” varaan on käytännössä aina mahdotonta. Kyse on siitä yksinkertaisesta seikasta, että talletukset ovat vain luodun velan vastinpareja. Tämä tarkoittaa sitä, että pankkitalletus on pelkkä kirjanpitomerkintä, jonka siirtäminen toiseen pankkiin on mahdotonta ilman sen vastinparin – eli luodun velan – siirtämistä. Koska yksityisten toimijoiden velkapapereita ei kuitenkaan haluta käyttää maksuliikenteen selvittämisessä, on valtio luonut oman varallisuusmuodon: keskuspankkirahan.
Keskuspankkiraha on kuitenkin julkisen instituution – keskuspankin – luoma maksuväline. Sen vuoksi julkinen valta ei voi lopulta hankkia keskuspankkirahaa muualta kuin itseltään. Toisin sanoen keskuspankki rahoittaa aina valtion kulutuksen – on tämä sitten mielestämme kuinka ikävää tahansa.
Lauri Holappa
Täää on hieno systeemi ;D ;D ;D
-
Miksi verotus ei rahoita mitään
27 kommenttia Kirjoittanut rahajatalous : joulukuu 13, 2010
Sekä monet maallikot että niin sanotut ”talouden asiantuntijat” ovat hämmästelleet väitettämme, jonka mukaan ainoastaan keskuspankkirahalla pystytään rahoittamaan julkista kulutusta. Jotkut ovat luulleet, että mielestämme keskuspankkien olisi kiihdytettävä valtion velkakirjojen ostamista.
Emme ole kuitenkaan varsinaisesti sanoneet mitään tällaista. Itse asiassa olemme väittäneet, että julkinen kulutus perustuu jo nyt väistämättä keskuspankkirahoitukseen. Näin ollen verotuksen ja velkakirjojen myynnin funktiot on ymmärretty väärin.
Kuvasimme keskuspankkirahan roolia valtion kulutuksessa jo edellisessä kirjoituksessamme, jossa kommentoitiin Suomen Pankin Mika Pösön Aamulehdessä julkaistua artikkelia. Saamamme palautteen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentaatiomme seuraaminen ei ole ollut helppoa etenkään konventionaaliseen rahateoriaan perehtyneille.
Tämän vuoksi pyrin nyt osoittamaan, että – halusimme tai emme – verotuksella ei voida rahoittaa valtion toimintoja.
Velka ja rahatalous
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä pankkien tehtävänä on rahallistaa velkasuhteita perustuen luottoanalyysiin, kuten tässä blogissa on jo aiemmin kuvattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankit hyväksyvät lainahakemuksen aina, kun ne tulkitsevat hakemuksen taustalla olevan investointisuunnitelman kannattavaksi.
Käytännössä lainaajan ja lainahakemuksen luottokelpoisuus ovatkin ainoita tekijöitä, jotka rajoittavat luoton myöntämistä nykyisessä talousjärjestelmässä. Esimerkiksi julkisen vallan asettamat reservivaatimukset eivät rajoita pankkien luotonlaajennusta, koska keskuspankki tarjoaa yksityisille pankeille keskuspankkirahaa (reservejä) aina niiden tarpeiden mukaisesti.
Jokainen luotu velkasuhde synnyttää aina kaksi kirjanpidollista tekijää, saatavan ja vastattavan. Tavallisen ihmisen ottaessa vaikkapa asuntolainan, pankki synnyttää hänen tililleen talletuksen – eli erän saatavia. Samalla velalliselle kuitenkin syntyy myös saman suuruinen summa vastattavia – eli velka joka velallisen on pakko maksaa takaisin.
Kaksinkertaisen kirjanpidon logiikan mukaisesti jokainen velallisen vastattava näkyy pankin omassa taseessa saatavana, ja toisaalta taas jokainen velallisen saatava on pankille vastattavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin varallisuus karttuu sen myöntämistä veloista, kun asiakkaat maksavat sekä velkapääoman lyhennystä että velan korkoja. Sen sijaan talletukset ovat rasitteita pankkien taseissa, koska pankkien on aina sitouduttava vaihtamaan kaikki talletukset keskuspankkirahaksi, jos asiakas niin haluaa. Keskuspankkiraha on taas pankkien saataviin lukeutuvaa varallisuutta.
Verotus ja keskuspankkiraha
Suomessa valtion tulot kerätään Suomen pankin PM-tilille, josta ne päivän päätteeksi siirretään valtion päävälittäjäpankkiin Nordeaan. Tämä siirtoprosessi antaa oivallisen mahdollisuuden selittää keskuspankkirahan roolia valtion tulonhankinnassa.
Kuten olemme jo aiemmin todenneet, verottaessa valtio vähentää talletuksia työnantajan tililtä. Nämä talletukset kierrätetään keskuspankin PM-tilin kautta lopulta Nordeaan, jossa ne näkyvät Valtiokonttorin saatavina. Tämä tarkoittaa tietenkin automaattisesti sitä, että nämä saatavat ovat Nordean vastattavia. Käykö siis niin, että Nordean tase kääntyy pakkasen puolelle aina, kun valtio tilittää tuloja päävälittäjäpankkinsa tilille?
Näin ei tietenkään käy, koska muuten Nordea olisi hyvin nopeasti päätynyt konkurssiin. Juuri tämän tasekriisin ehkäisemiseksi verojenkin maksu selvitetään aina keskuspankkirahalla.
Yksityisillä pankeilla on aina taseissaan keskuspankkirahaa juuri maksuliikenteen hoitamista varten. Näin ollen verojen perimisen yhteydessä tapahtuu kaksi olennaista toimenpidettä. Näistä ensimmäinen on jo kuvattu työnantajan tilin debitointi. Toinen on puolestaan keskuspankkirahan siirtäminen pois verovelvollisen työnantajan pankista: ensiksi Suomen pankkiin ja sieltä eteenpäin valtion päävälittäjäpankkiin.
Näin ollen vastattavien lisääntyminen Nordean taseessa ei aiheuta sille ongelmia, koska se on samalla saanut verovelvollisen työnantajan pankista vastaavan summan keskuspankkirahaa. Keskuspankkiraha lukeutuu Nordean taseessa saatavaksi. Niinpä sekä päävälittäjäpankin vastattavat että saatavat ovat lisääntyneet. Tase on siis tasapainossa.
Lopulta itse verotustoimenpide on ainoastaan vähentänyt verovelvollisen ostovoimaa. Valtion kulutukseen tämä ei ole kuitenkaan liittynyt. Valtion kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi vasta keskuspankin luoma keskuspankkiraha.
Olennaista on, että verovelvollisen ostovoiman heikentäminen ei millään tavalla lisää valtion kulutusvoimaa. Vasta keskuspankkirahan siirtäminen päävälittäjäpankin tilille tekee mahdolliseksi valtion saatavien kartuttamisen.
Verotus päävälittäjäpankin tileiltä
Tarkkaavainen lukija saattaa kuitenkin huomata tilanteen muuttuvan, jos veroja kerätään yritykseltä, jolla on myös tili valtion päävälittäjäpankissa. Silloin keskuspankkirahan siirtoa ei tarvita, koska saatavat voidaan siirtää suoraan yrityksen tililtä valtion tilille Nordean sisäisenä operaationa.
Käytännössä kyse on siitä, että Nordean vastattavien kokonaissumma ei tässä operaatiossa muutu. Ainoastaan vastattavien jakautuminen eri tilien välillä muuttuu.
Tässäkään tapauksessa valtio ei kuitenkaan voi tehdä keräämillään talletuksilla juuri mitään, jos päävälittäjäpankki ei ole hankkinut riittävästi keskuspankkirahaa. Esimerkiksi valtio ei voisi tilittää minkäänlaisia maksuja toisissa liikepankeissa sijaitseville tileille, koska pankkien välinen maksuliikenne edellyttää aina keskuspankkirahan liikkumista. Jos maksuja ei selvitetä keskuspankkirahalla, aiemmin kuvattu tasekriisi uhkaa sellaista pankkia, jonka asiakkaan talletukset lisääntyvät. Nämä talletukset kun ovat pankin vastattavia. Samalla logiikalla myös valtion velanhoito kävisi mahdottomaksi.
Näin ollen valtion kulutuksen perustaminen ”verotulojen” varaan on käytännössä aina mahdotonta. Kyse on siitä yksinkertaisesta seikasta, että talletukset ovat vain luodun velan vastinpareja. Tämä tarkoittaa sitä, että pankkitalletus on pelkkä kirjanpitomerkintä, jonka siirtäminen toiseen pankkiin on mahdotonta ilman sen vastinparin – eli luodun velan – siirtämistä. Koska yksityisten toimijoiden velkapapereita ei kuitenkaan haluta käyttää maksuliikenteen selvittämisessä, on valtio luonut oman varallisuusmuodon: keskuspankkirahan.
Keskuspankkiraha on kuitenkin julkisen instituution – keskuspankin – luoma maksuväline. Sen vuoksi julkinen valta ei voi lopulta hankkia keskuspankkirahaa muualta kuin itseltään. Toisin sanoen keskuspankki rahoittaa aina valtion kulutuksen – on tämä sitten mielestämme kuinka ikävää tahansa.
Lauri Holappa
Pikku pöhönässä tätä ei kyllä paljoa ymmärrä.
-
Miksi verotus ei rahoita mitään
27 kommenttia Kirjoittanut rahajatalous : joulukuu 13, 2010
Sekä monet maallikot että niin sanotut ”talouden asiantuntijat” ovat hämmästelleet väitettämme, jonka mukaan ainoastaan keskuspankkirahalla pystytään rahoittamaan julkista kulutusta. Jotkut ovat luulleet, että mielestämme keskuspankkien olisi kiihdytettävä valtion velkakirjojen ostamista.
Emme ole kuitenkaan varsinaisesti sanoneet mitään tällaista. Itse asiassa olemme väittäneet, että julkinen kulutus perustuu jo nyt väistämättä keskuspankkirahoitukseen. Näin ollen verotuksen ja velkakirjojen myynnin funktiot on ymmärretty väärin.
Kuvasimme keskuspankkirahan roolia valtion kulutuksessa jo edellisessä kirjoituksessamme, jossa kommentoitiin Suomen Pankin Mika Pösön Aamulehdessä julkaistua artikkelia. Saamamme palautteen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että argumentaatiomme seuraaminen ei ole ollut helppoa etenkään konventionaaliseen rahateoriaan perehtyneille.
Tämän vuoksi pyrin nyt osoittamaan, että – halusimme tai emme – verotuksella ei voida rahoittaa valtion toimintoja.
Velka ja rahatalous
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä pankkien tehtävänä on rahallistaa velkasuhteita perustuen luottoanalyysiin, kuten tässä blogissa on jo aiemmin kuvattu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankit hyväksyvät lainahakemuksen aina, kun ne tulkitsevat hakemuksen taustalla olevan investointisuunnitelman kannattavaksi.
Käytännössä lainaajan ja lainahakemuksen luottokelpoisuus ovatkin ainoita tekijöitä, jotka rajoittavat luoton myöntämistä nykyisessä talousjärjestelmässä. Esimerkiksi julkisen vallan asettamat reservivaatimukset eivät rajoita pankkien luotonlaajennusta, koska keskuspankki tarjoaa yksityisille pankeille keskuspankkirahaa (reservejä) aina niiden tarpeiden mukaisesti.
Jokainen luotu velkasuhde synnyttää aina kaksi kirjanpidollista tekijää, saatavan ja vastattavan. Tavallisen ihmisen ottaessa vaikkapa asuntolainan, pankki synnyttää hänen tililleen talletuksen – eli erän saatavia. Samalla velalliselle kuitenkin syntyy myös saman suuruinen summa vastattavia – eli velka joka velallisen on pakko maksaa takaisin.
Kaksinkertaisen kirjanpidon logiikan mukaisesti jokainen velallisen vastattava näkyy pankin omassa taseessa saatavana, ja toisaalta taas jokainen velallisen saatava on pankille vastattavaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pankin varallisuus karttuu sen myöntämistä veloista, kun asiakkaat maksavat sekä velkapääoman lyhennystä että velan korkoja. Sen sijaan talletukset ovat rasitteita pankkien taseissa, koska pankkien on aina sitouduttava vaihtamaan kaikki talletukset keskuspankkirahaksi, jos asiakas niin haluaa. Keskuspankkiraha on taas pankkien saataviin lukeutuvaa varallisuutta.
Verotus ja keskuspankkiraha
Suomessa valtion tulot kerätään Suomen pankin PM-tilille, josta ne päivän päätteeksi siirretään valtion päävälittäjäpankkiin Nordeaan. Tämä siirtoprosessi antaa oivallisen mahdollisuuden selittää keskuspankkirahan roolia valtion tulonhankinnassa.
Kuten olemme jo aiemmin todenneet, verottaessa valtio vähentää talletuksia työnantajan tililtä. Nämä talletukset kierrätetään keskuspankin PM-tilin kautta lopulta Nordeaan, jossa ne näkyvät Valtiokonttorin saatavina. Tämä tarkoittaa tietenkin automaattisesti sitä, että nämä saatavat ovat Nordean vastattavia. Käykö siis niin, että Nordean tase kääntyy pakkasen puolelle aina, kun valtio tilittää tuloja päävälittäjäpankkinsa tilille?
Näin ei tietenkään käy, koska muuten Nordea olisi hyvin nopeasti päätynyt konkurssiin. Juuri tämän tasekriisin ehkäisemiseksi verojenkin maksu selvitetään aina keskuspankkirahalla.
Yksityisillä pankeilla on aina taseissaan keskuspankkirahaa juuri maksuliikenteen hoitamista varten. Näin ollen verojen perimisen yhteydessä tapahtuu kaksi olennaista toimenpidettä. Näistä ensimmäinen on jo kuvattu työnantajan tilin debitointi. Toinen on puolestaan keskuspankkirahan siirtäminen pois verovelvollisen työnantajan pankista: ensiksi Suomen pankkiin ja sieltä eteenpäin valtion päävälittäjäpankkiin.
Näin ollen vastattavien lisääntyminen Nordean taseessa ei aiheuta sille ongelmia, koska se on samalla saanut verovelvollisen työnantajan pankista vastaavan summan keskuspankkirahaa. Keskuspankkiraha lukeutuu Nordean taseessa saatavaksi. Niinpä sekä päävälittäjäpankin vastattavat että saatavat ovat lisääntyneet. Tase on siis tasapainossa.
Lopulta itse verotustoimenpide on ainoastaan vähentänyt verovelvollisen ostovoimaa. Valtion kulutukseen tämä ei ole kuitenkaan liittynyt. Valtion kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi vasta keskuspankin luoma keskuspankkiraha.
Olennaista on, että verovelvollisen ostovoiman heikentäminen ei millään tavalla lisää valtion kulutusvoimaa. Vasta keskuspankkirahan siirtäminen päävälittäjäpankin tilille tekee mahdolliseksi valtion saatavien kartuttamisen.
Verotus päävälittäjäpankin tileiltä
Tarkkaavainen lukija saattaa kuitenkin huomata tilanteen muuttuvan, jos veroja kerätään yritykseltä, jolla on myös tili valtion päävälittäjäpankissa. Silloin keskuspankkirahan siirtoa ei tarvita, koska saatavat voidaan siirtää suoraan yrityksen tililtä valtion tilille Nordean sisäisenä operaationa.
Käytännössä kyse on siitä, että Nordean vastattavien kokonaissumma ei tässä operaatiossa muutu. Ainoastaan vastattavien jakautuminen eri tilien välillä muuttuu.
Tässäkään tapauksessa valtio ei kuitenkaan voi tehdä keräämillään talletuksilla juuri mitään, jos päävälittäjäpankki ei ole hankkinut riittävästi keskuspankkirahaa. Esimerkiksi valtio ei voisi tilittää minkäänlaisia maksuja toisissa liikepankeissa sijaitseville tileille, koska pankkien välinen maksuliikenne edellyttää aina keskuspankkirahan liikkumista. Jos maksuja ei selvitetä keskuspankkirahalla, aiemmin kuvattu tasekriisi uhkaa sellaista pankkia, jonka asiakkaan talletukset lisääntyvät. Nämä talletukset kun ovat pankin vastattavia. Samalla logiikalla myös valtion velanhoito kävisi mahdottomaksi.
Näin ollen valtion kulutuksen perustaminen ”verotulojen” varaan on käytännössä aina mahdotonta. Kyse on siitä yksinkertaisesta seikasta, että talletukset ovat vain luodun velan vastinpareja. Tämä tarkoittaa sitä, että pankkitalletus on pelkkä kirjanpitomerkintä, jonka siirtäminen toiseen pankkiin on mahdotonta ilman sen vastinparin – eli luodun velan – siirtämistä. Koska yksityisten toimijoiden velkapapereita ei kuitenkaan haluta käyttää maksuliikenteen selvittämisessä, on valtio luonut oman varallisuusmuodon: keskuspankkirahan.
Keskuspankkiraha on kuitenkin julkisen instituution – keskuspankin – luoma maksuväline. Sen vuoksi julkinen valta ei voi lopulta hankkia keskuspankkirahaa muualta kuin itseltään. Toisin sanoen keskuspankki rahoittaa aina valtion kulutuksen – on tämä sitten mielestämme kuinka ikävää tahansa.
Lauri Holappa
Pikku pöhönässä tätä ei kyllä paljoa ymmärrä.
Olen selvistepäin enkä ymmärtänyt sittenkään...
-
Pikku tiivistelmä olisi kai paikallaan ;)
No lyhyesti, tossa sanotaan että pankit ei tarvi tallettajia, koska kaikki lainoitus hoituu käytännössä keskuspankin kautta ja pankeilla ei itseasiassa raha lopu koskaan, koska niillä on nämä keskuspankit varat käytössä :o
Keskuspankki luo rahat tilinkirjaustempulla, laina on vain kirjanpidollinen toimenpide, oikeasti rahaa ei tarvitse olla :o
Tämän takia pankki voi myöntää lainaa aina, kun hanke on järkevä ja lainanottaja kelvollinen :(
Tallettaja on pankille vain ylimääräinen kulu, jota ei tarvita mihinkään :o
Tämä on hieno systeemi, vähän niin kuin Kalevalan muinainen Sampo, rahaa tulee yhdestä luukusta ja viljaa toisesta ;D
-
Pikku tiivistelmä olisi kai paikallaan ;)
No lyhyesti, tossa sanotaan että pankit ei tarvi tallettajia, koska kaikki lainoitus hoituu käytännössä keskuspankin kautta ja pankeilla ei itseasiassa raha lopu koskaan, koska niillä on nämä keskuspankit varat käytössä :o
Keskuspankki luo rahat tilinkirjaustempulla, laina on vain kirjanpidollinen toimenpide, oikeasti rahaa ei tarvitse olla :o
Tämän takia pankki voi myöntää lainaa aina, kun hanke on järkevä ja lainanottaja kelvollinen :(
Tallettaja on pankille vain ylimääräinen kulu, jota ei tarvita mihinkään :o
Tämä on hieno systeemi, vähän niin kuin Kalevalan muinainen Sampo, rahaa tulee yhdestä luukusta ja viljaa toisesta ;D
Tämä on hieno systeemi. Rahan tekeminen on todella helppoa. Muutamia naputuksia tietokoneella ja asia on selvä. Hattua pitää nostaa muinaisille roomalaisille ja Saksalle ennen toista maailman sotaa. Silloin jouduttiin painamaan ja tekemään rahaa aivan oikeasti hyperinflaation aikaan saamiseksi.
-
Pikku tiivistelmä olisi kai paikallaan ;)
No lyhyesti, tossa sanotaan että pankit ei tarvi tallettajia, koska kaikki lainoitus hoituu käytännössä keskuspankin kautta ja pankeilla ei itseasiassa raha lopu koskaan, koska niillä on nämä keskuspankit varat käytössä :o
Keskuspankki luo rahat tilinkirjaustempulla, laina on vain kirjanpidollinen toimenpide, oikeasti rahaa ei tarvitse olla :o
Tämän takia pankki voi myöntää lainaa aina, kun hanke on järkevä ja lainanottaja kelvollinen :(
Tallettaja on pankille vain ylimääräinen kulu, jota ei tarvita mihinkään :o
Tämä on hieno systeemi, vähän niin kuin Kalevalan muinainen Sampo, rahaa tulee yhdestä luukusta ja viljaa toisesta ;D
Tämä on hieno systeemi. Rahan tekeminen on todella helppoa. Muutamia naputuksia tietokoneella ja asia on selvä. Hattua pitää nostaa muinaisille roomalaisille ja Saksalle ennen toista maailman sotaa. Silloin jouduttiin painamaan ja tekemään rahaa aivan oikeasti hyperinflaation aikaan saamiseksi.
Onneksi Amerikkalaiset eivät meinaa langeta mokomaan vilppiin. ;)
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/ihmelaake-usan-velkaongelmaan-1-000-miljardin-kolikko/2013232/12 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/ihmelaake-usan-velkaongelmaan-1-000-miljardin-kolikko/2013232/12)
-
Pikku tiivistelmä olisi kai paikallaan ;)
No lyhyesti, tossa sanotaan että pankit ei tarvi tallettajia, koska kaikki lainoitus hoituu käytännössä keskuspankin kautta ja pankeilla ei itseasiassa raha lopu koskaan, koska niillä on nämä keskuspankit varat käytössä :o
Keskuspankki luo rahat tilinkirjaustempulla, laina on vain kirjanpidollinen toimenpide, oikeasti rahaa ei tarvitse olla :o
Tämän takia pankki voi myöntää lainaa aina, kun hanke on järkevä ja lainanottaja kelvollinen :(
Tallettaja on pankille vain ylimääräinen kulu, jota ei tarvita mihinkään :o
Tämä on hieno systeemi, vähän niin kuin Kalevalan muinainen Sampo, rahaa tulee yhdestä luukusta ja viljaa toisesta ;D
Tämä on hieno systeemi. Rahan tekeminen on todella helppoa. Muutamia naputuksia tietokoneella ja asia on selvä. Hattua pitää nostaa muinaisille roomalaisille ja Saksalle ennen toista maailman sotaa. Silloin jouduttiin painamaan ja tekemään rahaa aivan oikeasti hyperinflaation aikaan saamiseksi.
Onneksi Amerikkalaiset eivät meinaa langeta mokomaan vilppiin. ;)
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/ihmelaake-usan-velkaongelmaan-1-000-miljardin-kolikko/2013232/12 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/ihmelaake-usan-velkaongelmaan-1-000-miljardin-kolikko/2013232/12)
Jenkit pistää aina paremmaksi ;D ;D ;D
-
Eikös keskuspankkiraha kierrä valtion tileiltä Nordeasta sitten eteenpäin, kun valtio maksaa suurinta menoeräänsä, palkkoja?
Kirjanpidollisten toimien läpivalaisu antaa kyllä paljon miettimisen aihetta..
-
Tossa nyt tietysti voi ajatella sitäkin, että jos ja kun siellä pääkaupunki seudulla joku kämppä maksaa samanverran kuin jonkinlainen maatila spv- kaupassa, niin jos maataloustuet lopetettaisiin ja maatalouskin sen seurauksena huoltovarmuutensa jossain tilanteessa menettäisi, niin mikä olisi nälän tullen sen kolmion hinta Espoossa?
Rahajärjestelmä toimii vain jatkuvassa kasvussa mutta resurssimme ovat rajalliset
'
Tässä nyt on semmonen ongelma että mistä se nälkä tulis? Suomessa kun on niin vähän populaa, ettei ees yhden metropolin vertaa. Tän kansan ruokkii vaikka oravia puista keräämällä.
-
Minusta on yhdentekevää missä tuotettua ruokaan ns. heikompiaines tunkee suuhunsa.
Lopputulos on kuitenkin Itämeren LIKAANTUMINEN.
-
Minusta on yhdentekevää missä tuotettua ruokaan ns. heikompiaines tunkee suuhunsa.
Lopputulos on kuitenkin Itämeren LIKAANTUMINEN.
Kantsiskohan sun vielä miettiä tota sun nimimerkkiä :o
-
ei kannata, lopputulos on yhtä ja samaa!
-
ei kannata, lopputulos on yhtä ja samaa!
Se on harhakuvitelma, että itämeri olisi likaantumassa 8)
Paska valuu aina alaspäin ja itämeri tyhjenee Tanskan salmien kautta Pohjanmereen, pohjoisesta tulee koko ajan uutta puhdasta vettä tilalle ;)
Tämä teoria on vapaasti käytettävissä :o
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
Viljely suuntautuisi jo luonnostaan edullisille alueille, tilakoot kasvaisivat edelleen, omavaraisuus varmaankin laskisi mikä ei olisi kovinkaan vaarallista.
Heikoimmat pellot metsitettäisiin.
Tukien laskiessa yhteiskunnan ohjaus laskisi, mikä olisi hyvä asia.
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
Viljely suuntautuisi jo luonnostaan edullisille alueille, tilakoot kasvaisivat edelleen, omavaraisuus varmaankin laskisi mikä ei olisi kovinkaan vaarallista.
Heikoimmat pellot metsitettäisiin.
Tukien laskiessa yhteiskunnan ohjaus laskisi, mikä olisi hyvä asia.
Sekin on harhakuvitelma, kyllä se yhteiskunta ohjaisi kuten ennenkin, se ohjaisi vaan sen viljelyn parhaimmille alueille, mikä itsessään on jo EU sopimuksen vastainen teko :(
Peltojen metsittäminen ei ole järkevää tilatasolla, maan arvo laskee ja tulot pienenee ja tuetaan sitä metsätalouttakin monella tavalla, ei sekään ilman tukia pyöri 8)
Viljelijät puhuvat paljon "yhteiskunnan ohjauksen" vähentämisestä, mutta heti vaativat yhteiskunnalta toimenpiteitä, kun markkinatalous näyttää todellisen luonteensa, esim. hintojen laskun kautta ;D
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Piti palata keskustelun alkuun katsomaan mistä oikein keskustellaan. Eikö tuohon miljardiin sisälly paljon kansallisia osarahoituksia EU- tukiin
kun alussa luetellaan täysin kansalliset tuet? Minulla on aavistus, että on aika monta tilaa joille nuo kokonaan kansalliset tuet eivät juurikaan tunnu.
Viljely suuntautuisi jo luonnostaan edullisille alueille, tilakoot kasvaisivat edelleen, omavaraisuus varmaankin laskisi mikä ei olisi kovinkaan vaarallista.
Heikoimmat pellot metsitettäisiin.
Tukien laskiessa yhteiskunnan ohjaus laskisi, mikä olisi hyvä asia.
Byrokratia on kuin entropia etenee vain yhteen suuntaan.
-
Näin pienessä lauantai-illan humalassa tuli vaan mieleen että mihin haittoihin se johtaisi jos kansalliset tuet poistettaisiin kokonaan, esim. 5 vuoden aikana niin että kaikki tuet tippuvat 20% / vuosi (nykytasosta laskien). LFA:n lisäosat, 142, 149, kaikki kansalliset paitsi ehkä lomitus ja MYEL.
Että miten se haittasi yhteiskunnan kannalta? Tulisiko työttömiä, metsitettäisiinkö kauheasti peltoja jolloin huoltovarmuus laskisi, laskisiko vaihtotase kun pitäisi ostaa enemmän ruokaa ulkoa kun tuotanto laskisi? Mitä kaikkea muuta? Verotulot varmaan laskisi jonkin verran, mutta sitä ei oikein voi laskea haitaksi kun voi kenelle tahansa maksaa tukea joka sitten muuttuu verotettavaksi tuloksi. Jos vaikka maksaisi tukea siitä että ansiotulot ovat yli 100 000 euroa, niin saa verotuloja melkein puolet sen tuen määrästä.
Niin mitä luulette, miten puolustatte nykyistä (yli miljardi vuodessa + myel + lomitus) kansallista tukitasoa?
Jos kansalliset tuet lopetetaan, niin tulot laskee. Niin kuin monessa vastauksessa on todettu. Eli onko kysymyksen tarkoitus pohtia onko tulojen vähenemisellä merkitystä? Kuka sitä nyt vapaaehtoisesti haluaa omia tuloja laskea? Mielestäni neuvottelemalla saadut tuet eivät ole siellä vain huvin vuoksi. Tukien merkitystä voisi tarkastella myös parikymmentä vuotta sitten EU jäsenyyden neuvottelujen aikoihin. Silloin varmaan pohdittiin tarkkaan tukien merkitystä.
Täällä Agronetissä tämän asian pohtimista voisi verrata soutuveneen pohjatappiin. Kaikki agronettilaiset tuijottaa veneen pohjatappia ja pohditaan samalla mitä tapahtuu kun tapin ottaa pois. Toiset sanoo että ei tapahdu mitään. Toiset että käy huonosti. Tiedä häntä miten käy. Mutta syvemmällä vene sen jälkeen ui.
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Kotimaisuus on semmoinen veteen piirretty viiva monilla aloilla, mutta ei se täysin merkityksetön ole koskaan :(
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Kotimaisuus on semmoinen veteen piirretty viiva monilla aloilla, mutta ei se täysin merkityksetön ole koskaan :(
Pakko kotimaisuudella jokin vaikutus on olla, koska isot firmat kuitenkin sitä varsin korostetusti omassa markkinointiviestinnässään tuovat esille.
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Kotimaisuus on semmoinen veteen piirretty viiva monilla aloilla, mutta ei se täysin merkityksetön ole koskaan :(
Pakko kotimaisuudella jokin vaikutus on olla, koska isot firmat kuitenkin sitä varsin korostetusti omassa markkinointiviestinnässään tuovat esille.
On sillä merkitystä, tarkoitin että se laskentakaava milloin tuote on "kotimainen" on semmoinen veteen piirretty viiva ;)
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Kotimaisuus on semmoinen veteen piirretty viiva monilla aloilla, mutta ei se täysin merkityksetön ole koskaan :(
Pakko kotimaisuudella jokin vaikutus on olla, koska isot firmat kuitenkin sitä varsin korostetusti omassa markkinointiviestinnässään tuovat esille.
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Sähän rehukauppiaana tiedät tän homman :o :-X
-
Jalostajilla tuntuu olevan tuotannon kulurakenne hyvin hanskassa. Maksetaan just' sen verran, että vielä tulee raaka-ainetta linjan päähän. Tässä suhteessa kansallisten tukien poisto ei olisi niin dramaattinen askel. Todennäköisesti markkinoilta saatava tulo kuittaisi kokolailla menetyksen. Toki tässä olisi tukialuekohtaisia eroja. Tuskin jalostaja olisi valmis hakemaan kaukaa pohjanperiltä jalostettavaa yksittäisiltä tiloilta, ja maksamaan tästä hyvästä vielä bonusta muiden saamaan hintatasoon..
Kaikki jalostajathan liputtavat kotimaisen raaka-aineen puolesta. Jos se asia olisi heille oikeasti tärkeä, niin eihän meillä olisi mitään hätää vaikka tuet lopouisivat kokonaan ;)
Ostajien solidaarisuuteen en usko pätkääkään. He maksaa juuri sen verran kuin on välttämätöntä saadakseen tuotetta. Asia toimii ainoastaan silloin, jos myyjät eivät myy. Myyjä joukko on niin hajanainen, että aina löytyy sellaisia jotka voi myydä tuotetta "vanhalla hinnalla". He eivät koe omassa toiminnassa tarvetta olla myymättä uudella korkeammalla hinnalla.
Jos asia on noin, niin silloin kaikki kauppojen nykyiset kotimaisuuskampanjat ovat tekopyhyyttä ja huijausta...
Vai mitä :o
Sähän rehukauppiaana tiedät tän homman :o :-X
Rehukaupassahan kotimaisuus ei meinannut mitään. Kukaan ei maksanut kotimaisesta yhtään enempää kuin mikä oli halvin ulkomainen bulkki... Jos kotimainen vaihtoehto olisi tullut 5 €/tn kalliimmaksi/tonni, niin KUKAAN ei ollut kiinnostunut. Eli tiedän, tai siis muistan.
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
-
Jos on kunnossa oleva, oikein säädetty kone, ei iällä oo mitään merkitystä. Haaskua tulee korkeintaan jos tulee niin iso remontti että pilaantuu pellolla kahut. Kuskin työoloissa on sitte hieman eroa :D.
Sekin on hiukan siinä ja siinä jos se kuuskutonen faari on hytillä varustettu niin saahan siihen vaikka ilmastoinnin. Kunnollinen penkkikin sopinee. Pelttoriista ei taida päästä eroon ja yhteen joustikkiin jos kokoo kaikki toiminnot on todellinen pelle peloton
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.
Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla :)
Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.
Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla :)
Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta
Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa :o
-
Maa tarvitsee kaksi siementä ;)
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.
Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla :)
Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta
Tää panee kyllä miettimään, miksi me ei kaikki ajeta niillä pyöreälamppuisilla Ladoilla..
..Aikansa voi vanhaa konetta tekohengittää, mutta jostain syystä tiedän parikin tilaa joilla kaksi tai kolme kappaletta MF 186, jotta aina edes yksi olisi ajokunnossa puintipoudalla. Mutta ei mikään ole ikuista, eikä kaikkien tilojen päätuotantosuuntana saati keskeisenä osaamisalueena ole pajan pito. Mutta kukin tyylillään...
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.
Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla :)
Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta
Tää panee kyllä miettimään, miksi me ei kaikki ajeta niillä pyöreälamppuisilla Ladoilla..
..Aikansa voi vanhaa konetta tekohengittää, mutta jostain syystä tiedän parikin tilaa joilla kaksi tai kolme kappaletta MF 186, jotta aina edes yksi olisi ajokunnossa puintipoudalla. Mutta ei mikään ole ikuista, eikä kaikkien tilojen päätuotantosuuntana saati keskeisenä osaamisalueena ole pajan pito. Mutta kukin tyylillään...
Pitäähän koneita uusia... ja tekohengitys lopettaa joskus :P
Mut Herperttihän tiedusteli miten tekniikka on karkeasti muuttunut. Ja tuohon kysymykseen sitten vastasin.
-
Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa :o
Arvioisin että rukiista jäi noin 10-20% peltoon, mutta tuossa puimurissa on noita aukinaisia reikiä aika paljon enemmän kuin muissa... Ja lopussa toimivuuden vuoksi hieman reilumilla säädöillä ettei mennyt mikään tukkoon...
...pääosin hyvin säädettynä se hävikki tulee sielä pienimpien jyvien päästä, eli vaikka peltoon jääkin niin laatu paranee...
-
Eli olet sitä mieltä, että ketjut ostaisivat edelleen kotimaista raaka-ainetta vaikka sen hinta nousisikin vaikka 10% jos kansallinen tuki lopetettaisiin :)
Nyt kotimaisuuden esilletuomiseen on kulutettu paljon rahaa, joten siitä luopuminen on myös kallista. Okei, siinä vaiheessa kun kotimaisuus vs. tuotot suhde menee perseelleen, niin siitä aletaan luopua. Kotimaisuudellakin on joustorajansa jonka puitteissa sitä hinnoitellaan/tarjotaan. Jos raaka-aineen hinta nousee 10%, niin sillä on vaikutus kysyntään, mutta en usko sen olevan kovin suuri, koska raaka-aineen hinta ei suoraan kumuloidu tuotteen hintaan.
Tässä tukileikkauksessa on ennemmin kysymys maajussin selkänahasta ja tuotannon kustannustehokkuudesta, siinä on niin paljon höylättävää että se ei heti ruoan hinnassa näy. Muutama 936 fendti vain myytäisiin vähemmän...
Puintien aikana on ollu ilo kattella ku muutaman tonnin/kymppitonnin arvoset paskat parturoi kasvustoa kyläpahasen aukeella. Jokanen säiliöön tipahtanu jyvä tulee suoraan kukkaroon eikä tarvi pankille tai rahoitusyhtiölle kiikuttaa jyvästäkään. :P
Kohta vedotaan päiväsaavutukseen ja pinta-aloihin, jokainen tavallaan, sovitaan niin.
Yks nuukapussi ajaa 160hehtaaria 70-luvun puolivälin puimakoneella. Ei kertaakaan jääny puimatta aariakaan. :-X
Ehkä tää on kateellisen panettelua. :-[
Ite kun en tiedä noista puimakoneista mitään, en ole koskaan semmosessa käynykkään, niin onko noissa vanhoissa koneissa suurempi hävikki kuin uusissa, miten se toi tekniikka on noissa menny eteenpäin :o
Suomeen tuotiin 70-luvun alkupuolella 100 heppaisia ja 12-jalkaisia puimureita, jotka tekevät edelleen sen saman työn mitä uudet yhtä leveät tekevät.
Voisi verrata vaikka äkeeseen. Jos 40 vuotta sitten oltaisiin tehty 10-metrinen S-piikkiäes, niin se toimisi tarkoituksessaan edelleen terälappuja vaihtamalla :)
Puintitekniikka on pikkuisen muuttunut ja etenemiskyky on parantunut. Teoriassa viljaa saa nykyään puitua vähän nopeammin, koska puintikoneistot ovat tehokkaampia. Mut hinnasta viimeiset 60-100 tonnia ovat just ajomukavuutta
Kuinka tarkkaan se saa ne jyvät otettua, onko mitään arviota siitä kuinka paljon jää sinne pellolle, että menee ikään kuin läpi siitä koneesta, luulisi että ei se ihan kaikkea kumminkaan saa :o
Perinteisesti on pidetty 2% puintitappiota hyväksyttävänä.