Kaivavalla koneella ojitettu viimeksi joskus 80-luvulla, silloinkin ja sen jälkeen aurakoneella.
Toimivuuteen ei oo salaojituskoneella ollut merkitystä, enemmän merkitystä ojavälillä ja kuinka paljon soraa käytetty. Kummankin koneen jäljiltä löytyy toimivia ojituksia, mutta vesi ei niihin osaa kun sorasilmät sekoittuneet multamaahan/turpeeseen, joka ei vettä läpäise.
Sorasilmiä kymmenen metrin välein pelto täyteen, putkea tai vanhaa soraa myöten, jo toimii.
Edellyttää toki riittävää ojaväli, nykyään ojaväli 6-12m, aikoinaan 20m normi ojaväli turvemaillakin. Nuo vaatii melkeinpä uudet imut jokaiseen väliin, jotta toimii kunnolla ja pahimmat paikat vanhat ojat sorasilmiä lisäillen. Imun paikka löytyy luiskakauhalla pintamaata nätisti kuorien, imun kohtaa yllättävän helppo seurailla salaojakauhallakin kun riittävän tiheään tekee koloja. On sitä palkitsevinta hommaa pelloilla kun saa jonkin nurkan toimimaan kuten pitääkin
Nykyään lohkokoon kasvaessa ongelmakohtiin puututtava heti, mieluummin ennen kuin edes ongelmia. Joko viljelytoimet myöhästyy jonkin laikun kuivattelun vuoki, tai sitten se pelto kylvetään väkisin ja ihmetellään seuraavat viisi vuotta miksei kasva, kituu keltaisena
Toki leveämmät renkaat koneisiin ja lisää painoa, menee nätisti tuollaisetkin paikat, eikä niitä edes erota muusta pellosta kun koko pelto kasvaa kellertävänä koko kesän