Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 06.07.14 - klo:17:37

Kyllä helvetti täytyy olla olemassa, sinne menee odottamaan kaikki ne lehmät, joiden kanssa on väännetty enemmän kuin tarpeeksi. Siellä ne vartoo lypsäjää ja se lypsy ei lopu koskaan. Eli sitä kohti....

Ai semmoset, mitkä pitää laittaa liinoilla nippuun ja nokkapihdeillä riipuksiin, että saa lypsettyä, näitä on onneksi harvoin, mutta kyllä niitä on.

Kyl nuo lehmät pääsevät taivaaseen, koska kokevat helvetin jo maan päällä

Mulla on nyt kaksi.  Toiselle pitää puhua ja rapsuttaa, kun se on niin kaino ja arka. Jos ote vähänkin herpaantuu, lentää lysimet. Toinen on herätettävä joka kerta isoon ääneen ja lypsimet melkein nakattava paikoilleen. Nuoriso kyseli, että jos teuraaksi. En suostunut, koska siellä helvetissä on jo niin paljon, että nämä täytyy kesyttää.

Pyhäpäivän mietteitä. Niin, minä en oikein tiedä, mistä minulle on tullut helvetin pelko, olisiko lapsuudessa jotain, en tiedä, mutta semmoinen jonkinasteinen on. Onko muilla ja mitä arvelette, onko se olemassa? Minusta se on olemassa.
Vähän synkkä aihe, mutta käsitellään nyt tämäkin.

Helvetti? Sää alat olemaan ku arvosupi.

Ettekö te pösilöt käsitä että kuollu on kuollu. Ei se raato sieltä maasta enää miksikään muutu. Puupalttoo on viiminen puku jota ihminen käyttää. Mää en oo koskaan vielä kuullu et joku olis lähettäny terveisiä tai postikortteja, saati sähköpostia tai soittanu hautaamisen jälkeen. 

Selvittäkää jo päänne hemmetin hihhulit.

Helvetistä tai taivaasta en sen paremmin tiedä, mutta itse en juurikaan kuolemanjälkeiseen elämään usko. Jos olen väärässä,  niin se alakerran portti saattaisi kuitenkin olla vahvasti minulle raollaan, joten varmuuden vuoksi nautin maallisen taivallukseni riemuista ja nautinnoista mahdollisimman hyvin, että ei sitten manalassa vituta niin rankasti. Uskoisin että aikanaan sinne tulee muitakin tuttuja... 

Kyllä se sitten aikanaan selviää, onko totta vai ei 
Siihen asti otetaan rennosti 

Kyllä se sitten aikanaan selviää, onko totta vai ei 
Siihen asti otetaan rennosti 

veikkoon jotta sitä uotellessa tulloo aeka pitkäksi. 

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.07.14 - klo:14:49

Pyhäpäivän mietteitä. Niin, minä en oikein tiedä, mistä minulle on tullut helvetin pelko, olisiko lapsuudessa jotain, en tiedä, mutta semmoinen jonkinasteinen on. Onko muilla ja mitä arvelette, onko se olemassa? Minusta se on olemassa.
Vähän synkkä aihe, mutta käsitellään nyt tämäkin.

Helvetti? Sää alat olemaan ku arvosupi.

Ettekö te pösilöt käsitä että kuollu on kuollu. Ei se raato sieltä maasta enää miksikään muutu. Puupalttoo on viiminen puku jota ihminen käyttää. Mää en oo koskaan vielä kuullu et joku olis lähettäny terveisiä tai postikortteja, saati sähköpostia tai soittanu hautaamisen jälkeen. 

Selvittäkää jo päänne hemmetin hihhulit.

Moni tätäkin aihetta saattaa pohtia, niin miks siitä ei voi yrittää keskustellaan. Ok. Sun näkökantas tuli nyt selväksi. Ja mä kunnioitan sitä.

Onko helvetti totta? No totta helvetissä.

Suomi liittyi siihen 1995.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.07.14 - klo:17:46

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 06.07.14 - klo:17:37

Kyllä helvetti täytyy olla olemassa, sinne menee odottamaan kaikki ne lehmät, joiden kanssa on väännetty enemmän kuin tarpeeksi. Siellä ne vartoo lypsäjää ja se lypsy ei lopu koskaan. Eli sitä kohti....

Ai semmoset, mitkä pitää laittaa liinoilla nippuun ja nokkapihdeillä riipuksiin, että saa lypsettyä, näitä on onneksi harvoin, mutta kyllä niitä on.

Kyl nuo lehmät pääsevät taivaaseen, koska kokevat helvetin jo maan päällä

Meillä lehmää pyritään käsittelemään mahdollisimman arvokkaasti. Kaikenlaista lyömistä vältetään viimeiseen asti, mutta niinkuin tiedätte, joskus voi tarvita kättä pitempää. Pari hiehoa on jouduttu vetämään liinalla perseen takaa parteen tiukasti ja lisäksi nokkapihdit, ovat kyllä oppineet sitten muutaman päivän kuluessa. Tämä nyt ei varsinaisesti liittynyt aiheeseen, mutta parempi oikaista. Tuo niputus ja roikutus oli paremminkin huonoa huumoria.

Pyhäpäivän mietteitä. Niin, minä en oikein tiedä, mistä minulle on tullut helvetin pelko, olisiko lapsuudessa jotain, en tiedä, mutta semmoinen jonkinasteinen on. Onko muilla ja mitä arvelette, onko se olemassa? Minusta se on olemassa.
Vähän synkkä aihe, mutta käsitellään nyt tämäkin.

 Kerran eräs uskis varoitti mua helvetistä.

 Mä sanoin, että onko päähäsi juolahtanut, että jospa me olemmekin NYT siellä helvetissä? Elämä on paikotellen erittäinkin *****maista, on sotia, tauteja, suruja, kuolemia, joka arkipäivä pitää käydä töissä rahan perässä, seksuallisia houkutuksia on ja yksiavioisena pitää olla juoksematta suora kourassa tyttöjen perässä

 Niin että jospa tämä nykytodellisuus onkin se helvetti?

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 06.07.14 - klo:14:49

Pyhäpäivän mietteitä. Niin, minä en oikein tiedä, mistä minulle on tullut helvetin pelko, olisiko lapsuudessa jotain, en tiedä, mutta semmoinen jonkinasteinen on. Onko muilla ja mitä arvelette, onko se olemassa? Minusta se on olemassa.
Vähän synkkä aihe, mutta käsitellään nyt tämäkin.

 Kerran eräs uskis varoitti mua helvetistä.

 Mä sanoin, että onko päähäsi juolahtanut, että jospa me olemmekin NYT siellä helvetissä? Elämä on paikotellen erittäinkin *****maista, on sotia, tauteja, suruja, kuolemia, joka arkipäivä pitää käydä töissä rahan perässä, seksuallisia houkutuksia on ja yksiavioisena pitää olla juoksematta suora kourassa tyttöjen perässä

 Niin että jospa tämä nykytodellisuus onkin se helvetti?

Tämähän on lestojen yleinen käsitys, kuolema on heille voitto ja siellä odottaa riemu.

Päätelmä: Jos hoitaa asiat yläkertaan kuntoon ja pitää ne kunnossa, niin pelkohan on tavallaan turhaa. Mutta, sitten hiipii se ajatus, että entäs, jos epäonnistuu. Kuitenkin puhutaan, että pelastuvien joukko olisi aika pieni. Tunnustaako kukaan, ettei haluaisi pelastua. Minä haluaisin, elämässä pitäs tehdä kuitenkin melkoinen remontti, vai tarviiko sittenkään? Mitkä on rajat. On tää vaikeeta. Joudunko helvettiin, jos teen vilpin lohkokirjanpidossa?

Päätelmä: Jos hoitaa asiat yläkertaan kuntoon ja pitää ne kunnossa, niin pelkohan on tavallaan turhaa. Mutta, sitten hiipii se ajatus, että entäs, jos epäonnistuu. Kuitenkin puhutaan, että pelastuvien joukko olisi aika pieni. Tunnustaako kukaan, ettei haluaisi pelastua. Minä haluaisin, elämässä pitäs tehdä kuitenkin melkoinen remontti, vai tarviiko sittenkään? Mitkä on rajat. On tää vaikeeta. Joudunko helvettiin, jos teen vilpin lohkokirjanpidossa?

Mää en halua pelastua jonnekin lammaslaitumelle soittelemaan harppua. Tai johonkin utopiaan, jossa kaikki olisivat onnellisia.

Olisimmeko me taivaassa lapsia vai aikuisia  Tuskin meidän isovanhempamme haluaisivat olla taivaassa sellaisia mitä ovat nyt. Miten tää tulee menemään.

Miksi jättäisin elämästä ns. täyttä elämää kuten haluan jonkun vanhan satukirjan pelotteluiden pelossa

Miksi jättäisin elämästä ns. täyttä elämää kuten haluan jonkun vanhan satukirjan pelotteluiden pelossa

Nykäsen sanoin...

"Elämä on ihmisen parasta aikaa."
"Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!"