Nyt tuli ne kevätviljat sadetettua, jotka pystyy. Lehmälaidun sai myös osansa. Viimeiset lohkot kärsivät jo kuivuudesta, eli vähän sadetus myöhästyi. 4 naapuria on tänävuonna sadetellut viljoja, eli alkaa olla paikkakunnalla tavanomainen viljelytoimi.

Paluu 80-luvulle on siis teilläpäin totta.

Lainaus käyttäjältä: Make - 04.06.14 - klo:07:11

Nyt tuli ne kevätviljat sadetettua, jotka pystyy. Lehmälaidun sai myös osansa. Viimeiset lohkot kärsivät jo kuivuudesta, eli vähän sadetus myöhästyi. 4 naapuria on tänävuonna sadetellut viljoja, eli alkaa olla paikkakunnalla tavanomainen viljelytoimi.

Paluu 80-luvulle on siis teilläpäin totta.

Takatukathan ei Loimaalta kerenny edes poistumaan vielä ?
Niin, Lounais-Suomessa on kuivien kesien vaikutus jo merkittävä luonnonhaitta, vilja-aitta on siirtymässä Oulun Lääniin.

Kyse kuulemma on luonnollisesta ilmaston muutoksesta. Eli viiniköynnöstä tammia sun jalopuuta leviämässä ja niin eespäin.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.06.14 - klo:15:15

Lainaus käyttäjältä: Make - 04.06.14 - klo:07:11

Nyt tuli ne kevätviljat sadetettua, jotka pystyy. Lehmälaidun sai myös osansa. Viimeiset lohkot kärsivät jo kuivuudesta, eli vähän sadetus myöhästyi. 4 naapuria on tänävuonna sadetellut viljoja, eli alkaa olla paikkakunnalla tavanomainen viljelytoimi.

Paluu 80-luvulle on siis teilläpäin totta.

Takatukathan ei Loimaalta kerenny edes poistumaan vielä ?
Niin, Lounais-Suomessa on kuivien kesien vaikutus jo merkittävä luonnonhaitta, vilja-aitta on siirtymässä Oulun Lääniin.

Kyse kuulemma on luonnollisesta ilmaston muutoksesta. Eli viiniköynnöstä tammia sun jalopuuta leviämässä ja niin eespäin.

-SS-

Viiminen sadetuslaite jonka muistan näiltä kulmin oli 90-luvun lopussa ja sekin oli paikallisen maamieskoulun lohkolla.

Täälläpäin on edelleen kasitonnarit tavoitteena kevätviljoistakin. 

Meillä on sadettajat sadettaneet perunaa jo aika paljon kun vettä ei ole taivaalta hirveästi tullut. Kuivaa ja lämmintä saa ollakkin. On helpompi itse säädellä veden tarvetta, niin ei tarvitse märkää peltoa koneilla tiivistää.

Meillä on sadettajat sadettaneet perunaa jo aika paljon kun vettä ei ole taivaalta hirveästi tullut. Kuivaa ja lämmintä saa ollakkin. On helpompi itse säädellä veden tarvetta, niin ei tarvitse märkää peltoa koneilla tiivistää.

Pottuporhollailla on tuotteessa varaa laittaa sadetukseen euroja. Sadetappas 120euron tonnihinnalla ja 550euron tuella kauraa.

"Tästä vähän ajettu perunanviljelijän laatuvaihdokki. Tunteja 50..."

Lainaus käyttäjältä: mixutech - 05.06.14 - klo:09:40

Meillä on sadettajat sadettaneet perunaa jo aika paljon kun vettä ei ole taivaalta hirveästi tullut. Kuivaa ja lämmintä saa ollakkin. On helpompi itse säädellä veden tarvetta, niin ei tarvitse märkää peltoa koneilla tiivistää.

Pottuporhollailla on tuotteessa varaa laittaa sadetukseen euroja. Sadetappas 120euron tonnihinnalla ja 550euron tuella kauraa.

"Tästä vähän ajettu perunanviljelijän laatuvaihdokki. Tunteja 50..."

Kannattaa myös muistaa että sadetus vaikuttaa vain hiukan siihen 120 euron kertoimeen, 550 on vakio vaikka sadettaisi 24/7 koko kesän. Kasitonnari viljasta tekee reilu tonnin (+ kiinteät tuet). Kymppitonnari lehmästä tekee 5 tonnia (+kiinteät tuet). Ja se kymppitonnari on paaaljon helpompi. Makella on lehmiä, joten en ymmärrä miksi viitsii viljoja sadetella eikä vaikka vahdi kiimoja tai hoida utaretulehduksia paremmalla korvauksella ja pienemmillä kuluilla. Tai sadeta nurmia uudestaan.

Sakki troppaa viljoja parillakymmenellä €/ha+ työ ja saattaa saada 300-400 kiloa sadonlisäystä. Viljan sadetuksessa menee polttoainetta 40€, vanhan 955 Natikan huoltoon uppoaa hiukan, ja tunninverran töitä hehtaarille. Sadonlisäys 3000-4000 kg/ ha. Naapureiden isoilla tietokoneohjatuilla koneilla sadettaa siirrolla enemmän, mutta pääomakulut ovat suuremmat.
Nurmen sadetus vaatii enemmän vettä ja sitämyöten polttoainetta. Kuiva-ainesadon lisäys on kuitenkin huomattavasti viljaa pienempi. Nurmea kannattaa sadettaa ainoastaan satovaihtelun pienentämiseksi.
Sisämaassa ei varmaankaan ymmärretä, kuinka radikaalisti kevätkuivuus laskee satoja tässä aivan merenrannalla.

Sakki troppaa viljoja parillakymmenellä €/ha+ työ ja saattaa saada 300-400 kiloa sadonlisäystä. Viljan sadetuksessa menee polttoainetta 40€, vanhan 955 Natikan huoltoon uppoaa hiukan, ja tunninverran töitä hehtaarille. Sadonlisäys 3000-4000 kg/ ha. Naapureiden isoilla tietokoneohjatuilla koneilla sadettaa siirrolla enemmän, mutta pääomakulut ovat suuremmat.
Nurmen sadetus vaatii enemmän vettä ja sitämyöten polttoainetta. Kuiva-ainesadon lisäys on kuitenkin huomattavasti viljaa pienempi. Nurmea kannattaa sadettaa ainoastaan satovaihtelun pienentämiseksi.
Sisämaassa ei varmaankaan ymmärretä, kuinka radikaalisti kevätkuivuus laskee satoja tässä aivan merenrannalla.

 


Tää oli kesäkuun paras.

Sakki troppaa viljoja parillakymmenellä €/ha+ työ ja saattaa saada 300-400 kiloa sadonlisäystä. Viljan sadetuksessa menee polttoainetta 40€, vanhan 955 Natikan huoltoon uppoaa hiukan, ja tunninverran töitä hehtaarille. Sadonlisäys 3000-4000 kg/ ha. Naapureiden isoilla tietokoneohjatuilla koneilla sadettaa siirrolla enemmän, mutta pääomakulut ovat suuremmat.
Nurmen sadetus vaatii enemmän vettä ja sitämyöten polttoainetta. Kuiva-ainesadon lisäys on kuitenkin huomattavasti viljaa pienempi. Nurmea kannattaa sadettaa ainoastaan satovaihtelun pienentämiseksi.
Sisämaassa ei varmaankaan ymmärretä, kuinka radikaalisti kevätkuivuus laskee satoja tässä aivan merenrannalla.

Uusiseelantilainen ennätys-syysviljanviljelijä saa kastelemalla 30 kiloa vehnää 1 mm sadetuksella. 500 mm sadetuksella 15 tonnia / ha.

-SS-

Mää voisin lahjoittaa nää satee pois! Toukokuussa tuli 150mm vettä ihan taivaalta!

Mää voisin lahjoittaa nää satee pois! Toukokuussa tuli 150mm vettä ihan taivaalta!

Saat siis vehnää aivan saatanallisen paljon.

Sakki troppaa viljoja parillakymmenellä €/ha+ työ ja saattaa saada 300-400 kiloa sadonlisäystä. Viljan sadetuksessa menee polttoainetta 40€, vanhan 955 Natikan huoltoon uppoaa hiukan, ja tunninverran töitä hehtaarille. Sadonlisäys 3000-4000 kg/ ha. Naapureiden isoilla tietokoneohjatuilla koneilla sadettaa siirrolla enemmän, mutta pääomakulut ovat suuremmat.
Nurmen sadetus vaatii enemmän vettä ja sitämyöten polttoainetta. Kuiva-ainesadon lisäys on kuitenkin huomattavasti viljaa pienempi. Nurmea kannattaa sadettaa ainoastaan satovaihtelun pienentämiseksi.
Sisämaassa ei varmaankaan ymmärretä, kuinka radikaalisti kevätkuivuus laskee satoja tässä aivan merenrannalla.

Meillä ei vilja-alaa pahemmin edes ole, mutta jos jokivarsien nurmea varten saadaan sadetuskalusto laitettu (ehkä jollain euroopasta hankitulla dieselpumpulla joka pistetään lautalle) niin ehkä pitää vakavasti harkita ainakin suojaviljojen sadettamista kuivina keväinä. Luulisi auttavan sitä alkavaa nurmeakin aika hyvin...  Tosin meitin tuikomaatti vaan on seissyt taivasalla ainakin 10 vuotta käyttämättä, kuvittelisin että sen putkesta jää vain kaunis muisto ja siruja jos sen yrittää vetää pitkäksi... 

Ja Känsän kannattaa tehdä ensi vuonna myös sadetettu koeala (vetää vaikka nurmikkosadettimen pihalta jos on viljelyksiä tontin vieressä) ennen kuin täysin tyrmää.    Sillä varauksella että ensivuonna on vedestä puutettä tietty.

Lainaus käyttäjältä: Make - 05.06.14 - klo:23:26

Sakki troppaa viljoja parillakymmenellä €/ha+ työ ja saattaa saada 300-400 kiloa sadonlisäystä. Viljan sadetuksessa menee polttoainetta 40€, vanhan 955 Natikan huoltoon uppoaa hiukan, ja tunninverran töitä hehtaarille. Sadonlisäys 3000-4000 kg/ ha. Naapureiden isoilla tietokoneohjatuilla koneilla sadettaa siirrolla enemmän, mutta pääomakulut ovat suuremmat.
Nurmen sadetus vaatii enemmän vettä ja sitämyöten polttoainetta. Kuiva-ainesadon lisäys on kuitenkin huomattavasti viljaa pienempi. Nurmea kannattaa sadettaa ainoastaan satovaihtelun pienentämiseksi.
Sisämaassa ei varmaankaan ymmärretä, kuinka radikaalisti kevätkuivuus laskee satoja tässä aivan merenrannalla.

Meillä ei vilja-alaa pahemmin edes ole, mutta jos jokivarsien nurmea varten saadaan sadetuskalusto laitettu (ehkä jollain euroopasta hankitulla dieselpumpulla joka pistetään lautalle) niin ehkä pitää vakavasti harkita ainakin suojaviljojen sadettamista kuivina keväinä. Luulisi auttavan sitä alkavaa nurmeakin aika hyvin... Meitin tuikomaatti vaan on seissyt taivasalla ainakin 10 vuotta käyttämättä, kuvittelisin että sen putkesta jää vain kaunis muisto ja siruja jos sen yrittää vetää pitkäksi... 

Ja Känsän kannattaa tehdä ensi vuonna myös sadetettu koeala (vetää vaikka nurmikkosadettimen pihalta jos on viljelyksiä tontin vieressä) ennen kuin täysin tyrmää.    Sillä varauksella että ensivuonna on vedestä puutettä tietty.

Nääh, mää tuuttaan strobeja ja apulantaa, pysyy vihreenä vaikka olosuhteet olis ku saharassa.

Juu briteissä on Rothamstead Researchilla ”20:20 Wheat® programme" , nostavat 20 vuodessa satotason 9 tonnista 20 tonniin. Siinä saa Loimaanmies laittaa 7 kertaa rosaroo ja komettii eikä pääse kuin kolmasosaan tuosta. Joskus tuurilla.

http://www.rothamsted.ac.uk/our-science/2020-wheat

-SS-