Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?

Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?

Viherlannoitusnurmi pitäsi niittää kuukauden välein vähintään 3 kertaa kesän aikana. Kyllä juolavehnä suuttuu niitämisestä ja vähenee silläkin konstilla.

Lainaus käyttäjältä: velimatti - 21.05.14 - klo:22:15

Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?

Viherlannoitusnurmi pitäsi niittää kuukauden välein vähintään 3 kertaa kesän aikana. Kyllä juolavehnä suuttuu niitämisestä ja vähenee silläkin konstilla.

Pikkusen epäilen tuota teoriaa, että vähenee niitoilla. Ei se varmaan lisää juurimassaa mutta väheneekö se.

Valitettavasti sanoisin että anna kasvaa ja glyfoa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.05.14 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: velimatti - 21.05.14 - klo:22:15

Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?

Viherlannoitusnurmi pitäsi niittää kuukauden välein vähintään 3 kertaa kesän aikana. Kyllä juolavehnä suuttuu niitämisestä ja vähenee silläkin konstilla.

Pikkusen epäilen tuota teoriaa, että vähenee niitoilla. Ei se varmaan lisää juurimassaa mutta väheneekö se.

Valitettavasti sanoisin että anna kasvaa ja glyfoa.

Juolavehnän viljely rehuksi on kaatunut juuri siihen, ettei se kestä nittoa. Tosin on sitten eri asia, kuoleeko se niittämällä kokonaan. Juuristoon voi jäädä elinvoimaa.

Tuossa tuli viimekesänä viljelykseen LHP peltoja. Sielä käytiin erään pienryhmän kanssa uteliaisuutta kaivelemassa lapiolla. Juolavehnä oli levinnyt ja kasvanut niin suurella innolla että oli lopulta tappanut itsensä!

Mitä se juola edes haittaa siellä viherlannoitusnurmessa?

Mitä se juola edes haittaa siellä viherlannoitusnurmessa?

luomujuicena tää aihe kiinnostaa tosi paljon.

Lainaus käyttäjältä: Latz - 21.05.14 - klo:23:12

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 21.05.14 - klo:22:26

Lainaus käyttäjältä: velimatti - 21.05.14 - klo:22:15

Viime kesänä suojaviljaan perustetussa viherlannoitusnurmessa on muutama juolavehnäpesäke. Kannattaako yrittää kiusata sitä niittämällä monta kertaa kesässä? Missä vaiheessa niitot kannattaa suorittaa? Vai tapanko vasta ensi vuonna glyfosaatilla?

Viherlannoitusnurmi pitäsi niittää kuukauden välein vähintään 3 kertaa kesän aikana. Kyllä juolavehnä suuttuu niitämisestä ja vähenee silläkin konstilla.

Pikkusen epäilen tuota teoriaa, että vähenee niitoilla. Ei se varmaan lisää juurimassaa mutta väheneekö se.

Valitettavasti sanoisin että anna kasvaa ja glyfoa.

Juolavehnän viljely rehuksi on kaatunut juuri siihen, ettei se kestä nittoa. Tosin on sitten eri asia, kuoleeko se niittämällä kokonaan. Juuristoon voi jäädä elinvoimaa.

Aika heikosti kuolee niittämällä koska leviää kuitenkin tehokkaasti juuriston avulla vaikka ei ehtisi siementämäänkään.Juuret täytyis saada pinnalle käristymään jollain äkeellä tai kultivaattorilla.Taitaa olla helpoin kun antaa olla ja glyfosaattia syksyllä.

Mitä se juola edes haittaa siellä viherlannoitusnurmessa?

Ei se VLN:ssä tietenkään mitään haittaa, mutta olisko se niitoilla kuritettuna helpompi saada kokonaan pois sitten kun VLN ensi kesänä muutenkin glyfotetaan.

Mitä heikompi juola on glyfonkin tullessa, sen paremmin se ainekin tehoaa. Muistan jo 80-luvun alkupuolena koeasemalla renkinä, kun koetettiin hyvässä kasvussa ollutta juolaa saada pois timotein tieltä. Ei kertalaaki riittänyt kun muutaman viikon hiljaisuuteen...

Sitten toimivaksi havaittu systeemi, jonka kanssa pitää sitten vain katsella tukipapereista kaikenlaisia kasvuston säilyttämis- ym. velvoitteita, ettei käy liian kalliiksi:

- ekan niiton (noin sr-niittoajankohta) jälkeen hoidetaan 4-6 viikkoa kultivaattorilla. Ajokertoja suunnilleen saman verran.  Aika härskin näköinen, saattaa vaatia satunnaisen ajon jollain pyöriväteräisellä, että pysyy kuski pukillaan...
- tuohon elokuun alussa voimakas tukahduttava siemennys, esim. 150-200 kg kevätviljaa
- annetaan kasvaa myöhään syksyyn, syyskyntöä vaativilla mailla kynnetään myöhään, muuten kannattaa jättää kevääseen
-> juolavehnä, valvatti ja ohdake ovat ottaneet kovasti nokkiinsa
-> typpilannoitus voi keventää jotain 60-80 kg, jos se vln oli sopivasti apilainen

Petri

2v vln tuli murskattua 3kertaa ja lopuksi glyfoa 6l/ha ja nyt on jumalattoman puhdas ohralohko. Juola ja ties mitä oli pellossa mutta hyvää tuli tällä yksinkertaisella reseptillä.....

Mitä heikompi juola on glyfonkin tullessa, sen paremmin se ainekin tehoaa. Muistan jo 80-luvun alkupuolena koeasemalla renkinä, kun koetettiin hyvässä kasvussa ollutta juolaa saada pois timotein tieltä. Ei kertalaaki riittänyt kun muutaman viikon hiljaisuuteen...

Sitten toimivaksi havaittu systeemi, jonka kanssa pitää sitten vain katsella tukipapereista kaikenlaisia kasvuston säilyttämis- ym. velvoitteita, ettei käy liian kalliiksi:

- ekan niiton (noin sr-niittoajankohta) jälkeen hoidetaan 4-6 viikkoa kultivaattorilla. Ajokertoja suunnilleen saman verran.  Aika härskin näköinen, saattaa vaatia satunnaisen ajon jollain pyöriväteräisellä, että pysyy kuski pukillaan...
- tuohon elokuun alussa voimakas tukahduttava siemennys, esim. 150-200 kg kevätviljaa
- annetaan kasvaa myöhään syksyyn, syyskyntöä vaativilla mailla kynnetään myöhään, muuten kannattaa jättää kevääseen
-> juolavehnä, valvatti ja ohdake ovat ottaneet kovasti nokkiinsa
-> typpilannoitus voi keventää jotain 60-80 kg, jos se vln oli sopivasti apilainen

Petri

Mitenhän puolikesanto ja syysrypsi mahtaisi toimia? Seuraavana vuotena saisi pellon kuitenkin taas hieman normaalia viljapeltoa aikaisemmin samaan käsittelyyn?

Miten olis puolikesanto ja kevät rypsi? Kuinka myöhään vois kylvää rypsi? Öljykasveihin on hyvät juola aineet olemassa, esm. focus ultra. Ne muut rikat ongelmallisia.

Oma vln punaapila heräs aikaisin keväällä, valkomesikäs, toinen vuosi, juroi pitkään ositain hyvin pieninä mutta nyt noussut samaan korkeuteen apilan kanssa. Olisko ideaa niittää se nyt?

Mitä olis ideaa laitaa nyt ohran sekaan ensvuoden vln nurmeen, semmosta jotka hirvet ei pitäis?

Juolavehnä parantaa maan rakennetta ihan parhaiten, mururakenne on ihan kuin oppikirjoista 

Itse perustan vl-nurmen aina suoraan muokattuun maahan ilman suojaviljaa,koska ongelmana on se suojaviljan rikantorjunta,kyllä se apila kuolee,vaik mitä laittaisi,ei nuo oppaat tiedä mitään.