Mikäköhän on tulevaisuuden siirrot tuissa ja direktiiveissä jos sattuisi käymään niin että karjatilat laskis laajamittaisesti siten että tuet ei enää kata kohonneita kuluja ja luopuisi rajoittavista tuista.  Lannat kikkailtaisi niin paljon kun olisi sallittua jne. Onko edessä joku tuista riippumaton pakote tulevaisuudessa.

Nitraattidirektiivi lannan typpimäärän osalta.
Vesilaki pientareiden osalta.

-SS-

Käykös tähän kasvipeiteisyys vaatimukseen vihantavilja höystettynä vihanta herneellä?

Käviskö kasvipeitteisyyteen vaikka se, että levittäis pellolle perunoita tasaisena mattona 

Voi olla emotiloilla aika harvinaista

Ja tyhmääkin.

Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.

Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?

Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.

Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.

Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista......

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.04.14 - klo:08:51

Voi olla emotiloilla aika harvinaista

Ja tyhmääkin.

Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.

Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?

Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.

Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.

Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista......

Oli pakko tarttua termiin karjatila

Mutta noin muuten en ole käytännössä mitenkään erityisesti eri linjoilla. Tottakai tuotanto edellä, nimen omaan rehun tuotanto. Mutta tämän viherryttämis/ekologinen ala/ kavipeitteisyys paketin sumpliminen ei luultavasti ole tuotannosta pois paljoa jos ollenkaan. Nurmien kyntäminenkin on aina välillä joka tapauksessa tarpeen, ja toisaalta kuvittelisin että täällä viljasuomessa voi saada aiempaa taloudellisempia viljelysopimuksia nurmesta uusien kommervinkkien myötä.

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 28.04.14 - klo:08:51

Voi olla emotiloilla aika harvinaista

Ja tyhmääkin.

Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.

Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?

Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.

Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.

Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista......

en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion.

en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion.

Ei joudu.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 28.04.14 - klo:19:28

en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion.

Ei joudu.

50 €/ha ei oo paljon kun puimuri kärsii samalla 500 €:n vahingot 

50 €/ha ei oo paljon kun puimuri kärsii samalla 500 €:n vahingot 

Eikä oo kummonen korvaus siitä, että rehusta tulee ka 33%/28 tärkkelysprosentin ja hyvän käymislaadun sijasta ka 19%/ 8 tärkkelystä ja sokeritonta pskaa. Ainoo hyvä puoli on, että pskaa tulee vaan kolmasosa ensinmainitun määrästä, siitä on helpompi päästä eroon. Ja saa tosiaan sen viiskymppisen

Kun lukee noita teidän syvällisiä keskusteluja, niin tuntuu aika yksinkertaiselta tää mun timotei-nurminata-apila nurmenviljely. Ja sitten sopiva täysrehu ja avot. Helppoo, mitä nyt sillontällön joutuu jonkun lehmän ampuun(täysrehutilan ongelmia vissiin)vaan niitähän tulee kokoajan uusia.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 28.04.14 - klo:09:04

Mikäköhän on tulevaisuuden siirrot tuissa ja direktiiveissä jos sattuisi käymään niin että karjatilat laskis laajamittaisesti siten että tuet ei enää kata kohonneita kuluja ja luopuisi rajoittavista tuista.  Lannat kikkailtaisi niin paljon kun olisi sallittua jne. Onko edessä joku tuista riippumaton pakote tulevaisuudessa.

Nitraattidirektiivi lannan typpimäärän osalta.
Vesilaki pientareiden osalta.

-SS-

Semmostakin huhua ollu liikkeellä, että fosfori tulis mukaan nitraatti tirektiiviin..
Ei kait sitä muuten tositäppääjiä saada pysyyn ruodussa jollain viidenkympin hetaarikannusteella 

Ps emotilalla on pakko optimoida, ku joku kasvipeitelisuke voi tehdä 20 tonnia rahaa, vaitoehtosesti siihen joutuu myymään 30-40 vasikkaa  Aatamille se on tietty vaan päivämaidot 

Kun lukee noita teidän syvällisiä keskusteluja, niin tuntuu aika yksinkertaiselta tää mun timotei-nurminata-apila nurmenviljely. Ja sitten sopiva täysrehu ja avot. Helppoo, mitä nyt sillontällön joutuu jonkun lehmän ampuun(täysrehutilan ongelmia vissiin)vaan niitähän tulee kokoajan uusia.

Onhan tämä helppoo kun syöttää täysrehua. Soittaa tehtaalle kerran kuussa että 12 tonnia kiitos.

No katsotaan ensi keväänä mitä kenkä tekee kun tulee uudet tukiehdot. siinä rupee rehulasku pienenemään kun lyön 30 hehtaaria viljahernesoosille ja syksyllä puimaan. Sivussa vois paalata jonkun hehtaarin vihantaviljaa. Taitaa ostattaa sen apehämmentimen että saa optimoitua tukia.

Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe?   

Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe?   

Mulla taitaa lähteä yli 40 kiloeuroa
Kaiken järjen mukaan eläintukiin täytyis tulla satanen tai kaksi-kolme lisää kun kuitenkin monella nurmea se reilu kolme neljännestä..
Nurmitilan ymppi laskee 110-140 euroa per ha, tilatuki ehkä kympin ja LFA noin 18 euroa AB-alueella, lisäksi hyvinvointituki laskee noin 50 euroa.. Luomu kasvaa ehkä 27 euroa   
Sillä 0,5 eläintiheydellä tarttis saada 149A tukea 390 nykyistä 141-eläintukea enemmän, että tilanne pysyis samana  Tietty yhden eläintiheydellä 220 lisäys riittäis nollatulokseen..

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 29.04.14 - klo:09:49

Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe?   

Mulla taitaa lähteä yli 40 kiloeuroa
Kaiken järjen mukaan eläintukiin täytyis tulla satanen tai kaksi-kolme lisää kun kuitenkin monella nurmea se reilu kolme neljännestä..
Nurmitilan ymppi laskee 110-140 euroa per ha, tilatuki ehkä kympin ja LFA noin 18 euroa AB-alueella, lisäksi hyvinvointituki laskee noin 50 euroa.. Luomu kasvaa ehkä 27 euroa   
Sillä 0,5 eläintiheydellä tarttis saada 149A tukea 390 nykyistä 141-eläintukea enemmän, että tilanne pysyis samana  Tietty yhden eläintiheydellä 220 lisäys riittäis nollatulokseen..

Täällä puhutaan että tilatuesta lähtee 70 kymppiä, se siirretään näihin nuoren viljelijän tukiin