Täällä tuntuu olevan sellaisia mielipiteitä että TOS-siemen on reilusti parempaa kuin sertifioitu joten ihan vilpittömästi pyytäisin neuvoja parantaakseni myytävän siemenen laatua.Eli seuraavaksi toimenpiteet mitä nyt jo tehdään:

-Peltojen viljelyhistoria tiedossa keskim.kahdenkymmenen vuoden ajalta(ennemminkin mutta tuon verran siementuotannossa,tarkastukset joka vuosi,lisäksi oma tarkastuskierros vähintään kolmesti joka lohkolla,kaikki ajourat kävellään)
-Kantasiemen aina sertifioitua B tai C1 siementä
-Kasvinsuojelussa tautien torjunta aina,korrensääteet tarvittaessa
.kylvö ja muokkaus viimeisen päälle,tämän lisäksi imuroidaan vehkeet ennenkuin viedään pellolle.Kynnetään joka vuosi
-Kasvustojen kitkeminen(pellossa on aina vieraita lajeja ainakin joku,hukkakaura kannattaa löytää heti jos sellainen ilmestyy.Siementiloilla ei ongelma)
-Puinti mahdollisimman kuivana,puimurit ja kuivurit vain siemenviljelyssä,max.2 lajiketta per kalusto,välissä esim.timotein puintia(itsellä n.100ha/v
-Viljan puinnissa puhallus niin isolle että ruumenet ja pienet jyvät menee peltoon
-Kuivaus alle 80 astetta
-Varastointi erillään muusta viljasta

no niin sitten se itse prosessi

-Kippausritilän päälle jää kuolleet kissat ja oravat,laudankappaleet,sampo-puimurin irronneet peltiosat ym.
-Damas pulco sykloniesipuhdistaja erottaa pölyn,kuorenkappaleet,tyhjät jyvät,tupakannatsat ym.mitä nyt viljassa siinä vaiheessa on.
-Lajittelija(meillä damas,olen lajitellut parikymmentä vuotta triumhilla ja seissyt talvet -93 -2000 elokuusta toukokuuhun 12 tuntia päivässä Petkus 541kkösen vieressä)erottelee vielä tehokkaasti kevyet,pienet,ylisuuret jyvät,oljenpätkät ym.roskat joita vielä seassa jonkun verran on.
-Triöri erottelee katkenneet jyvät,kutistuneet(esim.fusariumin pilaamat joita viime kesän ohrassa on,voisi kuvitella että kaurankin toksiinijyvät ovat juuri niitä mustia jyviä joita viime kesän viljassa on.Ainakin vähenevät lajittelussa.
-Meillä lajitellaan kahdesti,syy reklamaatio jostain kymmenen vuoden takaa,oli ollu oljenpätkä siemenpussissa(korkeissa siiloissa tahtoo lajittua viimeiseen säkkiin)
-Evira määrittelee peittaustarpeen,mitä tauteja vastaan peitataan.Aineet Zardex,Baytan,Celest

Nyt kaipaisin hyviä neuvoja parantaakseni siemenen laatua.Tässä hommassa ei ole milloinkaan liian hyvä,jos teillä on jotain ammattisalaisuuksia niin kertokaa

Esim.mitä on ronski lajittelu joka tekee tossin paremmaksi kuin sertifioitu?

n.neljänkymmenen miljoonan kilon kokemuksella

Matti

Käytetään riittävän suuria seuloja, siis ohra 2.5 mm ja kaura 2.3 mm vähintään. Raakaerästä vähintään neljännes pois mieluummin kolmannes. Kunnostetaan vain hyvistä lohkosta.

Jos triörillä, mikä lajittelee pituuden mukaan, poistetaan vielä fusariumin vioittamia kevyitä jyviä. On siinä lajittelijan säädöissä jotain pielessä. Ja jos sieltä menee oljenpätkiä läpi täytyy vääntää esi- ja jälki-imua suuremmalle. Samoin jos se lajiteltu tavara vielä siilossa lajittuu, ei lajitteluaste ole riittävä.

Tämä ei ole mahdollista kunnostettaessa sertisiementä, koska hävikki on liian suuri. Mutta kun tekee tossia voi nuo parhaat jyvät poimia omaan käyttöön ja syöttää jätteet naapurin sioille.

Käytetään riittävän suuria seuloja, siis ohra 2.5 mm ja kaura 2.3 mm vähintään. Raakaerästä vähintään neljännes pois mieluummin kolmannes. Kunnostetaan vain hyvistä lohkosta.

Jos triörillä, mikä lajittelee pituuden mukaan, poistetaan vielä fusariumin vioittamia kevyitä jyviä. On siinä lajittelijan säädöissä jotain pielessä. Ja jos sieltä menee oljenpätkiä läpi täytyy vääntää esi- ja jälki-imua suuremmalle. Samoin jos se lajiteltu tavara vielä siilossa lajittuu, ei lajitteluaste ole riittävä.

Tämä ei ole mahdollista kunnostettaessa sertisiementä, koska hävikki on liian suuri. Mutta kun tekee tossia voi nuo parhaat jyvät poimia omaan käyttöön ja syöttää jätteet naapurin sioille.

N. neljankymmenenmiljoonankilon jälkeen kyllä osaa lajitella, ei tarvi Mattia neuvoa.

Se on  hyvä että Matti vit.tuilee takaisinkin päin.  Ihmisethän on sellaisia että oma mielipide on TOTUUS ja oma kokemus asioista  on AINOA TOTUUS  asioista, sontaluukun sisäpuolella on totuus ja ulkomaailma täynnä huijareita. 

Siirryn sertipuolueeseen, kannatan sertin käyttöä, TOSsipuuhastelu on naurettavaa pipertelyä, huippusatoja ei tossilla oteta.


Hyvä Matti.  Olen suuri fanisi.

Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä  missä peura,siellä hukkakaura?

Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä  missä peura,siellä hukkakaura?

Hallinnollisella päätöksellä.

"Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta ja lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen."
" Siemensadossa hukkakauraa ei saa koskaan esiintyä."

Lainaus käyttäjältä: hans - 06.03.14 - klo:11:40

Miten siemenviljelyssä estetää peuran paskantamasta peltoon, nimimerkillä  missä peura,siellä hukkakaura?

Hallinnollisella päätöksellä.

"Suomessa on voimassa laki hukkakauran torjunnasta ja lain tarkoituksena on torjua hukkakauraa ja estää sen leviäminen."
" Siemensadossa hukkakauraa ei saa koskaan esiintyä."

Tästä saadaan aasinsilta sihen että siementila vuokraa/ostaa lohkoja joissa on hukkissaastunta. Meneekö samantien siemenviljelykäyttöön ilman että koko tilalla pitää olla kaksi puhdasta vuotta ilman kitkentää ja hukkisruiskutusta? Se vie kuitenkin 3-5 vuotta kitkemisellä ja ruiskutuksella että koko lohko on puhdas seuraavat kaksi tarkastuskertaa.

Kuolevainen tossimörhö ei pääse siemenrinkiin jos ei ole vähintään kahta vuotta puhdasta KOKO tilalla.....

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

  Onneks mulla ei ole sampoa ettei tarvi metalliosia eroitella . eikä niitä kissoja ja oraviakaan ole tullut puitua, tupakkaakaan ei ole rikkaruohona etteivät nekään sekoitu sinne raakaerään, ja hamppukin kasvatetaan muualla pois tarkastajien silmistä..
  Aika hurja on toi sertistä poislajiteltavien roskien määrä ja kirjo siitä raaka-aineesta..

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.03.14 - klo:15:22

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.

Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle

Lainaus käyttäjältä: pera - 06.03.14 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.03.14 - klo:15:22

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.

Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle

tulloo rasisti tanssia

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

Poikkeuslupa EVIRALTA. Sitten kaksi perättäistä puhtaaksitarkastusta. Tai voi hakea uuden poikkeusluvan. Niitä voi olla vaikka 20.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

Varsinaisia hukkisaineita saa käyttää vain poikkeuslohkoilla. Broadwayta voi ajaa tai muita ei hukkisaineita.


Ja kuka niitä nyt kyselee mitä on ajettu ja onko kaikki ajetut kirjattu papereihin. Älkää nyt tehkö asioista liian vaikeita.

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 06.03.14 - klo:16:15

Lainaus käyttäjältä: pera - 06.03.14 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.03.14 - klo:15:22

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.

Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle

tulloo rasisti tanssia

häh

Lainaus käyttäjältä: pera - 06.03.14 - klo:16:22

Lainaus käyttäjältä: ana111 - 06.03.14 - klo:16:15

Lainaus käyttäjältä: pera - 06.03.14 - klo:16:11

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 06.03.14 - klo:15:22

ite teen pelloille ja erille, joista otan tossia suurinpiirtein samat temput. lajittelu/peittaus/säkitys samassa paikkaa kuin kesko ja raisio eli vihervakassa. siemenpinta-ala pienempi kuin siemenviljelijöillä vuosittain, joten voi jopa paremmin keskittyä tossiinsa.

toivoisin vastausta kahteen kysymykseen: jos siemenviljelijällä on yksi tarkkailulohko ja hän ostaa tai vuokraa peltoa, joissa mukana tulee hukkakaurarekisterissä oleva lohko/lohkoja (tukipapereissa numero 3 tai 4) niin tippuuko hän pois siemenviljelystä (koska tarkkailulohkoja on enemmän kuin yksi)? vai haetaanko joku poikkeuslupa eviralta? rekisteristähän ei ole helppo päästä pois, koska kemiallista torjuntaa tai poimintaa ei saa tarkastusvuosina suorittaa.

ja saako siemenviljelijä torjua hukkakauraa myrkytyksin siemenlohkoiltaan? esim. broadwayn luulisi olevan melkosta poikaa vehnillä kun vie ohran ja kaikki kaurat, joita voi kasvaa läpi edelliseltä vuodelta, ainakin kultivoinnin jälkeen. itekin ajan hukkismyrkyn (tai broadwayn) niihin paikkoihin, josta otan tossia. samalla tulee huolehdittua ettei kananmötkäleen mukana tulleet kaurat ja ohrat pääse tossin joukkoon.

toi on kyl hyvää tököttiä toi rootwei! 40ha sai sitä viimevuonna eipä pal näkyny ohraa vaik oli jääny puimatta ja mukattu kultivoimalla.tappaa ohran melkii paremmin ku runtubbi.harmi ku ei voi perättäisinä vuosina tuuttaa.

Kyl mää oon kolmenakin vuonna peräsin ruutannu sitä samalle lohkolle

tulloo rasisti tanssia

häh

resistanssia.