Netissä ei ihan hirveesti aihetta käsitelty. Pihattonavetoista ei itsellä ole mitään tietoa, paitsi että ne ovat kalliita. Sen takia oiskin kysymyksiä:

•pärjäiskö ~50 lehmän määrällä vielä hyvin kylmäpihatossa?
•saako kylmäpihattoon toimivia lieteratkaisuja?
•pärjääkö pelkillä parsimatoilla/paikoilla? Ei kiinnostas leikkiä turpeen tai oljen kanssa.

lypsypihatosta siis puhutaan. Ratkasun pitäs olla kustannustehokas. Tilalla ois konetta joka lähtöön ja omaa metsä sekä puuta saatavilla. Tää ois hyvä etu kustannusten kannalta.

Pärjätään jossain monella tuhannellakin, käsittääseni saa ihan toimivia lietesysteemejä, ja käsittääkseni pärjää pelkillä hyvillä pedeillä. Ei mitään parsimattoa sitten, vaan kunnon parsipedit on se vähimmäisvaatimus.

Ja se on hyvä että on metsää niin voi myydä puuta pystyyn ja sitä kautta rahoittaa navetan rakentamista. Sen suurempaa yhteyttä oman puun ja navetan välille ei kannata rakentaa.

Miks se pitäis tehdä kylmäksi? Katon ja päätyjen eristys on kuitenkin aika pieni osa kokonaiskustannuksista jos tyhjästä lähtee tekemään. Tiedän epäonnistuneita ja onnisuneita  kylmäpihattoratkaisuja, joista toisesta lehmät lähti jo muutaman vuoden jälkeen. Maatilan Pellervossa pari vuotta sitten esiteltiin sitten se onnistunut ratkaisu, lehmät ja isäntäväki näytti tyytyväisiltä

En kyllä alkais leikkimään lypsylehmien kanssa ilman kuiviketta.

Puru on sitäpaitsi helpoin ratkaisu kuivikkeeksi. VÄlillä tietty hyvä käyttää turvettakin.

pärjääkö 50 lehmällä (pärjää jos muut kustannukset on linjassa)
saako kylmä pihattoon toimivan lieteratkaisun
 (ei järkevää)raappa vois toimia 8 kuukautta vuodesta koneella puskemalla ehkä onnistuis
mutta pitäis puskea parikertaa päiväs ja eläimet pitäis pysyä sen aikaa jossain)

mielestäni tuijotetaan turhan paljon alkuinvestoinnin hintaan ja unohdetaan
millä kustannus tasolla ja työmäärällä pystytään maitoa tuottamaan
se oman metsän puu on parasta myydä yhtiölle ja ostaa tarvittava materiaali puutavaraliikkeestä

kun lainat on maksettu niin investointi tuottaa kaiken kotiapäin
mutta työläs prosessi ei oikein tuota kunnolla koskaan

ps. pyöröpaali ei ole mun juttu

Mulla on meininki alkaa tekemään keväällä 20 lehmälle kylmää (ainakin alkuvaiheessa) kuivikepohjaista makuuhallia, puhdistettava paskakäytävä ja käytetään lypsyllä parressa. Saadaan reilun 20 000€ investoinnilla 20 lisäpaikkaa ja toki myös 1 1/2 h lisätyötä joka päivä, mutta tarkoitus ei olekaan jatkaa tällä systeemillä vuosikymmentä. Monessa sekä hyvässä että huonossa lypsävien kylmässä hallissa on tullut käytyä, mieti tarkasti ratkaisut mitä teet ja työnkäyttö myös.

Meillähän on tällainen työsiirtola. Työtä on, mutta järkevissä rajoissa.
Meillä kolmenkymmenen emolehmämitoituksella kylmäpihatto, toisella puolen hiehoille ja umppareille vinopohjakuivikekarsinat. Lehmät käyvät parsinavetassa lypsyllä. Lehmillä on ohituskaista navetan sivulla, elikkä lypsylle otetaan 17 lehmää kerralla. Navetta on mahdollista katkaista keskeltä, niin lypsetyt ei mene sekaan. Tällä hetkellä tuossa pyörii 40 lehmää, eli päiväkerho ja yökerholaisia on parren puolella.
Sonta ajetaan bobbarilla aamuisin, kun lehmät ovat lypsyllä ja ohituskaistalla.  Parret ovat vielä betoni ja purukuivituksella, kun parsimattoja, mitkä ei olisi pakkasella liukkaita ei ole vielä kunnollisia löytynyt.
Pakkasta pitää olla yli viisitoista astetta, että sonta meinaa jämähtää, eli raappa tarpeeksi usein liikkuessaan voisi toimiakin yllättävän hyvinkin. Sonta jäätyy lattiaan reilulla parillakymmenellä asteella.
Suurempia ongelmia ei ole ollut. Liukkautta torjutaa hiekalla ja suolalla. Sorkkien kanssa ei niin hirveitä vikoja ole ollut, vaikka kosteutta riittääkin.
Lypsäjän näpit välillä vaihtohommissa jäässä, ja vaatetta tarvii,kun lypsynavettakaan ei mikään lämmin voi olla.

Kaksi vuotta oli tuollainen 16 lehmän kylmäpihatto parsinavetan lisänä. 34 + 16 mahtu. EN SUOSITTELE! Ei jäänyt ikävä.

Entisaikaan kylmäpihatot tehtiin eristämällä alapohja ja jättämällä yläpohja eristämättä. Suomalainen innovaatio. Näitä taitaa vieläki olla käytössä. Paska jäätyy lattiaan, eristeet estää maan lämmittävän vaikutuksen ja keväällä nautitaan sisävesisateesta vielä jäässäolevalle lantakäytävälle.   


Lehmän mukavuudesta ei kannata säästää. Mahdollisimman mukava ja pehmeä parsi, leveät kulkukäytävät ja riittävästi vettä ja ruokintapöytätilaa. Käytävien raappaaminen pari kertaa päivässä riittää, jos käytävät ovat riittävän leveitä ja nesteen saa pois. Eriste katossa ja etelänpuolen päädyssä on tärkeä kesällä suorassa auringonpaisteessa. Auttaa toki talvellakin.

Ite oon sen verran paskahousu etten voisi muuta kuvitella tekeväni kuin kylmäpihattoa. Meillä on tällainen 2-rivinen pihatto vajaalla 50 lehmällä. Parsipedit täynnä turvetta ja "kuivapaskan" poisto etukuormaajalla aamuin illoin. Läpiajettava pöytä keskellä ja vinokuivikepohja toisella puolen pöytää. Valokate ja painovoimainen harjailmanvaihto. Lypsyasema, poikima/sairaskarsinat ja pikkuvasikat eristetyssä tilassa. Navettoja olen kiertänyt jonkunverran sekä suomessa että maailmalla enkä ole omaan navettaan vielä totaalisen pettynyt

Tänä talvena yllättävän kylmää pihatossa, koska katolla ei ole lunta ja sitten kun märkä kestokuivike jäätyy läpi, niin tila muistuttaa kellaria. Sitten kaikki paskat ulos ja aletaan alusta ..Kevättalvi on siitä ihmeellistä aikaa verrattuna syksyyn, että se paska alkaa palamaan vasta helmikuun puolenvälin jälkeen (suhteellinen kosteus?). Tekisi mieli katto eristää alapuolelta vaikka 40 mm uretaanilevyillä (kantava pelti) .Se ei ihan hirveitä maksaisi..

Ite oon sen verran paskahousu etten voisi muuta kuvitella tekeväni kuin kylmäpihattoa. Meillä on tällainen 2-rivinen pihatto vajaalla 50 lehmällä. Parsipedit täynnä turvetta ja "kuivapaskan" poisto etukuormaajalla aamuin illoin. Läpiajettava pöytä keskellä ja vinokuivikepohja toisella puolen pöytää. Valokate ja painovoimainen harjailmanvaihto. Lypsyasema, poikima/sairaskarsinat ja pikkuvasikat eristetyssä tilassa. Navettoja olen kiertänyt jonkunverran sekä suomessa että maailmalla enkä ole omaan navettaan vielä totaalisen pettynyt

Hyi häpeä, kerettiläinen! Kehtaatkin esitellä moisia kustannustehokkaita ja eläinystävällisiä ratkaisuja täällä. Nyt äkkiä ostelemaan kaikenlaisia lypsy-, lanta-, ja muita ropotteja ja ropelleja kattoon, eristettä seiniin, ritiläpalkkia lattiaan jne. Pääset mukaan väittelemään tästä elämän ja kuoleman kysymyksestä, notta mikä on se ropootin oikea VÄRI.

 

Lainaus käyttäjältä: mää vai - 19.02.14 - klo:21:49

Ite oon sen verran paskahousu etten voisi muuta kuvitella tekeväni kuin kylmäpihattoa. Meillä on tällainen 2-rivinen pihatto vajaalla 50 lehmällä. Parsipedit täynnä turvetta ja "kuivapaskan" poisto etukuormaajalla aamuin illoin. Läpiajettava pöytä keskellä ja vinokuivikepohja toisella puolen pöytää. Valokate ja painovoimainen harjailmanvaihto. Lypsyasema, poikima/sairaskarsinat ja pikkuvasikat eristetyssä tilassa. Navettoja olen kiertänyt jonkunverran sekä suomessa että maailmalla enkä ole omaan navettaan vielä totaalisen pettynyt

Hyi häpeä, kerettiläinen! Kehtaatkin esitellä moisia kustannustehokkaita ja eläinystävällisiä ratkaisuja täällä. Nyt äkkiä ostelemaan kaikenlaisia lypsy-, lanta-, ja muita ropotteja ja ropelleja kattoon, eristettä seiniin, ritiläpalkkia lattiaan jne. Pääset mukaan väittelemään tästä elämän ja kuoleman kysymyksestä, notta mikä on se ropootin oikea VÄRI.

 

Sanos muuta! Suunitteliat suuttuvat kun lantaspaukku suunittelee kustannustehokkaan ratkaisun ja ei saa kirjoittaa 20000€ laskua suunitelusta!

Minä yritän raportoida vuoden kuluttua miten kävi kylmäpihatto-helvetin kanssa.

Mulla on tästä hieman kokemuksia ja voin heittää pieniä knoppeja.

Silloin kun sopivalla kelillä ilma tuntuu seisovan paikallaan toivoisi eristettyä kattoa ja hormeja sekä vaikka verhoja että saisi luonnollisen ilmanvaihdon toimimaan. Samoiten kesäkuumalla toivoo saavansa katosta suojan porottavaa aurinkoa vastaan ja läpivedon navetan läpi avaamalla molempien seinien ilma-aukot vaikka verhoina.

Lannanpoistoon toivoisi muutosta kun aamulla ensitöikseen lompsii navetan läpi nilkkoja myöden sonnassa katsomassa kiimoja. Samoiten illalla pitkän työpäivän jälkeen toivoo muutosta kun olisi viellä hyvä putsata käytävät.

Talvipakkasessa voisi työtilat olla vähän lämpimämmät kun tarkastaa kiimoja tai korjaa vaikka jäätynyttä vesiallasta jossa joku vastus on pimeenä ja vedet jäässä.

Olkiparret voisi olla muunlaiset silloin kun kelien muutuessa kosteus meinaa vallata ne teki mitä hyvänsä. Sama tulee mieleen kun 4-5 lehmää soluttaa utaretulehduksien kanssa.

Hieman lämpimämpi talo saisi myös olla silloin kun lanta on niin jäässä käytävällä että sitä ei saa mihinkään. Yhtälailla keväällä kun "kuivalanta" valuu lantalasta takaisin navettaan soisi erilaista ratkaisua.

Itseasiassa olen keksinyt ainoastaan kaksi syytä miksi kylmäpihatto on hyvä. Toinen on tietenkin hieman alhaisempi hinta joka voi olla marginaalinen ja toinen on turve, olki parret kun ne on joskus harvoin oikeanlaiset niin lehmän makuupaikkoina ne on mitä parhaimmat ja käytävällä makoilijat sekä erinäköiset hiertymät pysyvät poissa

Kuitenkin pitkän tähtäimen suunitelmana suosittelen ehdottomasti mielekästä navettaa hoitajille. Tämä takaa eläintenkin hyvinvoinnin.

Omissa aajatuksissa siintää kylmäpihaton jälkeen verhoseinäpihatto hormeilla parsipedeillä ja ritilöillä sekä syvillä kuiluilla. Rehustuksena ape ja lypsäjänä robo. Optimina navetan lämpötila vuoden ympäri mahdollisimman lähellä plus 5 astetta. En toki tee kylmäkoneita kesäksi.