Heips,

Pari agrologiopiskelijaneitosta olisi täällä vailla mietteitä tattaria viljelleiltä ja viljelyä suunnitelleilta.  Ja saap muutkin huikata jos tuntee itsensä asiasta tietäväksi.

- Onko tattarin viljely ollut helppoa/haastavaa?
- Entäpä kannattavuus? Elääkö tällä, onko muun viljelyn oheen hyvä lisä vai pelkkää tappiollista harrastelua?
- Onko suomalaiselle tattarille kysyntää tai markkinoita? Millä hinnalla sitä saa myytyä?
- Mitä tukia tattarille saa B-alueella?

Näihin jos jonkinlaista osviittaa saisimme niin olisimme hyvin kiitollisia. Myös muita pohdintoja otetaan vastaan, esim. erityisiä vinkkejä viljelyllisestä näkökulmasta.

Kiitos jo etukäteen!

Tattari on terveyskasvi. Toisin kuin useat viljakasvimme (ruis, vehnä, ohra) se ei sisällä viljakasveille tyypillistä gluteenia.Raaka-aineiden gluteenittomuus on ehdoton edellytys mm. keliakiaa sairastavien ruokavaliossa.

Lohkon vähimmäisvaatimukset

valitse hallalta suojainen hyväkuntoinen lämmin lohko/lohkot

vie tattari aina normaalikuntoisille lohkoille, vältä heikkokuntoisia veden vaivaamia kesantolohkoja, eivät ole tattaripeltoja

poudankestävyys kohtalainen peräti hyvä (syvä juuristo)

hyvät kulkuyhteydet lohkolle pitää olla

kesanto (monivuotiset rikkakasvit + vilja pois). Vaatimus EHDOTON!

kesannolle glyfosaattikäsittely,jos juolavehnää ym. kestorikkoja edeltävänä syksynä

kevyillä mailla kevätkyntö (etu; saadaan maan lämpeneminen käyntiin nopeesti

lämmenneessä maassa tattari saa kilpailuedun rikkakasveihin

siirtämällä kyntö toukokuun lopulle,saadaan glyfosaatti-käsitellyillä lohkoilla juolavehnä nujertamiseen lisäaikaa.

tattari sopii hyvin peruna-ja nurmikiertoon

jos hyvän kiertoon ei heti päästä kestänee tattari peräkkäinkin viljelyä kohtalaisesti muutamia vuosia (viljelijäkokemustieto)

Muokkaus

kyntö perusturvallinen lähtökohta (mätästävät heinät, kuten lauha eivät kestä kyntöä, mutta lisääntyvät helposti kevytmuokkauksella.

lisäksi lohkon kuivatustilanne otettava huomioon muokkaustapaa valittaessa.

muokkauskerrat ja muokkausten väli (joustopiikkiäes huono vaihtoehto juolavehnäisillä lohkoilla; esim. lapiorullaäes parempi

tee havaintoja ja merkkaile muistiin hyviä ja huonoja kokemuksia.

hiesuisilla lohkoilla vältä liika muokkausta

ei kestä kuorettumista, turvallisia rikkomiskonsteja ei ole. suorakylvökokemuksia selvitellään (vain tilakokemuksia ja niitäkin vähän, mutta vaikuttaa lupaavalta vain jos pellon peruskunto vähintään hyvä.

hiesulohkoilla harkintaa kevätkynnön suhteen (kokemukset vaihtelevia. Riski maan nopea kuivuminen. Kevätkynnön käyttö edellyttää, että kyntö ja kylvö seuraavat välittömästi toisiaan)

Kalkitus ja lannoitus

optimi pH 6 tuntumassa (tunnetusti kasvaa alemmissakin)

varovainen typpi, tyydyttävä fosfori -ja kalitila tavoiteltava
tattari pystyy jossain määrin hyödyntämään maan fosfori -ja kaliumvarastoja. Viljavuustutkimuksen mukaan (ympäristötuen ehdot muistaen. 150-200 kg/ha kevätviljan Y -lannossarjan tuotetta

Kylvö

kylvö aina kesäkuun puolella, erittäin arka kesähalloille

lisäaikaa siemenrikkojen torjuntaan

käytä isokokoista siementä. Lajittelu on a ja o

kylvösiemenessä ei yhtään viljan siementä

ei retikan siementä eikä lidun pätkiä

Rikkakasvien torjunta

keväällä lähtökohta puhdas kasvualusta

satovuonna juolavehnän torjunta tarvittaessa kun juolavehnässä n.4-6 kasvulehteä ja tattari alkaa kasvattaa kukkavartta. Tattarin varjostuskyky kannattaa hyväksikäyttää.

periaate: juolavehnästä eroon ja syystorjunta glyfosaatilla niin pitkään kun juolavehnää vähänkin on. Periaate; kasvustoruiskutusta ei tarvita jatkossa kun juolavehnä on saatu 2-3- vuoden aktiivisen torjuntavuoden aikana täysin nujerretuksi. (glyfosaatti + tarv. kasvustokäsittely)

kasvusto torjuntavaihtoehto: esim. Agil n. 70 €/ha* 1l/ha = 70€/ha. Ainekustannus n. 120 kg/ha tattaria lisää. Kun kasvusto hyvin taimettunut ja tasainen lisäsato on saavutettavissa melko riskittömästi.

Taudit ja tuholaiset

ei tiettävästi kasvitauteja

lude tuhoaa kasvupisteen (kasvupisteen imentävioitus)

Kasvustotarkkailu

viljelykierrossa ei saa olla, viljaa kitkentä tarvittaessa

viljan kitkentä

hukkakauraton lohko

Pölytys

pölyttävät hyönteiset eduksi

hanki pesiä pellon reunaan, jos mahdollista, parantaa
pölytystä ja lisää sadon määrää merkittävästi (hyviä viljelijäkokemuksia on olemassa; kysele lähiseudun mehiläishoitajilta pesien saatavuutta)

Puinti ja kuivaus ja varastointi

valitse puintijärjestys esim. ensin vilja-rypsi-tattari)

puhdistus seulasto, viljasäiliö jne.)

oma kuivuri ja varasto

syyshalla pakkotuleennuttaa, valmistuttaa kasvuston puintikuntoon

tasainen kuivuminen

puinnissa viljan säädöt

anna kevyiden tähkylöiden mennä yli

kuivaus varovasti

ei saa lämmetä

loppukuvaus 14%:iin

asiallinen varastointi

varastohygienia (hiirien, rottien ja lintujen pääsy estettävä aina elintarvikkeen raaka-aineen varastoihin ja laareihin).

 

Voitteko uskoa (?!) että ollaan osattu googletella itsekin.

Ideana tässä oli saada viljelijöiden omakohtaisia kokemuksia. Voihan  tietty olla että tattarinviljelijöitä ei agronetissä pyöri.

Isällä oli joskus kauan sitten tattaria kokeilussa yhdellä lohkolla. Ite olin vielä niin nuori ettei asia kiinnostanut mitenkään. Ei mitään käsitystä sadosta, mutta oli kuitenkin kylvetty parasta a-luokkaa olevaan peltoon meillä päin. C-alueella, multainen hieta, pellon happamuus ja ravinnetila arvoitus? Satoa kuitenkin puitiin, mutta saviheinän siementä oli seassa enemmän kuin tarpeeksi. Sato piti lajitella myllyllä ja jauhoista tehtiin puuroa (helevetin pahaa) ja leipää. En oikein usko että tavanomaisessa viljelyssä on tuottoisin kasvi, mutta luomuilijoille voi olla oikein hyväkin rahakasvi

Saviheinä?

Saviheinä?

Jees, parasta loimaan ghettosta.

"Tattari taalarit tekee, tattari talottomaksi." Kaverin kokemuksen mukaan satotaso vaihtelee 0-3000 kg/ha, panostuksesta riippumatta. Ehkä se pölytys on yksi näitä avainjuttuja, hyönteispölytteinen kun on.

Petri

"Tattari taalarit tekee, tattari talottomaksi." Kaverin kokemuksen mukaan satotaso vaihtelee 0-3000 kg/ha, panostuksesta riippumatta. Ehkä se pölytys on yksi näitä avainjuttuja, hyönteispölytteinen kun on.

Petri

Mehiläispönttojä??

Voitteko uskoa (?!) että ollaan osattu googletella itsekin.

Ideana tässä oli saada viljelijöiden omakohtaisia kokemuksia. Voihan  tietty olla että tattarinviljelijöitä ei agronetissä pyöri.

No jos osaatte niin hyvin googletella, saatte varmaankin selville tattarin sopimusostajat; sieltä lähdette etsiytymään sopimusviljelijöiden puheille, jos antavat luvan.

Varmaankin jonkinnäköistä opinnäytetyötä varten materiaalia on keräyksessä, sieltä paremmin lähtee purkautumaan ?

-SS-

Voitteko uskoa (?!) että ollaan osattu googletella itsekin.

Vähän ehkä ilkeillen, mutta täytyy kysyä, osaatteko (jaksatteko?) myös lukea? Ainakin tuet löytyvät hakuoppaasta ihan heittämällä, muutenkin mitä tarkemmin kysyy, sitä helpommin vastataan. Tai tuohon kannattavuuskysymykseenhän voi oikeastaan vastatata vain, että kyllä/ei. Tai sitten kirjoittaa 20-sivuisen pohdinnan...

Petri

Kiitos kommenteistanne!

Opinnäytetyö ei ole nyt kyseessä, ihan tavallisen kolmen opintopisteen kurssi vain. Siihen nähden sitten on oma vaivannäkökin suhteutettu. Tukien kysymisen taustalla olikin lähinnä yritys päästä helpolla, lähteitä on kyllä niiden itse laskeskeluun.

Muutamiin tuottajiinkin ollaan jo saatu suora yhteys. Agronetin asiantuntijapalstaa meille suositteli eräs kurssin opettajista. Mitäpä sitä tunnollisena oppilaana ei sitten tekisi..

Kiitos kommenteistanne!

Opinnäytetyö ei ole nyt kyseessä, ihan tavallisen kolmen opintopisteen kurssi vain. Siihen nähden sitten on oma vaivannäkökin suhteutettu. Tukien kysymisen taustalla olikin lähinnä yritys päästä helpolla, lähteitä on kyllä niiden itse laskeskeluun.

Muutamiin tuottajiinkin ollaan jo saatu suora yhteys. Agronetin asiantuntijapalstaa meille suositteli eräs kurssin opettajista. Mitäpä sitä tunnollisena oppilaana ei sitten tekisi..

Se ei ole tainnut käydä täällä lähivuosina 

Lainaus käyttäjältä: agropiskelijat - 21.02.14 - klo:14:38

Kiitos kommenteistanne!

Opinnäytetyö ei ole nyt kyseessä, ihan tavallisen kolmen opintopisteen kurssi vain. Siihen nähden sitten on oma vaivannäkökin suhteutettu. Tukien kysymisen taustalla olikin lähinnä yritys päästä helpolla, lähteitä on kyllä niiden itse laskeskeluun.

Muutamiin tuottajiinkin ollaan jo saatu suora yhteys. Agronetin asiantuntijapalstaa meille suositteli eräs kurssin opettajista. Mitäpä sitä tunnollisena oppilaana ei sitten tekisi..

Se ei ole tainnut käydä täällä lähivuosina 

Tuon perusteella kannattaa kyl kyseenalaistaa ko. opettajan muukin asiantuntemus...