Siis miksi meillä täällä suomessa ei käytännössä toimi rehunkäsittelyssä se tapa, joka toimii esim. hollannissa, että ajetaan rehukakkuja pöytä täyteen kerran viikkoon ja lehmät syö siitä. Tuolla ulkomaillahan se on tapana, että siitä suoraan kakusta lehmät syö ja thats it. Jos täällä koittaa samaa, on kolmantena päivänä ruokintapöydällä komposti ja höyry nousee sekä pöydältä että siilosta....??

Hyvä rehu pillau helepommin ku huono, koska siinä o enerkiaa, joka palaa.. En tiä mikä ois sit se vastaus kysymykseesi, sillä tuskin hollantilaeste rehut järestää huonoja on..

Tuossa syötetään suoraan siilosta. 25 mahtuu kerralla. Brittituottaja, 75 lypsävää.
http://youtu.be/CHyU17_bROo

ja kaverilla on se Butterfly-asemakin  http://youtu.be/GjGOF_T2Yd4

Mä vähän luulen, että niiden rehu tehdään kuivempana ja säilöntaine voi olla hiukka erilainen. Märemmästä rehusta tahtoo hönkä nousta melko sukkelaankin, mutta jos on kuivaa kestää viikonkin olla ladossa aloitettu paali.

Mie pyrin aina ottamaan viikon rehut lämpimään välivarastoon eikä mitään ongelmia lämpeämisen kanssa paitsi kesähelteillä. Ja on vielä pystystä tehtyä rehua niin ei kyllä ole mitään kuivaa..

Edit. Ja ennen kun joku väittää että ei ole mitään hyvää rehua niin lehmien keskituotos siinnä 10 000 paikkeilla joten ei se varmaan aivan paskaa ole..

Mä oon nähnyt noita brittilän siiloja livenä.. Kulutus on riittävää/päivä, raaka-aineen sokeripitoisuus on +250 ja siilojen tiiviydet varmaan jotain 250 kgka/kuutio.

Mä oon nähnyt noita brittilän siiloja livenä.. Kulutus on riittävää/päivä, raaka-aineen sokeripitoisuus on +250 ja siilojen tiiviydet varmaan jotain 250 kgka/kuutio.

Ei ole varmaan ummetusta noilla sokereilla?

Eikä kuilut tukossa.

Niitetään liian lyhyeen ja siiloon viedään koneiden mukana muutakin kuin rehua.Sama juttu paalissa.Suomen korjuu keli kun on mitä on toisinaan.

Niitetään liian lyhyeen ja siiloon viedään koneiden mukana muutakin kuin rehua.Sama juttu paalissa.Suomen korjuu keli kun on mitä on toisinaan.

Jospa net tekee enzyymeillä ? 

Rehu saa käydä kunnolla loppuun väh 3kk ja sitte on todella stabiilia ?

Kuinkahan ne meillä toimii kun syksyllä lämpötilat laskee alemmas, fermentoituminen loppuu ?

Jenkkilässä tekivät asfalttikentälle pyöräpaaluista aumalle seinät. Ajoivat paalurivien väliin hillittömän keon rehua ja polkivat siihen jollain wersatitlella(fentit on sielä päin köyhäin talon kalustoo) niin tiukkaan kuin vain saivat. Sitten toimittaja kyeli että mitenkäs peittäminen? Isäntä nauramaan siihen että muovi maksaa enemmän kuin se 15 senttiä rehua!

Oliko pinnalla muuta vai koko auma samaa karkearehua, maissia?

Oliko pinnalla muuta vai koko auma samaa karkearehua, maissia?

Muistaakseni oli samaa rehua koko auma, mutta en muista mistä kasvista se rehu oli. Italiassa maissi säilörehusiiloa katsottiin aikoinaan. Oli ilman muovia ja siitä vain pojat veti rintuuksesta kyytiin. Pinnassa oli joku 5 senttiä pilaantunutta rehua eikä sitä mitenkään eroteltu.

Jenkkilässä tekivät asfalttikentälle pyöräpaaluista aumalle seinät. Ajoivat paalurivien väliin hillittömän keon rehua ja polkivat siihen jollain wersatitlella(fentit on sielä päin köyhäin talon kalustoo) niin tiukkaan kuin vain saivat. Sitten toimittaja kyeli että mitenkäs peittäminen? Isäntä nauramaan siihen että muovi maksaa enemmän kuin se 15 senttiä rehua!

Tässäkin on pyöröpaaluista seinämää tehty

http://blog.sme.sk/blog/13769/240106/asterobel3.jpg

 

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 09.02.14 - klo:21:22

Jenkkilässä tekivät asfalttikentälle pyöräpaaluista aumalle seinät. Ajoivat paalurivien väliin hillittömän keon rehua ja polkivat siihen jollain wersatitlella(fentit on sielä päin köyhäin talon kalustoo) niin tiukkaan kuin vain saivat. Sitten toimittaja kyeli että mitenkäs peittäminen? Isäntä nauramaan siihen että muovi maksaa enemmän kuin se 15 senttiä rehua!

Tässäkin on pyöröpaaluista seinämää tehty

http://blog.sme.sk/blog/13769/240106/asterobel3.jpg

 

No Suomen rikkaus on murre ja sen eri muodot.