Amerikkalaiseen hyvinvointiin kuuluu usein (ei nyt ehkä kaikissa ihan uusimmissa enää mutta monissa isoissa) se hiekkaparsi ja kaadottoman, virsakouruttoman lantakäytävän putsaaminen 2 kertaa vuorokaudessa...

Utareet meillä on vanhoilla enemmän olleet ongelmana kuin jalat, ja hämmentävästi saaneet pöpöjä "optimiolosuhteissa" eli väljällä laitumella umpikaudella. Puhdas hiekka olisi varmaan ihan hyvä utareelle, mutta en keksi miten joku orgaaninen patja toimisi kohtuullisellä työmäärällä hyvin. Ilmeisesti toimii, mutta tuntuu oudolta. Joka tapauksessa, kun omien makuuparsien korkeus on nyt patjoineen 24cm, niin en kyllä missään nimessä korottaisi niitä millään laatikolla ja kynnyksellä tyttöjen pois peruuttamisen vaikeuttamiseksi.

Kyse on makuuajoista, kintereiden hiertymisestä....hiekkaparsinavetasta on vaikea löytää yhtäkään karvatonta kinterettä, turvonneista takapolvista puhumattakaan. Meillä on karvamuutoksia noin 10% eläimistä, niitä ei tarvisi olla. Epämukava makuualusta vähentää makuullaoloaikaa ja sitä kautta maidontuotantoa.

Enkä nähny Amerikan maalla yhtään kaadotonta lantakäytävää, koko rakennus on yleensä kallellaan. Suomessa vatupassilammikoita riittää Epätoivoisimmat on kallistettu keskelle, mikä käytännössä tarkoittaa jatkuvaa virtsalammikkoa raapanuran ympärillä, kun joku alavirrassa keksii sontia vaijeriuraan.

Niinhän sitä meilläkin kokeiltiin kuivikkeita päälle ja siitä se rieumu repesi. Puhtaassa hiekassa ei pöpöt kasva, mutta kun sen hiekan sekaan tulee vähääkään sontaa ja kuivikkeita, saamme aikaiseksi kompostin mikä ei suinkaan pala, vaan siellä muhivat ne pöpöt. Sitä tulehduskierrettä minä muistelen vieläkin rauhottavien kera. Ei tulehtunut yksi tai kaksi, vaan kymmenen ja uudestaan, kuin teletapit.
Betonia ja kutteria, tulehduksia aina joskus, mutta kannu saattaa jopa olla lypsyllä maitohuoneessa useita viikkoja.

L

Enkä nähny Amerikan maalla yhtään kaadotonta lantakäytävää, koko rakennus on yleensä kallellaan. Suomessa vatupassilammikoita riittää Epätoivoisimmat on kallistettu keskelle, mikä käytännössä tarkoittaa jatkuvaa virtsalammikkoa raapanuran ympärillä, kun joku alavirrassa keksii sontia vaijeriuraan.

Löysin kuvan raapallisesta 500 lehmän navetasta pensylvaniasta, varmaan on kaatokin, ja selvästi lehmien jalat tykkää...

Meillä on vatupassilammikko pahimmalla mahdollisella eli keskikallistuksella, about tuollaisella puhtaudella kuin videolla, kumimatolliset käytävät vähän puhtaammat. http://www.lalmek.se/cleanmatic/cleanmatic_utgodsling.htm   (edit: videon äänet eivät tule raapasta, se on pari kertaa ajanyt varpaille kun en ole sitä huomannut, on täysin äänetön. Raappa myös puristi yhden lantakäytävälle syntyneen pienen lehmävasikan hygieniasiltaa vasten. Pysähtyi sitten kun vastuksen raja tuli vastaan, ja teki hälytyksen. Vasikka on nyt 3kk ja vieroitettu jokin aika sitten)




Ja tuossa aika hieno lantaraappa pienkuormaajaan. Tulee kyllä siistiä jälkeä, mutta olenko havaitsevinani kosteutta tämänkin varsin sistin navetan käytävillä ennen kuin ne puhdistetaan? Ainakaan uritus ei näy lätäköiden alta..

Kannattaako huonoista ottaa mallia?

Alemmassa on raapattu 50-60 metriä, pitäisikö pskan alta näkyä jotain?

Hyvä jos vatupassissa ei vesi viihdy. Neste eli kusi on paljon pahempi kuin paskaläjät käytävällä.

 Näissä asioissa ei ole yhtä totuutta eikä se paras tietämys välttämättä asu omassa pääkopassa. On monta vaihtoehtoa ja mahdollisuutta ja jossain joku tekee aina paremmin kuin sinä tai minä......

edit: alemmassa kuvassa  esim. keskellä alhaalla on lätäköitä joita kolaus ei ole aiheuttanut.

Suomenennätys Holstein on lypsänyt (asiasta uutisoitaessa) 200 000kg, maailmanennätys (kanadasta) 215000kg. Ei siinä valtavaa eroa ole

Jotkut asiat ovat paremmin jenkeissä, jotkut huonommin. Ja aika paljon on asioita joiden kehittämiseksi kannattaa suunnata katse mieluummin Eurooppaan kuin rapakon taakse.

Meilläkin on vähän hiertymää havaittu, ja analyysini mukaan sen aiheuttaa kumin pintaan pinttynyt ja kuivinut sonta/turve. Ratkaisua en tiedä, ensin se pitää tietty pestä, mutta ehkä joku öljyäminen tms. käsittely (yhdistettynä esim parin kk välein tehtävään pesuun) ehkäisisi pinttymistä?

Niille joilla on tarvetta, nuo säädettävät kuormaajaraapat (tai kuivikkeenlevitin) eivät nähtävästi ole ihan kamalan hintaisia:

http://www.kittagri.com/index.php/products/mensch-manufacturing

edit: alemmassa kuvassa  esim. keskellä alhaalla on lätäköitä joita kolaus ei ole aiheuttanut.

Suomenennätys Holstein on lypsänyt (asiasta uutisoitaessa) 200 000kg, maailmanennätys (kanadasta) 215000kg. Ei siinä valtavaa eroa ole

Jotkut asiat ovat paremmin jenkeissä, jotkut huonommin. Ja aika paljon on asioita joiden kehittämiseksi kannattaa suunnata katse mieluummin Eurooppaan kuin rapakon taakse.

Meilläkin on vähän hiertymää havaittu, ja analyysini mukaan sen aiheuttaa kumin pintaan pinttynyt ja kuivinut sonta/turve. Ratkaisua en tiedä, ensin se pitää tietty pestä, mutta ehkä joku öljyäminen tms. käsittely (yhdistettynä esim parin kk välein tehtävään pesuun) ehkäisisi pinttymistä?

Niille joilla on tarvetta, nuo säädettävät kuormaajaraapat (tai kuivikkeenlevitin) eivät nähtävästi ole ihan kamalan hintaisia:

http://www.kittagri.com/index.php/products/mensch-manufacturing

Höps.
Tuossa alakuvassa raapan kuljettaman lantavalllin etureunaa ei edes näy koko kuvassa. Se kulkee tuon matkan jälkeen vähintään pari metriä raapan etupuolella. Raapan kuljettamasta lannan määrästä voi myös nähdä, että sitä ei alun perinkään ollut käytävällä kovin paljoa. Kaksirivinen, kolme kertaa päivässä lypsy ja puhdistus, pituussuuntainen kallistus. Standardi jenkkinavetta.

Muoks.

Siis tarkemmin. Raapan edellä nestemäinen lanta kurvailee helpointa tietä alamäkeen. Eli kuvassa siis verhoseinän puolella lantavallin etureuna kuljaa jossain kuvan ulkopuolella, koska siellä ei ole hiekkaa tai kiinteitä kasoja estämässä nesteen kulkua. Parsirivin puolella hiekka ja kuivemmat lantakasat taas pakottavat liejun ulommas. Lantavalli on siis pahasti "toispuoleinen". Raapan etuosassa näkyvä lantavallin kohouma taas tarkoittaa, että liejukerroksen alle on kerääntynyt hiekkaa ja kuivempaa lantaa. Paska ei siis noin kolaten sekoitu, vaan nestemäisempi osa huilaa omia teitään edellä ja kuiva aines kerääntyy raappaan.

Ei taida selittämällä parantua... Mutta on tuota sonnan käytöstä tullut jonkin verran seurattua. 

Tuossa alakuvassa raapan kuljettaman lantavalllin etureunaa ei edes näy koko kuvassa. Se kulkee tuon matkan jälkeen vähintään pari metriä raapan etupuolella. Raapan kuljettamasta lannan määrästä voi myös nähdä, että sitä ei alun perinkään ollut käytävällä kovin paljoa. Kaksirivinen, kolme kertaa päivässä lypsy ja puhdistus, pituussuuntainen kallistus. Standardi jenkkinavetta.

Minä väitän että se ainoa rajapintä on se kuvassa näkyvä, mutta pistä vastaavasta systeemistä kuva joka kertoo minun olevan väärässä niin uskon toki.

Muokkasin tuota edellistä, kun kaffin juonnilta ehdin.

Hiekkapedit on rapakon takana pakon sanelema ratkaisu jalostuksen tuomaan
ongelmaan.Katsokaa lehmien ylösnousutekniikkaa ,niin siinä kohdistuu semmoiset
rasitukset kinneriin ja törröttäviin niveliin ,että hirvittää.
Ainoa oikea makuualusta näille kanukeille on vinokuivike (turve+olki).Kaikki muut
ovat huonoja kompromissejä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.02.14 - klo:19:49

Suomessa hiekkaa parsiin ja sitten BETONIA PÄÄLLE!

Betonin päälle sitten joku soft bed....kyllä ne melko alas noteeraavat nuo parsipedit, oli millasia hyvänsä. "there's two kind of mattresses, bad and worse...." 

Sorvailen tässä takaestettä makuuparsiin, josko saisi pidettyä 5-6 senttiä kuiviketta pedin päällä.

Toimisiko tämäntyylinen parsi vai olisiko oikea pöpöpesä? 2x 40mm lateksimatto etujalkojen alle ja takaesteeksi 100mm betonieste.

Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 05.02.14 - klo:12:45

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 04.02.14 - klo:19:49

Suomessa hiekkaa parsiin ja sitten BETONIA PÄÄLLE!

Betonin päälle sitten joku soft bed....kyllä ne melko alas noteeraavat nuo parsipedit, oli millasia hyvänsä. "there's two kind of mattresses, bad and worse...." 

Sorvailen tässä takaestettä makuuparsiin, josko saisi pidettyä 5-6 senttiä kuiviketta pedin päällä.

Toimisiko tämäntyylinen parsi vai olisiko oikea pöpöpesä? 2x 40mm lateksimatto etujalkojen alle ja takaesteeksi 100mm betonieste.

Edelleen, jos siinä on vain ja ainoastaan puhdasta hiekkaa, niin ei pöpöjä, mutta jos sontaa ja kuivikkeita: todellinen komposti. 

Ja jos oikeasti haluaa kokeilla vaikka pelkillä kuivikkeilla niin ei tarvi tuollaisia lateksivirityksiä, pelkkä boksi riittää.

Viime vuonna Eurotierissä oli esillä sellainen "sänkyviritys" jossa mekanismi pyöräytti mattoa aina taaksepäin kun elukan paino poistui patjan päältä. Mahtaakohan moneen navettaan olla asennettuna?  En muista kyllä nyt firman nimeä kun nätti tyttö oli esittelemässä joten ei ehtinyt tuotteisiin tarkasti perehtyä.

edit: alemmassa kuvassa  esim. keskellä alhaalla on lätäköitä joita kolaus ei ole aiheuttanut.

Suomenennätys Holstein on lypsänyt (asiasta uutisoitaessa) 200 000kg, maailmanennätys (kanadasta) 215000kg. Ei siinä valtavaa eroa ole

Jotkut asiat ovat paremmin jenkeissä, jotkut huonommin. Ja aika paljon on asioita joiden kehittämiseksi kannattaa suunnata katse mieluummin Eurooppaan kuin rapakon taakse.

Meilläkin on vähän hiertymää havaittu, ja analyysini mukaan sen aiheuttaa kumin pintaan pinttynyt ja kuivinut sonta/turve. Ratkaisua en tiedä, ensin se pitää tietty pestä, mutta ehkä joku öljyäminen tms. käsittely (yhdistettynä esim parin kk välein tehtävään pesuun) ehkäisisi pinttymistä?

Niille joilla on tarvetta, nuo säädettävät kuormaajaraapat (tai kuivikkeenlevitin) eivät nähtävästi ole ihan kamalan hintaisia:

http://www.kittagri.com/index.php/products/mensch-manufacturing

Millä soluilla? Minusta ei ole vertailukelpoinen tulos jos toisessa lehmä on jo jatkojalostuksessa kun toisessa sitä voisi vielä lypsää. Taitaa Jenkilässä ja Kanadassa soluraja olla jossain 400000 jos sitä nyt yleensäkkään on.

Millä soluilla? Minusta ei ole vertailukelpoinen tulos jos toisessa lehmä on jo jatkojalostuksessa kun toisessa sitä voisi vielä lypsää. Taitaa Jenkilässä ja Kanadassa soluraja olla jossain 400000 jos sitä nyt yleensäkkään on.

Jenkeillä elintarvikeraja on 750.000 kun meillä se on 400.000. Isot meijerit noudattaa kuitenkin eurooppalaisia laaturajoja.

Meillä kun on noita kuivikeparsia niin onhan ne eläimille kaikin puolin parhaimpia. Hiertymät, vedinpolkemat ja käytävillä makoilu on täysin poissa. Ongelman muodostuu vaan siitä että ennemmin tai myöhemmin ne on kuopalla jolloin sonta ja kosteus kulkeutuu parsiin ja silloin piru on hetken päästä irti. Samoiten niitä on lähes mahdoton yhdistää ritilöihin mikä kait on yksi tehokkaimmista lannanpoistoista.