Mikäs vika semmottessa kiinteä apesekoitin systeemissä on? Minusta ainakin se voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto, jos ne toimivat sillain että ei tarvitsisi kun huolehtia siitä että täyttöpöydällä ja siiloissa on rehua.

Mikäs vika semmottessa kiinteä apesekoitin systeemissä on? Minusta ainakin se voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto, jos ne toimivat sillain että ei tarvitsisi kun huolehtia siitä että täyttöpöydällä ja siiloissa on rehua.

Sähkökatkon aikaan voi olla tarvista mielenkiintoisen isolle agrikaatille.
Jos apemyllyssä on pelkästään joku 40kw sähkömoottori ja muut härpäkkeet päälle, niin se pistää jo melkoisen varavoimakoneen polvilleen.

Jos vermeet tekeen sitä apetta omatoimisesti niin sillonhan piisaa pienempikin sekoitin ja siten pienempi sähkömoottori. Ku sillonhan sitä apetta voi tehä monta kertaa päivässä. ja sähkökatkon aikana voi vaik pyöritellä pyöröpaalin avantilla, sinne mattoruokkijan alle.

Minusta tuo vaan kuulostais myyntimiesten suusta niin helpolta ruokinnalta, onhan siinä tosin apereseptien löytämiset ja muut.

Minusta tuo vaan kuulostais myyntimiesten suusta niin helpolta ruokinnalta, onhan siinä tosin apereseptien löytämiset ja muut.

Kuulostaahan se. Tottunut vain vähän kriitisesti suhtautumaan myyntimiesten helppoihin ratkaisuihin.

Niinhän niihin pitääkin, mut appeenteko, jos se on päivittäinen homma ja kun se pitää tehdä jouluina ja juhannuksinakin nii kyllä se houkuttelevalta tuntuu et jos koneet sais sen tekemään. Jos vaikka 45min päivässä säästää niin se on jo vuodessa paljon ja kymmenessä älyttömästi ja 30v mikä pitäisi navetan käyttöikä olla jo työnsäästö on hirmuinen. Vaikka välillä jo tuohon ikään mennessä remonttia tekisikin.

Niinhän niihin pitääkin, mut appeenteko, jos se on päivittäinen homma ja kun se pitää tehdä jouluina ja juhannuksinakin nii kyllä se houkuttelevalta tuntuu et jos koneet sais sen tekemään. Jos vaikka 45min päivässä säästää niin se on jo vuodessa paljon ja kymmenessä älyttömästi ja 30v mikä pitäisi navetan käyttöikä olla jo työnsäästö on hirmuinen. Vaikka välillä jo tuohon ikään mennessä remonttia tekisikin.

Appeenteon voi suunnitella niin että pöydälle mahtuu tarvittaessa vaikka kahden päivän eväät. Ei tarvi kesken kinkun kokolla rillauksen lähtä ruokintatöihin. Ite olen sitä miältä, että mahdollisimman vähän ylimäärästä automatiikkaa navettaan. Niitä joutuu kuitenkin jouluna ja juhannuksena rassaamaan.

onko konetta joka on kestänyt navetassa 10 vuotta puhumattakaan automatiikalla varustetusta....

Automatisoinnin tarve on kyl ilmeinen niissä yrityksissä, missä pyritään tulemaan toimeen yrittäjäparin työvoimalla. Vaihtoehtoja, kuten esimerkiks muutaman robotilan yhteinen apevaunu ja kaikkien tilojen ruokinnan hoito vuoropäivinä, mietitään harvemmin.
Työ vähenee, "automatisoituu". Vaatii vaan pientä sopeutumista...

Tuntuis vaan ettei tuo ruokinta automatisoidu ainakaan lypsyä edullisemmin... Edellyttää säilörehut torniin, rehujakeet siiloihin, kaikennäkösiä kuljettimia, ruuvia ja hässäköitä?

automatisointia enemmän työaikaan merkkaa moni käytännön järjestely. joku tekee appeen lehmille joka päivä 15min ja joku saa varmasti enemmän aikaa kulumaan pelkästään täyttöpöytien täyttöön.
toki automatiikalla saadaan tehtyä pieniä ja tuoreita appeita mutta hyvin käy jos 5päästä vielä anturit pelittää täyttöpöytien laakerit on hyvässä hapessa. sekin riippuu niin paljon missä tilassa homma tehdään. ilman automatiikkaakin pystyy ruokinnan aika lyhyeen aikaan saamaan jos hommia järjestelee uudestaan. toki ei se aina onnistu mutta kannattaisi jotain ulkopuolista käyttää navetassa kattomassa mitä mieltä on systeemistä ja olisko hänellä ideoita. tilasokeus ei ajan kanssa ainakaan häviä.
esim jos täyttää jotain apevaunua pienellä kierukalla niin meneehän siinä ihan sairaan kauan. itse en kuitenkaan laittaisi sellaista automatiikkaa joka täyttää oikean ajan sitä vaunua ja itse voisi tehdä sillä välin muuta. vaan kyllä siinä joku säiliö automatiikalla täyteen ja itse isosta luukusta puolessa minuutissa laskien vaunu täyteen.

Tämä automatisointikysymys on mielenkiintoinen. Yhtä oikeaa vastausta on vaikea löytää. Meillä on nyt kokemusta aperuokinnasta vuoden ajalta parsinavetasta, 6 vuoden ajalta pihatosta leveällä pöydällä (+3,5 vuotta hiehonavettana) sekä 3,5 vuoden ajan kapeasta ruokintapöydästä yhdistettynä ruokinta-automatiikalla.

Laitan nyt muutaman plussan ja miinuksen eri ruokintamalleista

Leveä ruokintapöytä
+toimintavarma kokonaisuus
+ei isoja ylläpitokuluja

-apetennis
-taukoja lehmien rehunsaannissa=> vaikutukset robottiliikenteeseen


Kapea+automatiikka

+parempi robottiliikenne, useampi jako
+rehua aina lehmien saatavilla, ei apetennistä
+ei sidoksissa navetointi-/valmistusaikoihin
+onnistuu helposti myös naistyöntekijöiltä

-laakeririkko juuri kun pitäisi jonnekkin lähteä
-suuremmat ylläpitokulut

onko konetta joka on kestänyt navetassa 10 vuotta puhumattakaan automatiikalla varustetusta....

Mulla kesti ensimmäinen pieni kinteä apesekoitin (valmetal) kokonaista vuoden ja kolme kuukautta (noin 450 päivää). Sitten kesko lunasti sen takaisin samalla hinnalla millä se oli ostettu. Nykyinen kone on 17m3 Seko 37kw sähkömoottorilla. Sähkökatkon aikana sitä voi pyörittää traktorilla ja jako hoituu mattoruokkijan sijasta pienkuormaajalla.

Mikä oli tarinan opetus? Menetin uskoni siihen että ruokinnan voi järkevasti automatisoida siten että se luotettavasti yksin toimii, voin toki olla väärässä. Mitä vähemmän koneita sitä parempi ja AINA pitää olla varajärjestelmä teknisten ongelmien varalta. Ja vielä en ole nähnyt toimivaa ja kestävää täyttöpöytää...

Mulla 2 kappaletta DeLavalin Combimasteria sukkuloittee ruuat 200 lehmälle ja useamman vuoden kokemuksella vois todeta että silloin kuin toimii hienosti niin todella vaivatonta, mutta rumia sanoja tulee liian usein. Robotit lähtee liikkeelle kellon ohjaamina ja kun saapuvat tankkauspaikalle niin logiikan ohjaamana ottaa rehut täyttöpurkain tornista ja väkirehut spiraalilla siilosta. Yhteensä 28 kertaa päivässä. Väkirehut on yleensä aina saatu lehmille, mutta säilörehun kanssa on tänäkin vuonna jokusen kerran turvauduttu avantkattiin. Joko on ollut tornissa purkain rikki tai jotain muuta vastaavaa vikaa.

Roboteissa on suurin ongelma ruotsalainen logiikka, eli säätövaroja on liian vähän. Ohjelmaan ei ole saatavissa muutoksia. On tiettyjä raja-arvoja joiden ylittyessä tulee error ja kone halvaantuu siihen paikkaan. Jos olisi liikkumavaraa enempi raja-arvoissa niin puolet hälyytyksistä karsiutuisi pois.

Jokapäiväistä valvontaa siis vaatii ja ei voida puhua automatiikasta.

Paras tilanne oli silloin kun oli väkirehurobotti erikseen ja kiskolla kulkeva käsinohjattu säilörehuvaunu erikseen. Aikaa kului kokonaisuudessaan vähempi ruokintaan ja valvontaan.

Nyt jos tekisin ruokinnan automatisoinnin, niin ketjupöytä ja siihen varalle ylös kiskolla liikuva Huma-vaunu. Vaihtoehtona ois ape tai sr ja väkirehu. Väkirehu jaettais kiskorobotilla ja sama kisko olis siis varakäyttönä säilörehuvaunulle.

Jos kapitaalia riittää niin ruokinnan voi todellakin automatisoida, pitää vaan tarkkaan miettiä mitä haluaa.

Tämä automatisointikysymys on mielenkiintoinen. Yhtä oikeaa vastausta on vaikea löytää. Meillä on nyt kokemusta aperuokinnasta vuoden ajalta parsinavetasta, 6 vuoden ajalta pihatosta leveällä pöydällä (+3,5 vuotta hiehonavettana) sekä 3,5 vuoden ajan kapeasta ruokintapöydästä yhdistettynä ruokinta-automatiikalla.

Laitan nyt muutaman plussan ja miinuksen eri ruokintamalleista

Leveä ruokintapöytä
+toimintavarma kokonaisuus
+ei isoja ylläpitokuluja

-apetennis
-taukoja lehmien rehunsaannissa=> vaikutukset robottiliikenteeseen


Kapea+automatiikka

+parempi robottiliikenne, useampi jako
+rehua aina lehmien saatavilla, ei apetennistä
+ei sidoksissa navetointi-/valmistusaikoihin
+onnistuu helposti myös naistyöntekijöiltä

-laakeririkko juuri kun pitäisi jonnekkin lähteä
-suuremmat ylläpitokulut

Täyttäpöydän laakeriko hajos?