UUTISET ULKOMAAT
Kreikasta tuli pahoinvointivaltio
Chamilothorisin perhe tuntee nahoissaan ja hampaissaan, mitä tarkoittaa Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen raju hyvinvointivaltion alasajo
19.1.2014 17:39 35
Virve Kähkönen
HELSINGIN SANOMAT
LEIF ROSAS
Mies kerjäsi rahaa pahvilaatikossa istuen Ateenan kadulla tammikuun alussa.
Mies kerjäsi rahaa pahvilaatikossa istuen Ateenan kadulla tammikuun alussa.
Sarjassa tarkastellaan hyvinvointivaltion tilaa eri puolilla Eurooppaa. Osa 4/6.
Sarjan edelliset osat ovat ilmestyneet 4. tammikuuta 2014 sekä 14. ja 28. joulukuuta 2013.
Pitäisi säästää hammasrautoihin.
Kreikkalainen Antonis Chamilothoris istuu kerrostalohuoneiston sohvalla, polttaa sätkän toisensa perään ja kertoo suunnitelmastaan.
Seuraavan seitsemän kuukauden aikana pitäisi kääriä kasaan kaksituhatta euroa keskimmäisen tyttären, 12-vuotiaan Polyxenin, hampaiden oikomiseen.
Rahat täytyy kerätä nyt, kun Chamilothoris on onnistunut saamaan pätkätyön viemärisukeltajana Ateenan vesiyhtiöstä. Kreikan valtiolta on turha odottaa ilmaista julkista hammashuoltoa tyttärelle. Hoito on maksettava omasta pussista, 760 euron kuukausipalkasta.
"Julkinen hammashuolto oli vitsi jo ennen kriisiä", Chamilothoris sanoo.
Miehen suusta puskee savua, kun hän puhuu. Huulten välistä vilkkuvat paljaat ikenet. 48-vuotiaan omat ylähampaat alkoivat irrota 1990-luvulla, kun ikenet tulehtuivat silloisen työn aiheuttamasta pölystä.
Ei ollut silloinkaan tarjolla julkista hammashuoltoa, näemmä.
Mutta omista hampaista viis, tytär on tärkeämpi. Saadakseen tyttärensä hampaat suoriksi ja elannon viisihenkiselle perheelle Antonis Chamilothoris kahlaa joka päivä polviaan myöten Ateenan löyhkäävissä viemäreissä, ulosteissa ja jätteissä.
Työ on kirjaimellisesti paskaduunia.
"Viemäreistä löytyy kaikenlaista", Chamilothoris toteaa.
Julkisen hammashuollon onneton tila on yksi esimerkki Kreikan sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista.
Hyvinvointivaltio ylipäätään on Kreikassa verraten nuori kyhäelmä epäonnistumisia ja keskeneräisyyttä. Sosiaaliturva alkoi kehittyä toden teolla vasta oikeistolaisen sotilasjuntan kaaduttua 1974 ja sosiaalidemokraattisen Pasok-puolueen noustua valtaan vuoden 1981 vaaleissa – eli myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Antonis Chamilothoris oli silloin 16-vuotias.
Samana vuonna pantiin pystyyn julkinen terveydenhuolto, mutta työ jäi puolitiehen. Kaikkia kansalaisia palvelevan laadukkaan terveydenhuollon sijaan syntyi sirpaleinen järjestelmä, jossa hoidon saatavuus riippui potilaan ammatista ja sosiaalisesta taustasta.
Tiskin alta työnnettiin lääkäreille ruskeita kirjekuoria.
Velkakriisin aikana terveydenhuolto on remontoitu. Maassa olleet 130 erilaista sairausvakuutusrahastoa on yhdistetty.
Julkinen rahoitus terveydenhuollolle on puolittunut. Terveydenhuoltoa on keskitetty sairaaloihin, sairaaloita on suljettu, omavastuuosuuksia esimerkiksi lääkekuluissa on lisätty ja lääkärikäynneille on asetettu viiden euron maksu. Ja järjestelmä on edelleen pahasti viallinen.
"Aikaa lääkärintarkastukseen joutuu jonottamaan kolme kuukautta", rouva Ntina Chamilothori, 40, kertoo.
Hän istuu jakkaralla olohuoneen takan edessä. Kylmällä säällä perhe polttaa takassa puita lämmittääkseen asuntoa. Lämmitysöljyyn ei ole varaa, vaikka perhe olisikin oikeutettu lämmitysöljytukeen.
Monet Ateenassa toivovat leutoa talvea, koska joutuvat säästelemään jopa puiden polttamista. Lämmitys on kallista, lämmittämättä voi vilustua ja vilustuminen tietäisi lääkärireissua.
Se olisi vihoviimeinen kulu. Arviolta kaksi miljoonaa ihmistä elää täysin ilman sairausvakuutuksen tuomaa turvaa ja oikeutta julkiseen terveydenhuoltoon. He joutuvat maksamaan hoidon omasta kukkarostaan.
Useilla ei ole kukkaroa, koska he ovat vailla töitä ja tuloja.
Myös Antonis Chamilothoris joutui elämään työttömyytensä aikana puoli vuotta ilman sairausvakuutusta.
"Onneksi ei tarvinnut silloin mennä sairaalaan."
EU-maiden tukimiljardeihin turvautunut Kreikka käy läpi rajua talouden sopeutusohjelmaa troikan eli EU-komission, Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Euroopan keskuspankin EKP:n talutusnuorassa. Julkista sektoria ja hyvinvointivaltiota ajetaan alas nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
Esimerkiksi eläkkeitä on leikattu kriisin aikana moneen otteeseen. Ne ovat kutistuneet keskimäärin 21 prosenttia, suurimmat eläkkeet yli 40 prosenttia.
Verovaroilla maksettava peruseläke on tällä hetkellä säädetty 360 euroon. Summaa kasvattavat muut eläkesäästöt.
