Oli tuosta maidontuonti kohusta. Se hyöty että suomenrehun hinnat tuli kivasti alaspäin edellisiin rehu eriin nähden .

Näemmä joltain taholta löytyy vielä järkeä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/09/fi_FI/SOKn_Hiltunen_S-ryhma_ei_sekoita_tuonnilla_maitomarkkinoita/

Mitenkähän K-ryhmän laita tässä asiassa. Luultavasti kusevat jälleen asiakkaittensa suuhun.

maidon tuonti on järkevää koska ab-alueella tuotetaan niin vähän maitoa,että tuoremaitoa tuodaan pohjoisempaa jopa juustomeijereille tarkoitettua maitoa  tuodaan asutuskeskuksiin.Valion pitää siirtyä hintajärjestelmään joka suosii ab-alueen maidontuotantoa,se on kuitenkin mahdotonta,koska valion päättäjistä suurin osa on c- alueelta.
Yksinkertaisinta olisi nostaa ab-alueen tuottajahinta c1-alueen tasolle,kun ab-alueen tuotanto on laskenut riittävästi.
Jos tuotantotuki muuttuu lehmäkohtaiseksi on tilanne vaikea c-alueelle,koska silloin tukierot tulevat c-alueen kannalta liian hyvin näkyville.
Kun kiintiöt vapautuvat tulee etelä-suomen maito Virosta siinä vaiheessa ei Viron ja Suomen maidolla ei ole enään laatueroja jo nykysinkin on robottimaito samanlaista kummassakin maassa.

ei taetasi palajo maeto tuolla hommalla lissääntyö, pikemminki päevvastoen

maidon tuonti on järkevää koska ab-alueella tuotetaan niin vähän maitoa,että tuoremaitoa tuodaan pohjoisempaa jopa juustomeijereille tarkoitettua maitoa  tuodaan asutuskeskuksiin.Valion pitää siirtyä hintajärjestelmään joka suosii ab-alueen maidontuotantoa,se on kuitenkin mahdotonta,koska valion päättäjistä suurin osa on c- alueelta.
Yksinkertaisinta olisi nostaa ab-alueen tuottajahinta c1-alueen tasolle,kun ab-alueen tuotanto on laskenut riittävästi.
Jos tuotantotuki muuttuu lehmäkohtaiseksi on tilanne vaikea c-alueelle,koska silloin tukierot tulevat c-alueen kannalta liian hyvin näkyville.
Kun kiintiöt vapautuvat tulee etelä-suomen maito Virosta siinä vaiheessa ei Viron ja Suomen maidolla ei ole enään laatueroja jo nykysinkin on robottimaito samanlaista kummassakin maassa.

Olet oikeasssa tuotantotukiasiassa. Tämä pitäis olla ainakin etujärjestöille ykkösasia ja hoitaa pois mahdollisimman nopeasti. Se kun vaatii kipeitä ratkaisuja.

Sitä ei voi kuitenkaan korjata ainakaan osuustoimintameijereiden hinnoittelulla, koska silloin puututtaisiin kaikille_sama_hinta-periaatteeseen. Käytännössä siis pistehinnoittelu. Vaikka se tulee aikaa myöten ossuustoiminnalle nieltäväksi, ei taida onnistua vielä. Tukialueesta riippumatta volyymietua ei haluta maksaa niille, jotka sen tuottavat....

Eteläsuomen maidon voit odottaa tulevan virosta aivan vapaasti. Tuotannon siellä pitää kasvaa merkittävästi, jotta sitä riittää meille tuotavaksi sellaisia määriä...

mukava nähdä, että tukierot ja kaikenmaailman nönnönnöö-syyttely jatkuu. Mielummin potkitaan naapuria päähän ja annetaan hyöty kauemmas kuin yritetään löytää kaikkia hyödyttävää ratkaisua. Tää koskee tukirajan molempia puolia.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 05.10.08 - klo:09:53

Ei tuoremaidon tuonti ole vakava uhkatekijä. Enemmin tai myöhemmin näin olisi tullut käymään kumminkin. Hyvä kirittäjä siitä Valiolle tulee, saadaan tuotantolaitos rakennetta vihdoinkin kuntoon

Mistähän meinaavat tuoda? Ainaskaan halvemmalla?

Ei sen tarvitse ollakkaan halvempaa kuin Suomalainen maito vaan se on keino pitää Suomalaisen maidon tuottajahintaa alhaalla. Sama juttu kuin osassa raakapuun tuonnissa vaikka tuontikustannuksineen hinta olisi kolminkertainen kunhan ei Suomalainen hintataso nousisi niin sitä tuodaan. Tuotti Suomalainen tuottaja mitä tahansa niin hänen pitäisi tyytyä kaupan antamiin jäänöseriin ja vähäisiin tukiin jonka kauppa ulosmittaa etukäteen hinnan korotuksin.
Perkele sanon minä, tässäkin saitissa näkee hyvin miten hyvin politikot ja kauppa ovat tehneet hyvää yhteistyötä saaden melkein kaikki viljelijät maaorjan asemaan hajoita ja hallitset järjestelmällä.
Jokainen kadehtii toisen tuotantosuunnan/alueen/tehokkuuden/kansantalouden nimissä tukia, vaatien viljelijöiltä itseltään alentamaan kovaan ääneen kyseistä vääryyttä mutta arvaten se tuskin lisää meidän vähäisten viljelijöitten yhteistyötä ja taloudellista menestystä.
Ja ne isojen tilojen koneet/autot/mönkijät ym. mitä me "piennet" niin herkästi kateellisena haaveilemme mutta jos sattuisit joskus pääsemään tekemään kauppaa isotilallisen kanssa niin melkein aina kauppaa käydään rahoitusyhtiön kanssa joka omistaa ko. laitteet. Menipä asian viereen 

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Pääomakulun lisäksi pitäisi osata tarkastella pääomankiertonopeutta ja pääomantuottoa, jotta tietäisi tarkemmin sen tarvittavan pääoman talouden pyöritykseen.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 11.10.08 - klo:09:03

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Pääomakulun lisäksi pitäisi osata tarkastella pääomankiertonopeutta ja pääomantuottoa, jotta tietäisi tarkemmin sen tarvittavan pääoman talouden pyöritykseen.

Niin pitäisi. Muualla yritys maailmassa investoinin takaisin maksuaika on 4-5 vuotta, maataloudessa käytetään yleensä 10 vuotta. Sekin että ihmetellään mitenkä naapuri vaihtaa traktoria vähintään joka toinen vuosi.
Yksinkertaisesti pääomaa on jo kiini siinä entisessä jolla maksetaan sitä uutta traktoria ja saadaan kuoletettua mahdollisesti verotuksessa pääoma kuluja enemmän.

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Höps, son surkia torpparirenki, joka ei omiksi koneita saa ostettua!! Velekavetoosta pelleilyä, jota ei oikiat isännät tee.

Niin pitäisi. Muualla yritys maailmassa investoinin takaisin maksuaika on 4-5 vuotta, maataloudessa käytetään yleensä 10 vuotta. Sekin että ihmetellään mitenkä naapuri vaihtaa traktoria vähintään joka toinen vuosi.
Yksinkertaisesti pääomaa on jo kiini siinä entisessä jolla maksetaan sitä uutta traktoria ja saadaan kuoletettua mahdollisesti verotuksessa pääoma kuluja enemmän.

Jos sillä rakvaattorilla ajetaan se 2-300 tuntia/vuosi ja vaihdetaan noilla perusteilla uuteen joka toinen vuosi, niin kyl pääoma kiertää. Rattorikauppiaalle. Se kertoo siitä, että jokin osa tilalla tuottaa hyvin ja se tuotto ohjataan lyhentämättömänä konekauppiaan tilille. Ku sitte tulee se rakennusinvestoinnin aika, itketään taas huonoja investointitukia ja kovia ehtoja. Pitäis saada paremmin ku on nii kallista...

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Minä tarkoitin vaan sitä jos homma on kannattavaa niin silloin riittää rahat perheen harrastuksiin käteiskassasta, kuten omat veneet autot ym. ettei tarvitse rahoitusyhtiön lainaa ottaa huonolla hinnalla. Mutta yritys puolella pitää muistaa ettei velan suhde liikevaihtoon tule epäedulliseksi. Pääomakuluista se että kuinka moni pitää käteiskassaansa paremmin tuottavissa sijoituksista mitä ostettavan koneen laina raha maksaa? vai onko se kuukauden alimman saldon 0,1% korko miinus käyttömaksut?

Aiemmin lähettämääni kysymykseen odottelen vielä Veijon vastausta sekä Aulis Anttilan kommentointia. Myös mm. Apemies ymmärtääkseni maidontuotantoon voimakkaasti investoineena maidontuottajana voisi vastata, vaikkei tähän viestiketjuun muutoin ole osallistunut.

Aiemmin lähettämääni kysymykseen odottelen vielä Veijon vastausta sekä Aulis Anttilan kommentointia. Myös mm. Apemies ymmärtääkseni maidontuotantoon voimakkaasti investoineena maidontuottajana voisi vastata, vaikkei tähän viestiketjuun muutoin ole osallistunut.

Kerro sinä miks pitäs ostaa suomalaisia koneita kun ne suureks osaks käyttökelvottomia .Aika näyttää muuttuuko koneteollisuuden halu tehdä koneita jotka tehty kunnon käyttöön . Lian usein koneet tullessaan markkinoille täysin prototyyppejä. Kokemusta esim pellinpalan, niperen, murskan täysin käyttökelvottomista tekeleistä.

Myös mm. Apemies ymmärtääkseni maidontuotantoon voimakkaasti investoineena maidontuottajana voisi vastata, vaikkei tähän viestiketjuun muutoin ole osallistunut.

***Tiedä sitten tuosta voimmakkuudesta, mutta pihaton sisällä on ihan tasapuolisesti Suomessa ja Ruotsissa valmistettua rautaa ruostumassa.

En koe hooppotterin kysymyksen asettelua reiluksi. Täysin kotimaisuuteen on vaikea päästä ihan tarjonnan puutteen vuoksi joissakin tuoteryhmissä. En kuitenkaan ole mikään puhdas pulmunen tässä kohtaa, koska esim. traktoripuolella hyödynnän vain suomalaista moottoriosaamista. Kotimaisen traktorin koppi sen sijaan saa historiikkisarjan tunnelman aikaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 11.10.08 - klo:09:03

Sama pääomakulu sillä koneella on, rahoitti sen sitten pankki, rahoitusyhtiö taikka perämettä. On se merkillistä, kun tästä likividiteetti ajattelusta ei päästä yhtään pidemmälle!

Höps, son surkia torpparirenki, joka ei omiksi koneita saa ostettua!! Velekavetoosta pelleilyä, jota ei oikiat isännät tee.

Lainaus käyttäjältä: Terminator - 11.10.08 - klo:09:56

Niin pitäisi. Muualla yritys maailmassa investoinin takaisin maksuaika on 4-5 vuotta, maataloudessa käytetään yleensä 10 vuotta. Sekin että ihmetellään mitenkä naapuri vaihtaa traktoria vähintään joka toinen vuosi.
Yksinkertaisesti pääomaa on jo kiini siinä entisessä jolla maksetaan sitä uutta traktoria ja saadaan kuoletettua mahdollisesti verotuksessa pääoma kuluja enemmän.

Jos sillä rakvaattorilla ajetaan se 2-300 tuntia/vuosi ja vaihdetaan noilla perusteilla uuteen joka toinen vuosi, niin kyl pääoma kiertää. Rattorikauppiaalle. Se kertoo siitä, että jokin osa tilalla tuottaa hyvin ja se tuotto ohjataan lyhentämättömänä konekauppiaan tilille. Ku sitte tulee se rakennusinvestoinnin aika, itketään taas huonoja investointitukia ja kovia ehtoja. Pitäis saada paremmin ku on nii kallista...

No jos trakvaatori maksaa 100k€ ja siitä vähennetään ensimmäisenä vuonna 25k€. Seuraavan vuoden vähenys tehdään 75k€. Mutta kun se vaihdetaan uuteen alle 25k€ välirahalla(joka maksetaan euroina) ja mahdollisesti yli 75k€ hyvityksellä vanhasta koneesta. Kauppahinta on mahdollisesti 100k€ ja vähennys taas tehdään samasta summasta. Sitten kun huomioidaan uuden konee huolto tarpeet vaikkapa 10 vuotta vanhaan koneeseen ja mahdollisesti pienempi poltoaineen kulutus.