Tässäpä mietittävää. Traktorivalinnalla voi säästää varsin runsaasti polttoainetta ja ajotavalla lisää..

http://yle.fi/uutiset/viljelija_voi_saastaa_etelanmatkan_keventamalla_kaasujalkaa/6980911

  Muutenhan tuo on ihan järkiin menevä juttu mutta selitäs tuo suomalaiselle maajussille.  Talossa pitää olla tellu ja polttoaine menee vähennyksiin toisin kuin etelänmatka.  Just säiliöauto toi maatalouden säiliöön kuution talvilaatua ja sillä ois tarkoitus pärjätä tämä tuleva ja seuraava talvikin.

Jos polttoaine tankkiin tekee kananmunan kokoisen reiän, niin sitten se etelän matka on mahdollista säästää. Niin siis ettei tee sitä reikää...

Kyllähän niitä säästöjä saa aikaan tuolla ajotavalla, konevalinnalla, koneiden huollolla (terävät terät) jne. Tilatasolla on vaan monen vaikea uskoa, saati todentaa sitä asiaa. Vakioiduissa opetusolosuhteissa (tai koeolosuhteissa) tämä on helpompi näyttää.

Ne palstan kirjoittajat, joilla on kulutusmittari traktorissaan (itsellä ei) voisivat laittaa tyhjäkäyntikulutuslukemia tänne toisten katottaviksi ja mitata ajanotolla, kuinka kauan jossakin työvaiheessa traktori pyörii turhaan tyhjäkäyntiä. Tästä saa jo helposti laskettua yhden säästökohteen. Jos esim. ruokintatraktori pyörii karjatilalla joka päivä puokin tuntia turhaan ja kuluttaa 2 l pöötä, tekee se jo 365 l vuodessa eli varmaan sillä yksi henkilö äkkilähdöllä etelään pääsee. Monesti tässä ruokinnassa on kiinni kaksi konetta, jolloin emäntäkin pääsee reissuun. Pelkkää voittoa joka kohdassa, kun parisuhde kukoistaa polttoaineen säästön ansiosta.

Kiva päästellä lutu pohjassa ja pistää sivuikkunat auki komeet pärinät

Toi tyhjäkäyntijuttu ja säästö on mielenkiintoinen, mullaki tulee ruokinnassa ja esimerkiksi paskanajossa traktoreihin enemmän tunteja, mitä mulle ittelle 
Toinen asia on sitten paljonko "säästöillä" täytyy ostella kilahtaneita turboja, kuivahtaneita akkuja, ylilyöneitä tartteja ynnämuuta kivaa 

Oliskohan 1,7l/h sataneljäkolmosen tyhjäkäyntikulutus. Vähän samoilla linjoilla pp:n kanssa.

Kyll tää on mulla ollu mielessä jo monta vuotta, ja hankettakin on tullu vaikken etelään oo vielä ollu menossakaan...

Toisessa on toi kulutusmittari ja otin sen aikanaan juurikin siksi että sais ittensä opetettua oikeille ajotavoille... näyttäs vaikuttavan positiivisesti, ainakin öljyauton käyntiväli pidentynyt...

Kulutuslukemina A93 tyhjäkäynti 1 l/h ilmastointipäällä pari desiä lisää, Keskikulutus 3,7 l/h navettatöillä... niitossa yms. en oo tilastoinut, mutta ei tuokaan tyhjästä voimaa tee... eli paaljon enemmän...

Kyllä myös kone pitäsi olla kooltaan sopiva, tehoa saisi kyllä olla, mutta monta kertaa tuota massaa on ylenmäärin ja sen kuljettaminen myös syö polttoainetta. Paljnkohan mahtaa kulutusta nostaa yksi ylimääräinen turha tonni? Oli noita vanhoja kuusipyttyisiä koneviestissä, esim  140 heppainen Allis Chalmers painoi vain 4300 kg, nykyään vastaavat painavat 5,5-6 tonnia.

Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.

Olen pitkälti samaa mieltä Vms1:n kanssa.

Ajokertojen vähentäminen, turhan ajon vältäminen ja turhan painon mukana kuljettaminen ovat tehokkaimpia keinoja.

Esim. kuormaajan kauhaa turha raahata mukana, jos sen voi helposti jättää pois eikä oikeasti tarvita työssä.
Traktorin vaihtamisella "taloudellisempaan" tuskin saadaan rahallista säästöä.

Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.

Hirmukalliita raputtomia koneita kuulee usein perusteltavan polttoainesäästöllä, itte olen vielä luulossa että raputtomassa huono hyötysuhde syö polttoainesäästöt. Onko jossain portaattomassa mahdollisuus vakio ulosottokierroksiin siten että esim voa on koko ajan 540 ja moottori vaihtelee sitten 1400-2000?? Empä usko. Ainoo kohde, jossa portaaton oikeasti voi olla parhaimmillaan on ojajyrsimen veto, jossa joka kaakki töissä ja nopeus säätyy kuormituksen mukaan ja siinä ei tarvita paljoa voimaa pyörille..

Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.

Oli n 20% suurempi kulutus jos äesti pienemmällä vaihteella ja isommilla kierroksilla verrattuna isompi vaihde ja pienemmät kierrokset.Ja nopeus sama.
Ainaki Commandcentterin mukaan ja JD7530
Mistä sä olet nuo kulutus tiedot ottanu

Kyllä moottori ihan luonnostaan kuluttaa vähiten polttoainetta kilowattituntia kohden, kun moottori toimii lähellä suurimman vääntömomentin kierroslukua.Kyllä sen maantieajossa huomaa, kun oikein huudattaa konetta täysillä kierroksilla, käy pyörre tankissa

Minusta tässä yhteydessä voitaisiin miettiä niitä oikeasti isoja asioita tilatasolla (joskin polttoaineenkulutus on tärkeä yksityiskohta). esim. käytännössä kaikki nautakarjanavetat joissa on poistoilmapuhaltimet, voidaan korvata minimissään 60% painovoimaisella ilmanvaihdolla (jos vanhan navetan remppaa pahimmillaan noin 7 vuotta takaisinmaksuaika). Tai on paljon nautatiloja jotka voisivat tuottaa ilman apulantaa yhtä hyvää säilörehua, jolloin säästöluokka voisi olla luokkaa 5 kertaa etelän matka.
"helpoimpia" toteutuneita säästökohteita:
-kompipaalaimeen siirtyminen, ls-hydrayliikalla, automaattirasvarilla kuulalaakeroiduilla telalaakereilla, karhotin keulalle (karho sovitettu että ottaa perhosen leveyden kerralla) ja vakio 200 heppanen veturiksi, hydraulilaitainen 18tn kärry jolla ajetaan aina suoraan pellolta navettaasvaltille kun on riittävästi kuskia... Tällä menetelmällä päästään noin niitto-navetalle polttoaineenkulutuksella 6km matkalla 1,9l/paali, 22,8l/ha (keskipaino 820kg/kpl)
-luomunurmimenetelmät ovat myös osoittautuneet kyntämisestä huolimatta tehokkaaksi menetelmäksi suitsia kustannuksia/ tuotettu rehuyksikkö...
-painovoimainen ilmanvaihto on tehokas ja toimiva muutamilla varauksilla myös ritiläpalkkinavetassa...
-myös vanhan ajan sivupyöräkylvökone (3metrin kuljetuspyörillä) on osoittautunut  kynnettyjen maiden polttoainetehokkaaksi sekä ennen kaikkea kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.(erillinen jyräyshän on todettu testeissäkin kannattavaksi toimenpiteeksi nurmen uudistamisessa)
-parsipihatto taitaisi säästää myös melkoisen lätäkön polttoainetta kuivikepohjapihattoihin verrattuna...Mut pitääpä rajottaa ku karkas aiheesta jo aikaa sitten...