Minkä verran sikatuotantoa arvioitte jäävän Suomeen, kun tämä kriisi on ohi ? Eikös kriisi johdu heikosta kannattavuudesta, joka taas yleensä johtaa tuotannon alasajoon. Entä miten teurastamoille käy, jos sikatalous nollaantuu ? Lähes puolet teurastamoiden käsittelemästä lihasta on sikaa. Entäpä jos teurastamoillekin käy huonosti, niin mihin nämä robottinavetat panevat vasikkansa. Mitä sanoo EU, jos joka poikimisen jälkeen ilmoitetaan vasikan syntyneen kuolleena ?

Minkä verran sikatuotantoa arvioitte jäävän Suomeen, kun tämä kriisi on ohi ? Eikös kriisi johdu heikosta kannattavuudesta, joka taas yleensä johtaa tuotannon alasajoon. Entä miten teurastamoille käy, jos sikatalous nollaantuu ? Lähes puolet teurastamoiden käsittelemästä lihasta on sikaa. Entäpä jos teurastamoillekin käy huonosti, niin mihin nämä robottinavetat panevat vasikkansa. Mitä sanoo EU, jos joka poikimisen jälkeen ilmoitetaan vasikan syntyneen kuolleena ?

   Jos tuotanto jostain päin Suomea loppuu, niin sanomattakin selvää, että Etelä tässä näivettyy.
Pohjoisen tuen alueella sianlihantuotantokin vaan lisääntyy, kun Etelässä tuotantoa ajetaan alas kannattamattomana.
Ja tämä tuotannon lisäys tapahtuu sikakriisinkin aikana, jolloin täälläpäin pistetään pönkkää oven taakse.

Tasapuolista eikö totta ?          Kyllä ne teurastamot pysyy pystyssä, kun etukenossa lasketaan lihan hintaa,
jos tuottajalle olisi hiukankin voittoa tulossa.

Niin ja Pohjoinen tuki varmistaa myös sen, että sitä lehmänlihaakin on saatavissa tulevaisuudessa.   

Kyllä täällä keskisessäkin Suomessa laitetaan pönkkää ovelle ja on laitette jo jonkin aikaa. Pohjalaiset taitaa olla niitä jotka lisäävät, niillä kun on kirkoolla se rahalähde. Teurastamot pysyy pystyssä niin kauan kuin lihaa riittää. Sitten liha loppuu loppuu myös teurastus.

Jos on maksettu sikala ja hommassa ei pääse palkoille silloin on tuotannossa jokin todella pahasti pielessä, toinen juttu onkin, että tällä kannattavuudella ei kannata uusia sikaloita rakentaa ja se johtaa siihen, että tuotanto pikkuhiljaa hiipuu.

sikapuoli kuihtuu vähitellen ruotsin malliin. omavaraisuus painuu pahasti alle sadan. mun puolesta korjausinvestointeja saisi sinne jopa hieman inv.tukea. siis semmosta remonttia ei mitään tuotantoa lisäävää.

tottakai niissä 90-luvun lopulla rakennetuissa kopeissa kun on aikaa maksettu ja lopuilla tuotoilla ostettu vielä sata hehtaaria peltoa ni elelee. se oli sillon ku siasta sai ja tuli oli todella hyvä. nyt jos viljalle ja työlle laskee kunnon hinnan ja 141 kokonaan pois ni aika noopeeta on sen verran osaa itekki laskee.

On ostanut 100ha peltoa tai ei niin eihän sillä ole mitään tekemistä sikatalouden kannattavuuteen ja omallakin viljalla tietenkin käytetään markkinahintaa, mutta edelleen toi väitteeni pitää paikkansa.

niin paras neljännes pärjää mut jos joka vuosi 3/4 jää pois kauaa ei siihen parhaaseen neljännekseen kuulu ku muutama kymmenen tilaa. kyl kaikki pitääkin olla kunnossa jos jotain meinaa tienata nyt tai tulevaisuudessa.

Eikös ammattitaitosella sikafarmarilla pidä kokoajan olla tavoitteena kuulua siihen parhaaseen neljännekseen.

Eikös ammattitaitosella sikafarmarilla pidä kokoajan olla tavoitteena kuulua siihen parhaaseen neljännekseen.

Paras neljännes siassa on takaneljännes, mutta kumpi 

Eikös ammattitaitosella sikafarmarilla pidä kokoajan olla tavoitteena kuulua siihen parhaaseen neljännekseen.

Tässä peesaan täysin. Suurin tekijä on ammattitaito. Ei auta uudet sikalat, eikä peltohehtaarit, jos ammattitaito puuttuu.

En tiedä mitä kysymyksellä tarkoitetaan ? Mutta sanoisin, että "syyllinen on löydetty, mutta rikosta vielä haetaan"

Lainaus käyttäjältä: Pigman - 07.11.13 - klo:21:11

Eikös ammattitaitosella sikafarmarilla pidä kokoajan olla tavoitteena kuulua siihen parhaaseen neljännekseen.

Tässä peesaan täysin. Suurin tekijä on ammattitaito. Ei auta uudet sikalat, eikä peltohehtaarit, jos ammattitaito puuttuu.

Tämä pätee kaikessa yrittämisessä, kyl se sellainen "tuurilla mennään" -maatalous on ONNEKSI jo mennyttä aikaa

Kyllä täällä keskisessäkin Suomessa laitetaan pönkkää ovelle ja on laitette jo jonkin aikaa.

EI ne uudet saranat ja lukko paljoa maksa?

Syksyn hyvä sadonkorjuukausi helpottaa myös sikatilojen ahdinkoa. Tuotantoluvuissa ollaan edelleen Tanskan jäljessä.

Tampere (MT) Sikatilojen rehuomavaraisuus on nyt parempi kuin vuosiin. Viljan kuivauskulut ovat pysyneet aisoissa kuivan korjuuajan ansiosta, kertoi Pro Agrian lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen .

Hän puhui eilen sikatalouden tulosseminaarissa Tampereella. ”Sikatiloilla on nyt hyvä tunnelma”, Nopanen kuvaili.

Investoinnit kallistuvat ja kustannukset nousevat, joten tilojen on pystyttävä tuottamaan samalla panosmäärällä enemmän, Nopanen sanoi.

Rehukustannukset ovat laskeneet vuoden aikana, mutta niin on porsaan hintakin. ”Nettovoitto emakkoa kohti on nyt alempi kuin alkuvuodesta.”

Lihasian tuottaminen sen sijaan tuottaa vähemmän tappiota nyt kuin alkuvuonna, Nopanen totesi.

Hän esitteli sikatalouden avainlukuja, joissa Tanska ja Hollanti ovat Suomen edellä. Tanskassa vieroitetaan vuodessa 29,6 porsasta emakkoa kohden, Hollannissa 28,2 ja Suomessa 24,5.

Vieroitettujen porsaiden määrät pahnuetta kohden ovat Tanskassa 13,1, Hollannissa 12 ja Suomessa 11. Luvut ovat vuodelta 2012 Agrosoft Oy:n nettivertailusta.
Hanna Salonen


 Positiivisella asentella eteenpäin ja leimikkoa perämettään. Perskeles sehän meni jo viime vuonna, taimia vakkaan sitten ens kesänä.

Syksyn hyvä sadonkorjuukausi helpottaa myös sikatilojen ahdinkoa. Tuotantoluvuissa ollaan edelleen Tanskan jäljessä.

Tampere (MT) Sikatilojen rehuomavaraisuus on nyt parempi kuin vuosiin. Viljan kuivauskulut ovat pysyneet aisoissa kuivan korjuuajan ansiosta, kertoi Pro Agrian lihaosaamiskeskuksen toimitusjohtaja Ari Nopanen .

Hän puhui eilen sikatalouden tulosseminaarissa Tampereella. ”Sikatiloilla on nyt hyvä tunnelma”, Nopanen kuvaili.

Investoinnit kallistuvat ja kustannukset nousevat, joten tilojen on pystyttävä tuottamaan samalla panosmäärällä enemmän, Nopanen sanoi.

Rehukustannukset ovat laskeneet vuoden aikana, mutta niin on porsaan hintakin. ”Nettovoitto emakkoa kohti on nyt alempi kuin alkuvuodesta.”

Lihasian tuottaminen sen sijaan tuottaa vähemmän tappiota nyt kuin alkuvuonna, Nopanen totesi.

Hän esitteli sikatalouden avainlukuja, joissa Tanska ja Hollanti ovat Suomen edellä. Tanskassa vieroitetaan vuodessa 29,6 porsasta emakkoa kohden, Hollannissa 28,2 ja Suomessa 24,5.

Vieroitettujen porsaiden määrät pahnuetta kohden ovat Tanskassa 13,1, Hollannissa 12 ja Suomessa 11. Luvut ovat vuodelta 2012 Agrosoft Oy:n nettivertailusta.
Hanna Salonen


 Positiivisella asentella eteenpäin ja leimikkoa perämettään. Perskeles sehän meni jo viime vuonna, taimia vakkaan sitten ens kesänä.

Voi että osu nappiin.