Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 22.09.13 - klo:07:27

Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse

Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?

-SS-

Tuo ei kyllä sitten voi toimia.
Tätä en viljelyn puolelta sano, vaan farmasian...
Kyllä se niin että 'liian suurta' annosta ei ole olemassa, iso annos tappaa kaiken mikä siihen yleensä voi kuolla.
Liian pieni annos taas voi säilyttää juuri ne kasvit joilla on edes osittainen vastustus kyky jalostumaan edelleen.
Jos vastustus kykyä muodostuu niin pitää vaihtaa ainetta suoraan ja tappaa kaikki vastustus kykyinen jollakin muulla aineella ja toivoa että se aikaisemman myrkyn vastustuskyky rikka kannalta katoaa samalla.

Se mitä itselle on kouluajoista jääny mieleen, niin puolta pienempiä annostuksia kutsuttiin rokotteiksi. Eli toimii, vaikkakin ei toivotulla tavalla.

Rokote olisi kasvin altistamista pienelle määrälle taudin aiheuttajaa. (heikennettynä tai kuolleena, vastustus kyvyn luomiseksi)

...sitä ei käsittääkseni ole viljelyssä harrastettu, en tiedä toimisiko.

Ruiskutukset  vastaavat enemmän antibiotteja, joille vastustukyky muodostuu nimenomaan silloin kun esimerkiksi kuuria ei oteta loppuun, eli ei käytetä RIITTÄVÄÄ MÄÄRÄÄ tappamaan kaikkia 'taudinaiheuttajia', olivat ne sitten sieniä tai rikkakasveja... tai tuholaisia.

Niin, eli tässä tapauksessa glyfo on taudin aiheuttaja.

Uskoisin että ainakin rapsikuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten kanssa toimii näin. Ei tappava annos antaa jonkinlaisen suojan. Kasvin elämänfilosofia ei ole ihan niin tuttua Miksei toimeisi silläkin?

Tapettavan totuttaminen liian suureen annokseen taitanee olla mahdotonta. Ei siinä totu kuin kuolleena olemiseen. Ei hirvikään .308:iin ole tottunut.

Niin, eli tässä tapauksessa glyfo on taudin aiheuttaja.

Uskoisin että ainakin rapsikuoriaisten ja muiden tuhohyönteisten kanssa toimii näin. Ei tappava annos antaa jonkinlaisen suojan. Kasvin elämänfilosofia ei ole ihan niin tuttua Miksei toimeisi silläkin?

Tapettavan totuttaminen liian suureen annokseen taitanee olla mahdotonta. Ei siinä totu kuin kuolleena olemiseen. Ei hirvikään .308:iin ole tottunut.

Ei hirvi tuommoiseen totu. Ihmettelee vaan, että kuka nyt häntä ilmakiväärillä kutittelee.

Kyllä erikoisesti suorakylvön yhteydessä annetut melko alhaiset määrät saattavat vähitellen muodostaa kasvikantoja, jotka yhä paremmin kestävät glyfosaattia. Nämä yksilöt vain lisääntyvät ja herkemmät kannat kuolevat. Kyllä maailmalla ainakin on havaittu tätä glyfosaatille resistenssien kantojen muodostumista.

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 22.09.13 - klo:07:27

Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse

Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?

-SS-

Tuon ovat aikoja sitten todenneet perunaa viljelevät.

itellä kans jäi glyfotettuun nurmipeltoon esim apilat, sekä piharatamot ihan selkeästi mutta vaikkapa juola kuoli ihan täysin mut pää asia kai etttä juola lähti eli apilat vihreenä ja muu kasvusto kuitenkin täysin ruskeaa

Kyllä se notta niin on et alle .400 kaliberisilla on turha hirviä sohia.

Kauriski suolistaa itse itsensä kun .470 NE:llä laitellaan sopivaan kohtaan 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 22.09.13 - klo:16:46

Lainaus käyttäjältä: nestori2 - 22.09.13 - klo:07:27

Kyllä noita rikkakasveja on jo niin kauan glyfosaatilla "jalostettu", että aina vaan enemmän jää vihreää ruiskutuksen jäljiltä, eipä siinä kai muusta ole kyse

Voisko asia ollakin niin, että kasvit on totutettu liian suuriin annoksiin ? Jos ajatellaan vaikka kasvitautien torjunnsta saatuja hyviä tuloksia, 1/4 annoksilla paljon jo ajetaan, monella kalliimmalla rikkaruohoaineella kertovat tuolla puolittaneensa annokset, silti toimii. Niin sama olisi glyfosaatilla; puolittaa vaan rohkeasti annokset, niin taas muutaman vuoden päästä alkaa tehota ?

-SS-

Tuon ovat aikoja sitten todenneet perunaa viljelevät.

Meinaatko nyt ihan tosissaan että jos joku ei isommalla annoksella aiemmin kuollut niin se on pienemmällä mennyt? Samalla aineella? Ei vaan millään mene aivosta läpi nyt tuollainen mahdollisuus, vaatii enemmän todisteita.

itellä kans jäi glyfotettuun nurmipeltoon esim apilat, sekä piharatamot ihan selkeästi mutta vaikkapa juola kuoli ihan täysin mut pää asia kai etttä juola lähti eli apilat vihreenä ja muu kasvusto kuitenkin täysin ruskeaa

Apilan olen säästänyt samoin monet vuodet, sopivalla annoksella ts. normiannoksella juolavehnä kuolee mutta apila jää. Eihän tuolla annoksella kuole valvattikaan, eikä moni muukaan rikkakasvi.

Voisiko jäniksille ja susille luoda resistenssin hauleja vastaan, jos niitä ammuttaisiin pikkuisen haulikolla joka päivä tai kuu 

Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.

Siinähän tämä monien rakastaman GMO-kasvienkin viljely perustuu, on geenimuuntelulla saatu aikaan  viljelykasvi, joka ei ole moksiskaan, vaikka glyfoa ajetaan niskaan jopa pariin kolmeen kertaan kasvukaudessa Se on sitten täysin toinen juttu, seisooko tuota mössöä syöneellä ennen pitkään muuta kuin järki ,

Mitä järkeä on yleensä yrittää glyfolla jahdata muita rikkakasveja kuin juolaa? Parempiakin aineita löytyy parempaan ruiskutusajankohtaan, eikä tarvitse läträtä älyttömillä litramäärillä.

Sitäpä sitä. Yllättävän monella tuntuu alla oleva taulukko ihan outo? Ei sillä 3-4 litralla 360:ä pitäsi sen enempää nokkosen kuin apilan kuollakkaan. Apilalla muistaakseni määrä oli 6l/ha. Joskus heinä-elokuulla vetäsee kesantomaahan tuon 8-10 litraa niin aika puhtaalta näyttää