Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.09.13 - klo:16:39

Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.

Maalämpö voisi olla kilpailukykyinen, mutta nää hakelämpökeskukset ei ikinä maksa itteään takaisin. 70 tonnin perusinvestoinnilla säästää 5 tonnia sähkölaskussa vuodessa. Päälle työ ja hake. On oikein maatalouspisnestä

100A pääsulakkeet, menisi pykälää pienemmälläkin.

Malämpö voi olla hyvä mutta öljy ei välttämättä huono. Lämmitykseen suoran sähkön käyttö on ehkä vähän arveluttavaa noin taloudellisuus mielessä.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 15.09.13 - klo:16:39

Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.

Maalämpö voisi olla kilpailukykyinen, mutta nää hakelämpökeskukset ei ikinä maksa itteään takaisin. 70 tonnin perusinvestoinnilla säästää 5 tonnia sähkölaskussa vuodessa. Päälle työ ja hake. On oikein maatalouspisnestä

100A pääsulakkeet, menisi pykälää pienemmälläkin.

Totuuden sanoja?

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 08.08.13 - klo:11:44

Kyllähän kotimainen energia pitäisi olla etusijalla tuotantomenetelmissäoli se mikä tahansa. Pääkaupunkiseudulla puhutaan niin vihreitä asioita, mutta kivihiili on parasta energiantuotannossa.

Niin? Roska omassa ja malka toisen vai miten päin se oli?

Mietitääs vähän? Moniko maatila lämpiää puun sijasta öljyllä tai sähköllä? Yllättävän moni? Koska se on halpaa ja helppoa? Ei siinä kukaan ajattele maksutasetta muuta kuin omaansa? Vaikka se öljy on aina tuontitavaraa ja sähkökin välillä tai sähkö on tuotettu kivihiilellä.

Mitäpä olisisitte mieltä jos jokaiselle maatilalla sanottaisiin että "tästä eteenpäin lämmitys puilla vaikka se on työläämpää ja lisää kustannuksia 25-40%"? Mutta tällainen on nyt homma että niin on tehtävä! Ihan sama asia mutta tietysti vähän eri mittakaavassa kun kerrotaan että "Helsinkiläisten on lämmitettävä turpeella tai hakkeella"...

Maidontuotannossa syntyy sen verran hukkalämpöä, että pienellä prosessisuunnittelulla saa merkittävät säästöt. Hakelämpöön investointi pelkän navetan tarpeisiin on ihan hullua. Eri asia, jos on lämmintä konehallia tai korjaamoa, asuinrakennusta yms samalla tontilla. Navetta ei kuitenkaan kaipaa mitään lämpökeskuksia, se on sellainen ittessään

Maidontuotannossa syntyy sen verran hukkalämpöä, että pienellä prosessisuunnittelulla saa merkittävät säästöt. Hakelämpöön investointi pelkän navetan tarpeisiin on ihan hullua. Eri asia, jos on lämmintä konehallia tai korjaamoa, asuinrakennusta yms samalla tontilla. Navetta ei kuitenkaan kaipaa mitään lämpökeskuksia, se on sellainen ittessään

100000€ lämpökeskuksen hinnalla parantaa melko hyvin asuinrakennuksen lämmöneristystä ja konehalliin hommaa äkkiä lisälämmön lähteeksi jonkun jäteöljylämmitimen siihen kaupan tekiäisiksi. Navetta ei tosiaan tarvii mitään lämmityksiä, ennemmin tarvitaan jähdytyksiä ja lämmön siirtoa oikeaan paikkaan!

Haketta puolustellaan sen takia että sillä lämmitetään yksityistaloudenkin tarpeet ja hakkeen teko kustannukset laitetaan kylmästi verotukseen. Monesti siitä 100000€ lämpökontista ei viralisesti edes lähde asuinrakenukseen lämpökanavaa.

Meillä on yksi robotti ja asema lisäksi. Edellinen 5000 litran maitotiinu, siis asemakäyttöön eli julmilla koneikoilla, vaati suurempia paukkuja kuin nykyinen robottimallin 10000 litrainen. Tuossa taitaa olla samat jäähdyttimet kuin perinteisessä 3000 litraisessa? Mutta asiaan ( ). Pääsulake on 63 A, navetan sulakkeet 50 A. Navetan käyttövesi, sosiaalitilojen ja verstaan lattiat, lypsyaseman patterit ja asuinrakennuksen kiertovesilämmitys hoituvat samalla maalämpösysteemillä. Käytössä kolmatta vuotta. Aikanaan, kun olisi ajatellut ennakoivasti, olisi pitänyt lietesäiliöön asentaa keräysputkisto. Ehkä? Nyt on kilometrin verran putkea pellossa. Maalämmitin on vanhassa karjakeittiössä, joka on uuden navetan sosiaalitilana, josta kanaali kulkee asuinrakennukseen. Asuintilojen käyttövesi on pelkän sähkövaraajan perässä. Kulutus kuitenkin sellainen, että siihen ei mielestäni kannattanut maalämmityksestä suunnitella systeemeitä. Ellei joku halpa vaihdinsysteemi sattuisi pätkähtämään jostakin patterikierron yhteyteen, mutta vaatisi varaajan päivityksen...? Härdellille tuli hintaa noin 17 000 euroa. Mielestäni maksaa itseään melko vilkkaaseen tahtiin takaisin....

On tuo hakelämpökeskus kymmenes vuodes jo maksanu ittes useemman kerran.
Vuosittainen öljynkulutus olisi luokkaa 15-20 tuhatta litraa.....
Ei käy öljykattila enää kesäsinkään vaan hakepannu päällä kesät talvet

63amppeeriset joilla pyöritetään 1ropo,lietepumppu,apevaunu ja kaikki lämmitykset ja muut tingentangelit.
Lietepumppu ja apevaunukin saa olla yhtäaikaa käytös.

Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?
[/quote]

Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 16.09.13 - klo:05:41

Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?

Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
[/quote]

Niin onhan siinä työtä että muistaa käydä haketta lisäämässä ettei tuu välillä vilu 

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 16.09.13 - klo:05:41

Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?

Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
[/quote]Sähkön kuluttaminen tuolla maalämpöhässäkällä on keskimäärin 1/3 suoraan sähkölämmittämiseen verrattuna. Pakkasen ylittäessä -25 "syttyy" sähkökattila "tulille". Eli laskee tuota hyötysuhdetta silloin. On huomioitu tuossa keskimääräisessä. Jos järjestelmään olisi voinut jättää vaikkapa vanhan öljykattilan, olisi sillä voinut korvata tuon sähkövastuksen. Samoin myös vanhaa halkolämmitystäkin olisi voinut hyödyntää, jos olisi halunnut. Mutta en halunnut. Lämmitykseen kuluu noin 2000 euroa enemmän rahnaa vuodessa kuin aiemmin, mutta säästyy rapeat 3000 litraa lämmitysöljyä sekä 15 pinomottia klapeja....

ei voi muuta sanoo mutta ootte te aikas hyviä laskemaan lämmityksen hyötysuhteita.
maalämmön pumpun käytäämä energia on hukkaan heitettyä.entäs SAAPIKO SIELTÄ KYLMÄPIHATOSTA SITÄ LISÄ LÄMPÖÄ TALVIPAKKASILLA KUTEN TÄÄLLÄ YKSI MAINITSI.

Mitänä huurat?

Maidosta tulee lämmintä ihan riittämiin. Maalämpöpumpun käyttämä sähkö on karkeasti 1/3 suoran sähkölämmityksen vastaavan energiamäärän tuottamiseen käyttämästä sähköstä. Hakelämpökeskus ei käytä sähköä, vaan pääomia ja haketta. Pienen lisälämmön tuottamiseen 2-3kk vuodesta ei ole järkevää investoida lämpökeskusta, vaan käyttää prosessilämmöt hyödyksi mahdollisuuksien mukaan ja siihen suoraa sähkölämpöä tai lämpöpumpputekniikkaa. Jäähdytyksessä voi käyttää myös lämpöpumpputekniikkaa hyödyksi, mutta kylmennäpä maito hakelämmöllä

Kun navetat rakennetaan aina vaan kauemmas asutuksesta, ei ole edes mieltä rakentaa lämpökeskusta pelkän navetan tarpeisiin. Lämmin korjaamo on tietysti lämmitystarpeessa suurempi....

Pääsulakekokoon palatakseni, luulisin, että ehkä 50 A pääsulake riittäisi, jos olisi hakelämpö meillä. Eikö ne hakeruuvit ja muut servomoottorit pyöri melko pienillä virtakulutuksilla?

Ape vois kertoa miten pääsulake kestää missäkin tarkoituksessa. Sen verta kuumottavaa foliohattutarinaa pukkaa päivittäin.....

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 16.09.13 - klo:06:09

Lainaus käyttäjältä: Tapanila - 16.09.13 - klo:05:41

Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?

Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.

Niin onhan siinä työtä että muistaa käydä haketta lisäämässä ettei tuu välillä vilu 
[/quote]

Tulisikko opettamaan mua stokerin käytössä/säätämisessä, kun tuo hakkeella lämmittäminen ei ainakaan meillä ihan nuon helppoa oo. Jos ei olisi jäänyt "ylimääräiseksi" käytettyä stokeria, en olisi alkanut suunnitella tuvan lämmittämistä hakkeella missään tapauksessa. Nyt tuolla saa sentään annettua lisälämpöä kuivurille.