http://www.hs.fi/kotimaa/Onko+t%C3%A4ss%C3%A4+historian+huonoin+hallitus/a1377318620645?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=836366177ba67d9bdcf39048af40b94fHallituksen epäonnistumisten lista on pitkä ja karu, mutta historian tuomiot ovat oikukkaita.
Pikaista googletusta lehtien mielipidepalstoilta elokuussa:
Sekopäinen Kataisen hallitus vailla mitään suuntaa
Kataisen hallitus kaatuu ylimielisyyteen
Gallup: Kataisen hallitus on 2000-luvun huonoin
Nettiotsikoiden perusteella Jyrki Kataisen (kok) hallitus on pahinta, mitä siviili-Suomelle on tapahtunut sitten 1860-luvun nälkävuosien.
Kesäkuussa julkaistun HS-gallupin mukaan hallituksen suosio on alimmillaan vallassa olonsa aikana eli kesästä 2011 lähtien.
Vain joka viides suomalainen on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut tehtävissään hyvin, kun vielä vuoden takaisessa tutkimuksessa 40 prosenttia suomalaisista nosti peukkunsa ylös.
Suosio ei ole silti sama asia kuin se, onko hallitus onnistunut vai ei.
Aikalaisten on vaikeata täsmällisesti arvioida poliittisen johdon mahdollisia onnistumisia.
"Se ei riipu tästä päivästä vaan tulevaisuudesta. Vasta tulevat vuodet näyttävät, onko hallitus onnistunut vai ei", sanoo poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Historian tuomiot ovat oikukkaita: hyviltä tuntuneet päätökset voivat osoittautua jälkikäteen surkeiksi ja toisinpäin. Onnekkaat sattumat selitetään valtiovallan viisaudeksi.
Esimerkiksi Nokian nousu 1990-luvulla perustui pikemminkin yhtiön kaukokatseiseen tuotantoketjuun kuin valtion satsauksiin it-alan tutkimukseen. Jos asiat menisivät näin yksinkertaisesti, Suomen pitäisi olla jo nyt bioteknologian johtava vientimaa.
"Lisäksi ei ole vain yhtä tulevaa aikaa vaan useita", lisää Hentilä. "Teko, joka tuomitaan kahden tai kymmenen vuoden kuluttua, voi osoittautua onnistuneeksi 20 vuoden valossa."
Esimerkiksi 1870 valmistunut Riihimäen ja Pietarin välinen rautatie rakennettiin ankarissa oloissa, mutta investointi osoittautui erittäin hyödylliseksi.
Samoin eri aikoina toimineiden hallitusten vertailu on hankalaa.
Vaikka 1990-luvun alkupuolisko oli nykyhetken tapaan taloudellisesti karua aikaa, nyt Suomen toimintaympäristö, kuten EU-jäsenyys ja viennin rakenne, ovat aivan erilaisia.
Näistä reunaehdoista huolimatta HS:n eduskuntapuolueiden keskuudessa tehdyssä kiertohaastattelussa ilmeet ovat synkkiä, edustettiinpa sitten hallitusta tai oppositiota. HS kysyi edustajien mielipiteitä puolueiden kesäkokouksissa kuluneella viikolla. Perussuomalaiset haastateltiin puhelimitse.
Vastaajista suurimman osan mukaan tulevaisuuden historiankirjoittajat muistavat Kataisen hallituksen pikemminkin vaikeista talousajoista kuin mistään suurista uudistuksista.
"Epävarmuudesta ja päättämättömyydestä, useista eräpäivistä, jotka eivät ole toteutuneet", sanoo kansanedustaja Timo V. Korhonen (kesk).
"Se sävy, jolla kirjoitetaan, on ihan tästä syksystä kiinni", kansanedustaja Kari Tolvanen (kok) arvioi.
Myös pitkän uran valtiovarainministeriön valtiosihteerinä tehnyt Raimo Sailas on ollut tyly.
Kanava-lehden kolumnissa hän ryöpyttää Kataisen hallitusta katteettomasta talousoptimismista ja toiveajattelusta: "Maa huutaa nyt hallitusta, joka hallitsee. Rakenteellisia uudistuksia ei saa lykätä eikä vesittää."
Onko sitten hallitus lykännyt ja vesittänyt?
Jos vertaillaan hallitusohjelman tavoitteita ja hallituksen aikaansaannoksia, siltä näyttää. Lista on karu.
Muistettavimpia Kataisen hallituksen syntejä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen jämähtäminen, kuntauudistuksen takkuilu ja velanoton kasvu.
Myös työurien pidentäminen on epäonnistumassa. Yhteisöveron roima lasku vähentää verotuottoja, eikä sen dynaamisista vaikutuksista ole varmuutta.
Yleinen arvonlisäveroprosentti on nostettu jo 24 prosenttiin. Eikä niitä kaavailtua 200 000 uutta työpaikkaa ole syntynyt.
Kansanedustajat ja puolueaktiivit vastaavat, mistä Kataisen hallitus jää historiaan2:00
