Onkos kellä kokemuksia, tälläinen hiukan vielä kuvitteellinen tilanne että noukkarilla tai tarkkuussilppurilla tehtyä rehua olisi 25 km päässä aumassa. Siito talvella tilakeskuksen tyhjään siiloon sorayrittäjän kalustolla ja uudelleen tiivistys.
Onnistuisko, säilyykö pakkasilla kuinka pitkään vai onko ainut vaihtoehto ajaa joka toinen päivä hakemaan rehut?
Ja jos joku tietää tilan joka tehnyt tätä? Tai jollakin agrolaisella vastaava tilanne mietinnän alla niin toivoisin vastauksia.

No just. Äkkiseltään tuntuu että ei näin. Ehkä viisainta neuvotella jonkun hakeyrittäjän kanssa josko saisi "junan" ajoon ja vaikka kuus laatikkoa. Sitten hommaat itte koukkulaitekärryn millä toimit siellä pellolla ja se auto ajaa sitten väliä ja  kotona joko siiloon tai aumaan.

Nyt ei kyllä tyhmä hoksaa mitä tossa oikeen haetaan..?  Lisää kustannuksia vai? Mää oon ajatellu että nuo etäaumat on tarkoitettu helpottamaan työhuippuja kun osan rehusta voi kuskata talvella kun ei itellä (tai työntekijällä) ole niin kiirusta. Hakemiseen kuluva aika tietysti riippuu määrästä ja kärryn koosta, mutta ajattelis että 30 kuution kippivaunulla homma kävis laatuun ja rehua tulis saman verran mukana kuin paalilavetissa paaleja.. Ja voikait sitä rehua tammikuun pakkasilla tuoda vaikka kolmen viikon satsin kerralla kun ei lämpenemisvaaraa ole.

 Mutta jos rehua pitäis alkaa uudestaan tiivistämään ja peittelemään, niin eikö paali ole jo paljon halvempi varastointitapa.. 

Jos mietinnän alla tälläinen tilanne laajennetaan 1 robosta kahteen ja lisäpellot sijaitsevat 25 km päässä yhtenä alueena ja tähän asti noukkarilla tehty rehu. Jos samaa vaunua halutaan edelleen käyttää ja tehdään rehut sinne 25 km päähän siiloon/aumaan mikä järkevin tapa siirtää rehut syöttöön? Sitä tässä haetaan ja mitä riskejä tuohon siirtoon sisältyy, eli voiko rehun jättää peittämättä katettuun siiloon moneksikin viikoksi? Yksi vaihtoehto olis tietysti siirto korjuun aikaan  mutta silloin ajoitus paljon tarkempi. Paalit on tietysti helppo vaihtoehto mutta jos niitä ei haluta.  mitenkäs muut agrolaiset toimii nuiden etäaumojen kanssa?

Ajat sitä pakkasilla aina viikon satsin kotio..ei happane vaikka kelit muuttuis

Toimii jos molemmissa päissä ympäripyörivät kaivurit ja tiivistys uudestaan heti..90 motin puoliperällä
ajettiin ja tontille siirty hetkessä 300 kiintoa säilistä 60 km päästä..

25 kilometrin päästä ajetaan kotio.

Kun rehumäärä kasvaa, alat kaihota silppuria ja oikeaa rehua. Noukkari unohtuu

Teon aikana hakeautolla siirto ja auma kotiin, mikäs vaikeus täs on 

Ja miten pahasti ihmiset jossain päin Suomea on riidoissa keskenään jos ei 2 robon rehualaa löydy alle 25km päästä? Itse ei viitsisi tehdä viljelysopimusta 5km päässä olevista pelloista kun lähempääkin löytyy. Juuri naapurin viljelemä lohko perustettiin nurmelle (saa nyt nähdä löytyykö suojaviljan alta mitään), matkaa 500m navetalle. Vuokramaille joku 10km on ehdoton maksimi. Ellei kyseessä ole joku näennäisviljely/hiehonheinälohko jostain kauempaa.

Onko alaa paljonkin? Eikö nuo kannata suosiolla paaliin laittaa, jos ei siellä peltoa sitten ole useita kymmeniä hehtaareita.

Kuorma-auto lasteittain sitten paalit pihaan. Helpoin, ja ehkä loppujenlopuksi halvin.

Adamille, ihan hyvin vaihtoehtona siellä voi olla myös ajosilppuri... Työhommien takia tätä mietin ja pyörittelen.Tarkoitus selvitellä onko logistiikan tehostamisella mahdollista viljellä selkeästi kauempana tilakeskuksesta olevaa peltoaluetta ja kasvattaa tilakokoa...
http://rekka.savonia.fi/ tälläista hanketta pyöritellään niin uusia toiminta tapoja pitäisi löytää ja laskeskella vaikutuksia kannatavuuteen.

Ja miten pahasti ihmiset jossain päin Suomea on riidoissa keskenään jos ei 2 robon rehualaa löydy alle 25km päästä? Itse ei viitsisi tehdä viljelysopimusta 5km päässä olevista pelloista kun lähempääkin löytyy. Juuri naapurin viljelemä lohko perustettiin nurmelle (saa nyt nähdä löytyykö suojaviljan alta mitään), matkaa 500m navetalle. Vuokramaille joku 10km on ehdoton maksimi. Ellei kyseessä ole joku näennäisviljely/hiehonheinälohko jostain kauempaa.

Kyllä meillä on haalittuna oikeastaan kaikki mahdolliset pellot 20km säteellä navetasta ja ala on silti alle 100Ha Suurimmalle osalle on kuitenkin alle 2km matka.
Tietenkin jos alkaisi haalimaan noita 30v sitten viljeltyjä pajukkoja jostain suonlaidoilta niin olis lähempänäkin.

Itekin näitä kuljetuksia joutuu pohtimaan aika tavallakin.  Paali on kuljetuksen kannalta kätevä, mutta ne pitäisi sit talvisyöttöön olla ehdottoman kuivia, kun muuten palaa käämit verkkoja repiessä ja jääpallukoita hieroessa pienemmäksi.

Oliskohan siinä ideaa, että laittais ajosilppurin perään koukkuvaihtolavakärryn ja pudottelis täydet kuupat odottamaan kuorma-/rekka-autoa. Paikka pitäis olla tietysti tähän sopiva. Tai sitten pitäis olla kaksi traktoria kärryineen kaverina, jolloin silppurin käyttö olisi tehokkaimmillaan. Pääosa konteista siis kulkisi rekoilla, mutta viimeiset tulisi traktoreilla.

Kyllä meillä on haalittuna oikeastaan kaikki mahdolliset pellot 20km säteellä navetasta ja ala on silti alle 100Ha Suurimmalle osalle on kuitenkin alle 2km matka.
Tietenkin jos alkaisi haalimaan noita 30v sitten viljeltyjä pajukkoja jostain suonlaidoilta niin olis lähempänäkin.

1250 neliökilometrin (ympyrä jonka säde on 20 km) alueella ei ole kuin alle 100 hehtaaria (eli 1 km2, alle promille koko alueesta) peltoa jolla voi viljellä nurmea? No onneksi on käynyt hyvä tuuri ja suurin osa siitä on navettaa lähimpänä olevalla 12,5 neliökilometrin alueella

Täällä pohjoisessa viljely on aikanaankin keskittynyt "keskustan" tuntumaan, eli hyvää peltoa on saatavilla aikalailla ainoastaan keskeltä kyliä. Muuten on metsää ja suota.
Tietenkin on vanhoja pajuttuneita suopeltoja joita ei ole järkeä ostaa/vuokrata, eikä niiden omistajat varmaan edes suostuisi siihen.
Tietenkin on joitain poronkasvattajia/tuen nostajia joilla on jokunen hehtaari peltoa hallussaan.

Jotenkin mielekkäämpää vuokrata edullisesti loistavassa kunnossa olevaa tuellista peltoa kauempaa kuin läheltä jotain vaivaiskoivua kasvavaa suonpohjaa tai vanhoja turvesoita alkaa kunnostamaan.