Lypsytyylin vaihto asemasta robottiin pyörii mielessä. Eli kertokaapas tarvitaanko kahden robotin tilalla karjanhoitajaa isäntäparin lisäksi (puintia lukuun ottamatta kaikki peltotyöt tehdään itse)?

Vaihteluväli on yhdestä osa-aikeisesta neljään vakinaiseen

Tuossa tilanteessa todellakin tarvitaan. Sitten kun homma tosiaan pyörii parin-kolmen vuoden päästä optimissa (puolivillaiset robottilehmät on vaihdettu suurimmalta osin toimiviin ja prosessi muuten hiottu kuntoon) lomaa kaipaamaton pikkulapseton pariskunta voi hoitaa lomituksen ja ahkeran kesätyöntekijän kanssa robonavetan ja jonkin verran peltohommia. Mutta jos isäntä meinaa tehdä niitosta siiloon/paaliin 2000 kuutiota rehua samalla kun emäntä hoitaa ekaa kesää robottinavettaa (ja muun nuorkarjan ohella 20-30 juottovasikkaa!, huom) niin lycka till...


edit: 150 paikkainen navetta uudella lypsylaitteistolla maksaa about saman verran lypsytavasta riippumatta (vaikka olisi putkilypsykoneella). Robolla etu tulee siitä että on jonkin verran vähemmän työtä ja saa 2-lypsyyn verrattuna hiukan enemmän maitoa, asemalla siitä että se on edelleen anteeksiantavampi karja-aineksen suhteen ja samaan hintaan voi saada jonkin verran kasvunvaraa lypsylaitteiston osalta.

Tämä lisäys vain sitä vasten että roboilta ei pidä odottaa ihmeitä vaikka jossain vaiheessa hyvällä osaamisella ja onnistuneella suunnittelulla lypsyssä olevan (terveen!!) ryhmän voikin saada pyörimään tosi pienellä työllä.

mistään mitään tietämättä neuvoisin katteleen ainakin yhden vakinaisen rengin/piian, muuten kannattaa laittaa avioehto kuntoon jos on sun kotopaikkas...

Vaihteluväli on yhdestä osa-aikeisesta neljään vakinaiseen

Aika vähän näiden investointien kohdalla puhutaan yleensä (ulkopuolisen) työvoiman tarpeesta. Mistään mitään tietämättä tulee kuitenkin mieleen, että se on aika iso investointi, jos joutuu ulkopuolisen palkkaamaan. Vielä isompi investointi jos havaitaan, että sekään ei riitä ja tarvitaan vielä kesäksi harjuri hommiin. Meinaan, että luulisi olevan aika iso taloudellinen riski ja rasite jos ei työvoimatarvetta pystytä kartoittamaan ennakolta. Keskitytäänkö liikaa laskemaan navetan kustannuksia jne. mutta henkilöstöresurssien tarve aliarvioidaan...

Lähtökohtasesti tarvitaan naavettaan aina lisää työväkeä. Itse navetta voi pyöriä omin voimin mutta silloin jää muut hommat tekemättä. Itse näkisin että maatila jossa on se 100-140 lehmää on todella toimiva jos se tulee toimeen viljelijäpariskunnan ja yhden työntekijän voimin. Äkkiä tarvitaan lisäksi kesäpoikaa ja tai laajaa urakointiapua.

Peltotyöt yksistään työllistää todella paljon tuolla karjamäärällä, lietteenajo itekseen ei tulis mieleenkään yrittää toukotöiden aikaan yrittää ehtiä, toki jos kaikki pellot on likellä niin saattaa jopa onnistuakkin jos ei tarvitse käydä siellä navetalla eikä nukkumassa. No entäs rehuralli, montako päivää ajattelit sitä kärrätä siiloon itekseen? Paalirehuhan ei ole edes vaihtoehto enää tuossa mittakaavassa. Kyllä kesä loppuu kesken jos ei ole apureita joko navetalla tai pellolla. Appeenteossakin menee päivässä oma aikansa. Urakoitsian käyttö on yksi vaihtoehto jos itse viihtyy navetassa mistä tili kuitenkin tulee.

Peltotyöt yksistään työllistää todella paljon tuolla karjamäärällä, lietteenajo itekseen ei tulis mieleenkään yrittää toukotöiden aikaan yrittää ehtiä, toki jos kaikki pellot on likellä niin saattaa jopa onnistuakkin jos ei tarvitse käydä siellä navetalla eikä nukkumassa. No entäs rehuralli, montako päivää ajattelit sitä kärrätä siiloon itekseen? Paalirehuhan ei ole edes vaihtoehto enää tuossa mittakaavassa. Kyllä kesä loppuu kesken jos ei ole apureita joko navetalla tai pellolla. Appeenteossakin menee päivässä oma aikansa. Urakoitsian käyttö on yksi vaihtoehto jos itse viihtyy navetassa mistä tili kuitenkin tulee.

miksi ei muka paalirehu ole vaihtoehto

mutta muuten asiaa. Liian usein yritetään pyörittää tilaa liian pieenellä väkimäärällä. Toki yhtä usein vaikeus on löytää tarpeeksi pätevää väkeä ja sitten viellä osata kohdentaa niille työkuva tarpeeksi hyvin.

No onhan se paali määrä aika mahdoton ja muovin hinnalla ajattaa jo ison kasan rehua urakoitsialla,laskeppa vaikka huvikses. Paalien teko muovit, verkko, paalien kärrääminen pellon laitaan ja siitä sit kotio ja paalien aukaisu verkon repiminen irti ennen ku ne on apemyllyssä ja kauanko siellä pitää niitä vielä pyörittää jotta ne on silppuna. Voihan se onnistua muutaman vuoden mut kyllä täällä paalimiehet järestään on luopunu paaleista kun navetta kasvaa ja rehun kulutus sitä myöten. Värkkäämistä on paaleissa vaan aika paljon.

No onhan se paali määrä aika mahdoton ja muovin hinnalla ajattaa jo ison kasan rehua urakoitsialla,laskeppa vaikka huvikses. Paalien teko muovit, verkko, paalien kärrääminen pellon laitaan ja siitä sit kotio ja paalien aukaisu verkon repiminen irti ennen ku ne on apemyllyssä ja kauanko siellä pitää niitä vielä pyörittää jotta ne on silppuna. Voihan se onnistua muutaman vuoden mut kyllä täällä paalimiehet järestään on luopunu paaleista kun navetta kasvaa ja rehun kulutus sitä myöten. Värkkäämistä on paaleissa vaan aika paljon.

Leikillään laitoin. monesta asiasta voin olla erimieltä mutta toisaalta laakasiilokin kiinnostaa ajatuksena. Kuitenkin ei keskustella ainuttakaan viestiä rehuntekotavasta tässä ketjussa kun sitä on niin joka ketjussa jo. kuitenkin aiheeseen liittyen pitää huomioida myös huomattava rehuntekomäärä kesässä.

Työntekijän palkkaamisessa kannattaa huomioida sekin seikka, että perehdyttämiseen/sisäänajoon menee oma aikansa, riippuen tietysti toimenkuvan laajuudesta, kaverin aiemmasta työkokemuksesta ja hoksottimista. Moni ikänsä oman tilan töitä tehnyt (ei koskaan uuteen työpaikkaan mennyt) ei vaan käsitä sitä, että miten uusi kaveri "ei opi hetkessä" näitä meidän tilan kuvioita, kun itselle ne ovat itsestään selvyyksiä. Vanha isäntä/emäntä vielä säestää taustalla ja sotkee asioita entisestään. Eli työntekijästä hyvän tehon irtisaaminen vaatii viljelijältä itseltääkin uuden oppimista johtamisen ja työnjodon puitteissa. Voisi olla järkevää ottaa se työntekijä ennen navetan laajennusta, jolloin se opettelu olisi jo tehty kun pitää alkaa opettaa lehmiä robotille ja opetella itse uuden systeemin saloja. Ja jos työntekijä lähtee, ehtii palkata mahdollisesti uuden tai pistää projektin jäihin. Lisäksi pitää muistaa, että jos itse teet esim. 3000 h vuodessa niin siihen tuntimäärään pitää palkata kaksi.

Kyllähän se navetta saattaa pyöriä, mutta uupumus tulee ajan myötä.

edit: 150 paikkainen navetta uudella lypsylaitteistolla maksaa about saman verran lypsytavasta riippumatta (vaikka olisi putkilypsykoneella). Robolla etu tulee siitä että on jonkin verran vähemmän työtä ja saa 2-lypsyyn verrattuna hiukan enemmän maitoa, asemalla siitä että se on edelleen anteeksiantavampi karja-aineksen suhteen ja samaan hintaan voi saada jonkin verran kasvunvaraa lypsylaitteiston osalta.

En välttämättä allekirjoittaisi tuota. Meillä ainakin keskituotos on laskenut robotin tulon myötä mutta tietenkin navetta on aika ahdas ja kuuma kesäisin. Utareterveys tosin on parantunut huomattavasti etenkin kovamaitoisilla eli maito ei mene viemäriin siinä määrin kuin asema aikoina.

Arvostettu ja asiansa hyvinhoitava maitotila saa kausityövoimaa ihan miten paljon tahansa 

Voisi olla järkevää ottaa se työntekijä ennen navetan laajennusta, jolloin se opettelu olisi jo tehty kun pitää alkaa opettaa lehmiä robotille ja opetella itse uuden systeemin saloja. Ja jos työntekijä lähtee, ehtii palkata mahdollisesti uuden tai pistää projektin jäihin. Lisäksi pitää muistaa, että jos itse teet esim. 3000 h vuodessa niin siihen tuntimäärään pitää palkata kaksi.

Jotakin tämän suuntaista olen ajatellut, jos joskus systeemit muuttuu isommiksi. Jos työntekijä tuntee "talon tavat" ennen härdellin alkamista, on sitten helpompi yhdessä pähkäillä uuden navetan/robon/jne. saloja, eli ei tarvitse kouluttaa itseään ja työntekijää ko. juttuihin erikseen.

Arvostettu ja asiansa hyvinhoitava maitotila saa kausityövoimaa ihan miten paljon tahansa 

Sellanen saa joka maksaa palkat ajallaan