MaasTul tänään:
***********************
Ministeri Koskinen: Yhden tukialueen malli ei onnistu
AURA (MT)
Suomen on käytännössä mahdoton päästä eroon maatalouden tukipolitiikan kahtiajaosta, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) sanoo.
Ministeri perustelee kantaansa sillä, että Etelä- ja Pohjois-Suomen kansallisista maataloustukijärjestelmistä on säädetty Suomen EU-liittymissopimuksessa, artikloissa 141 ja 142.
”Niiden muuttaminen vaatisi liittymissopimuksen neuvottelemisen uusiksi ja sille joka ikisen 28 jäsenmaan hyväksynnän.”
Järjestelmien eroja Koskinen haluaa kylläkin pienentää. Hänen mukaansa keinot siihen pitää etsiä käytettävissä olevista tuista.
Koskinen vastasi keskiviikkona Aurassa järjestetyssä 141-tilaisuudessa tukialuejakoa koskevaan kysymykseen, jonka esitti LSO:n hallituksen puheenjohtaja Matti Murto.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila peräsi hallitukselta koplaamisen paikkoja, kun EU:ssa on isoja asioita. Hän muistutti, että ongelmia on kaikilla tukialueilla: etelässä tuki on katkolla määräajoin, ja pohjoisessa se on tuotantoa säilyttävää, ”museoivaa”.
Koskisen mielestä koplauksissa kyse voisi olla rahanjaosta muttei liittymissopimuksen muuttamisesta.
Huoli 141-jatkosta
Suomi neuvottelee syksyn aikana EU-komission kanssa Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatuotannon 141-tuen jatkosta.
Keskustelutilaisuuden puheenjohtaja, kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.), sekä Marttila ja varsinaissuomalaiset viljelijät edusmiehineen korostivat ministerille 141-tuen jatkon välttämättömyyttä.
Koskinen povasi neuvottelujen olevan vaikeat, kuten ne ovat aina olleet. ”Komissio haluaisi eroon 141-tuesta, mutta me tukeudumme liittymissopimuksen artiklaan.”
”Maatalouden artiklat olivat viimeiset liittymissopimuksen asiat. Se osoittaa, kuinka tärkeät ne ovat meille.”
Koskinen vakuutti, että hänellä on neuvotteluissa koko hallituksen tuki.
Selkänojaa Koskinen hakee myös tuottajajärjestöiltä. Ne ovat mukana neuvotteluja valmistelevassa työryhmässä.
Lisää sidottua tukea
141-tuen keinovalikoima riippuu osaltaan siitä, miten EU:n maatalousuudistusta sovelletaan. Siinä lisätään mahdollisuuksia tuotantoon sidottuun tukeen: Suomessa sitä voi olla tilatuen enimmäismäärästä 13 prosenttia ja valkuaiskasveille 2 prosenttia ja sen jälkeenkin jokin neuvoteltava määrä.
Koskisen mukaan tavoite on päästä liki 20 prosenttiin, kun nykyisin katto on 10 prosentissa.
Toisaalta tilatuki vastaavasti pienenee.
Siat vaikein kysymys
Vaikeimpana Koskinen piti sikatalouden tilannetta – sekä maatiloilla että neuvotteluissa.
Sika- ja siipikarjan eli yksimahaisten 141-tuki on kuudessa vuodessa pienentynyt kolmannekseen, eikä se enää ole nykyiseen tuotantoon sidottua.
Mahdollisuuksia jatkossa antaa se, että EU:ssa tuotantoon sidottuja tukia lisätään. Mutta siat ja siipikarja eivät niitä EU:ssa edelleenkään saa.
”141-neuvotteluissa sitä yritetään. Mutta helppoa se ei ole”, Koskinen sanoi.
Investointeja toivotaan
Tuotantoon sidottujen tukien lisäksi keskustelussa korostettiin investointitukien tärkeyttä. MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki toivoi valtion investoivan myös itse esimerkiksi pienten teiden siltoihin, jotta ne mahdollistavat maa- ja metsätalouden kuljetukset.
Maatilojen investoinnit olisivat myös Koskisen mieleen. Hän haluaa ohjata tukea jatkaville ja kehitykseen investoiville tai juuri investoineille tiloille.
”Investointeja tarvitaan, jotta meillä on tulevaisuudessakin tuottajia ja tuotantoa.”
Jyrki Anttila Koskelta ei ollut yhtä vakuuttunut tilojen kasvun autuudesta.
”Työntekijät tulevat ulkomailta eikä Suomesta.”
Koskisen mukaan ratkaisevaa on, mitä viljelijät itse haluavat. Marttila piti rakennekehitystä väistämättömänä, mutta halusi sen olevan joustavaa kunkin viljelijän tarpeiden mukaan.
Jouni Tuomola Loimaalta kertoi, ettei investointitukikaan aina riitä, kun maatalouden kannattavuus on heikentynyt: ”Pankki kysyy vakuuksia ja tuloja.”
HEIKKI VUORELA
>>
Komissio
haluaisi eroon 141-tuesta, mutta me tukeudumme liittymissopimuksen artiklaan.«
jari koskinen
