Autismi on perinnöllinen sairaus ja se mikä mahdollisesti altististaisi elimistön jollekin bakteerille voi olla myös perinnöllinen tekijä. Totta on kuitenkin se että autisteilla on enemmän ruuansulatukseen liittyviä ongelmia siitä alkaen kun pitäisi siirtyä kiinteämpään ruokaan.
Nykyaikana voi olla erilaisia ympäristöön liittyviä tekijöitä jotka altistaa herkkiä ihmisiä ,mutta on myös huomioitava se että autismin diagnosointi on 'huomattavasti parempaa kuin vain 10 vuotta takaperin .Toiseksi heikot ihmiset ovat ennen lääketieteen kehittymistä nykytilaan yksinkertaisesti kuolleet pois jos esim. vaikka ravitsemukseen on liittynyt enemmän ongemia.
Omakohtaiseen kokemukseen perustuen kyseisestä taudista en usko pätkääkään mihinkään yksittäiseen tekijään ympäristön tai ravitsemuksen tilan muuttumiseen lisänneen autismia esim sodan jälkeisen ajan jälkeen. Mutta hoitokeinojen suhteen en lähde kiistämään ruokavalion merkitystä oireiden hoidossa.
Luulisi että autistit "saavat" niin heikosti että tauti ei periydy 
Kyllä alttius periytyy ,vaikkakaan ei ole ainoa tekijä .
Autismin kirjon geneettinen ja fysiologinen pohja[muokkaa]
Autismin kirjon tilojen katsotaan yleensä johtuvan perimästä. Uudempi tutkimus on osoittanut, että myös raskaudenaikaisillä ympäristötekijöillä[14] ja kromosomeissa taikka geeneissä tapahtuneilla mutaatioilla on toisinaan merkitystä.
Monissa suvuissa esiintyy tavallista enemmän henkilöitä, jotka ovat autismin kirjolla. Tällä hetkellä tunnetaan suuri määrä geenejä, joita tavataan tavallista runsaammin autismin kirjolaisilla. Jotkut näistä geeneistä näyttäisivät liittyvän Aspergerin oireyhtymään, jotkut Kannerin oireyhtymään ja jotkut molempiin.[15] Autismin kirjon henkilöitä yhdistää tiiviimmin tai löyhemmin tietty geenijoukko, joka esiintyessään aiheuttaa yhtä tai useampaa oiretta. Kyseisen geenijoukon ohella on usein havaittu esiintyvän myös monia myönteisiä vaikutuksia. Uusimmat tutkimukset ovat edelleen vahvistaneet autismin geneettisen pohjan
Lainailin näitä kirjoituksia Wikipediasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_tunnetuista_autismin_kirjon_henkil%C3%B6ist%C3%A4Autismin kirjo
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Autismin kirjolla eli autismin spektrillä viitataan laaja-alaisiin kehityshäiriöihin (Pervasive Developmental Disorders, PDD), joka on yhteisnimitys Aspergerin, Kannerin, Rettin ja Hellerin oireyhtymille, epätyypilliselle autismille sekä älylliseen kehitysvammaisuuteen ja kaavamaisiin liikkeisiin liittyvälle hyperaktiivisuusoireyhtymälle.
Negatiivisen häiriö-nimekkeen käyttämistä on kuitenkin arvosteltu etenkin Aspergerin syndrooman ja Kannerin syndrooman lievän muodon kohdalla, koska monen mielestä niissä on kyse pikemminkin erilaisuudesta kuin häiriöstä[1]. Esimerkiksi Yhdysvalloissa onkin ollut havaittavissa merkkejä yleisestä asennemuutoksesta, joka on näkynyt muun muassa siinä, että yhä useammat ihmiset ovat luopuneet häiriö-sanan käytöstä ja alkaneet puhumaan autismin kirjon tiloista (autism spectrum condition)[2]. Lääkärit ovat olleet kuitenkin haluttomia muuttamaan terminologiaa, sillä Yhdysvalloissa käytössä olevaa DSM-tautiluokitusta ollaan uudistamassa siten, että edellä mainittujen oireyhtymien virallinen diagnoosinimeke muuttuisi autismin kirjon häiriöksi[3]. Euroopan unionin alueella käytössä olevaan Kansainväliseen tautiluokitukseen ei kuitenkaan suunnitella otettavaksi autismin kirjo -nimitystä.
Lähes 80 prosenttia autismin kirjoon kuuluvista on henkilöitä, joilla on Aspergerin oireyhtymä. Loput 20 prosenttia koostuu lähinnä Kannerin autisteista, joista suurin osa on kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia[4]. Kannerin oireyhtymästä, johon liittyy älyllisesti normaali toimintakyky, käytetään nimitystä HFA (High Functioning Autism) eli hyvän toimintakyvyn autismi, joka suomennetaan yleensä lieväksi tai hyvätasoiseksi autismiksi
Vanhentuneita käsityksiä autismin syistä[muokkaa]
Varhaislapsuuden autismia luultiin aiemmin usein skitsofreniaksi, koska myös skitsofreenikot saattavat pysytellä omissa oloissaan ja höpistä itsekseen outoja lauseita. Kahta Kannerin kuvailemaa autistia oltiinkin ehditty luulemaan skitsofreenikoiksi.[69] Lorna Wingin mukaan etenkin aktiivisten ja erikoisten alaryhmään kuuluvia autisteja saatettiin luulla psyykkisesti sairaiksi[52]. Kannerin käyttämä skitsofrenian oirekuvauksesta lainattu termi "autistinen" lisäsi vielä käsitteiden sekaantumisen riskiä.lähde?
Virhediagnoosin mahdollisuutta lisää edelleen se, että Suomessa käytössä olevan tautiluokituksen mukaan skitsofreniadiagnoosi voidaan antaa pelkän puhumattomuuden ja vähäpuheisuuden perusteella, vaikkei henkilöllä esiintyisikään harha-aistimuksia, vainoharhaisuutta tai kokemuksia yliluonnollisista tapahtumista[87].
Joillain autisteilla saattaa ilmetä ohimenevää reaktiivista psykoottisuutta, mutta se ei johdu yleensä skitsofreniasta, vaan elimistön äärimmäisestä stressitilasta.lähde?
Itävaltalais-amerikkalainen psykoanalyytikkko Bruno Bettelheim kehitti 1960-luvulla teorian, jonka mukaan autismi johtuu siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa[88]. Psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa tähän ns. "jääkaappiäititeoriaan" ja Bettelheimista tuli maailmankuulu.lähde? Kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi.
Vasta 1990-luvulle tultaessa Suomessa alkoi vallita yksimielisyys siitä, että autismissa on kyse neurologisesta poikkeavuudesta eikä mielenterveyden häiriöstä[89]. Tämän myötä vanhempien syyllistäminen loppui, eikä autistisia lapsia suljettu enää laitoksiin. Laitoshoito on kuitenkin edelleen yleistä joillain paikkakunnillalähde?, vaikka kansainvälisissä suosituksissa pitäisi siirtyä perhekeskeiseen avohoitoon.
Aikaisempia käsityksiä autismista on leimannut myös rinnastus persoonallisuushäiriöön. Esimerkiksi narsistisessa persoonallisuushäiriössä henkilö elää muiden ihailusta ja huomiosta ja pyrkii käyttämään muita hyväksi oman egon pönkittämisessä ja omien tarpeiden saavuttamisessa. Autisti taas ei yleensä edes ole kovin kiinnostunut siitä mitä muut ajattelevat, koska sosiaalinen huomio ei tarjoa hänelle samanlaista palkintoa kuin narsisteille tai "normaaleille". Narsisteilla on myös yleensä erittäin voimakas kilpailuvietti, joka taas autisteilta usein puuttuu. Narsisti haluaa olla parempi, pystyvämpi, kunnioitetumpi ja nokkimisjärjestyksen huipulla.
Hyvätasoinen autisti tajuaa oman erilaisuutensa ja erillisyytensä, eikä ole kiinnostunut sosiaalisesta kilpailusta.
Kannerin oireyhtymän on epäilty myös johtuvan rokotteiden apuaineena käytetystä elohopeasta. Institute of Medicine on kuitenkin julkaissut kolme kattavaa tutkimusyhteenvetoa. Jokaisessa näistä metatutkimuksista päädyttiin siihen johtopäätökseen, että rokotteet ovat tässä suhteessa turvallisia
